Pyöräilyturvallisuus on parantunut viime vuosina. Pyöräilijöiden kuolemat ovat vähentyneet kolmasosaan 20 vuodessa.

Pyöräily on sinällään turvallista ja pyöräilyn turvallisuus on myös Suomessa jatkuvasti parantunut viime vuosina. Suomessa kuitenkin sattuu pyöräilyonnettomuuksia enemmän kuin Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa. Miten pyöräilyn turvallisuutta edistettäisiin?

Pyöräilijä voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa ajamalla hyvällä pyörällä, huoltamalla pyöräänsä ja käyttämällä pyöräilyyn kuuluvia varusteita. Lisäksi kannattaa opetella turvalliset ajotavat. Kouluissa ja oppilaitoksissa ei juurikaan opeteteta fiksua pyöräilyä, joten katuajoihin kannattaa osallistua!

Pysyvimmin onnettomuuksia voidaan vähentää suunnittelemalla pyöräilyolosuhteet siten, että vaarallisia kohtaamisia sattuu mahdollisimman vähän. Noin 70 % pyöräilijöiden kuolemista aiheutuu moottoriajoneuvojen törmäyksistä, joten autojen ja pyörien vaaralliset kohtaamiset olisi minimoitava. Esimerkiksi Hollannissa väylät on pyritty optimoimaan pyöräilyn kannalta – Hollannissa pyöräileminen onkin suhteessa selvästi turvallisempaa kuin Suomessa (ja vaikkei Hollannissa kukaan käytä kypärää). Suomessa puolestaan suuri osa pyöräteiden risteyksistä, alikuluista jne. on toteutettu pyöräilyn kannalta vaarallisesti. Erityisesti risteysturvallisuuteen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota – poliisin tietoon tulleista, henkilövahinkoon johtaneista pyöräilyonnettomuuksista lähes 70 % sattuu pyöräteiden ja autoteiden risteyksissä. Lisätietoja turvallisista pyöräväyläratkaisuista.

Autojen nopeudet ovat olennainen pyöräilijöiden turvallisuuteen vaikuttava seikka. Sekä kävelijöiden että pyöräilijöiden turvallisuus paranee merkittävästi, kun autojen nopeudet laskevat. Keskustatyyppisillä alueilla katujen nopeusrajoituksen pitäisi olla korkeintaan 30 km/h – alle 30 km/h:n törmäysnopeuksilla kävelijöiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat erittäin harvinaisia, 40 km/h:n törmäysnopeudella kuolemanriski on jo luokkaa 20 %. Vaikkapa Jyväskylän keskustan nopeusrajoituksista on väännetty monta vuotta, ks. esim. Kaupunkifillarin artikkeli.

Myös pyöräilyn liikennesäännöt ovat Suomessa sekavat ja monimutkaiset, joten sääntöjen parantamiseen pitää pyrkiä. Tieliikennelainsäädännön uudistus on paraikaa tekeillä – pyrimme vaikuttamaan mm. Pyöräliiton kanssa siihen, että pyöräily otettaisiin mahdollisimman hyvin huomioon. Selvittelyssä on mm. pyöräkatujen salliminen, pyörätien käyttövelvoitteesta luopuminen, väistämissääntöjen selkeyttäminen ja kaksisuuntaisen pyöräilyn salliminen yksisuuntaisilla kaduilla.

Tehokas tapa parantaa pyöräilyturvallisuutta on edistää ja lisätä pyöräilyä. Pyöräilymäärien kasvaessa pyöräilyn turvallisuus pyöräilijää ja pyöräiltyä kilometriä kohden paranee. Tämä safety in numbers -ilmiö on tuttu kansainvälisesti lukuisista maista ja kaupungeista.

JYPS on allekirjoittanut European Road Safety Charter -liikenneturvallisuussitoumuksen.


Pyöräilijän liikennesäännöt

Alla on esitelty pyöräilyä koskevia perusliikennesääntöjä. Kannattaa huomata, että osa ohjeista on yksinkertaistuksia – tule katuajoihin opettelemaan fiksuja tapoja käytännössä!

Perussäännöstö

  1. Pyöräilijän on ajettava pyörätiellä silloin, kun sellainen on. Jos pyörätie on kadun toisella puolella, voi tilapäisesti käyttää ajorataa. Tilapäisesti ajorataa saa aina käyttää ryhmittäytymiseen tai siirtymiseen.
  2. Muulloin on ajettava pientareella. Jos piennarta ei ole, on ajettava ajoradalla.
  3. Vain alle 12-vuotias saa ajaa jalkakäytävällä, mutta siitä ei saa aiheutua häiriöitä jalankulkijoille.
  4. Tiellä ajetaan sen oikeaa reunaa. Keskustatyyppisillä kaduilla pitää ajaa keskellä kaistaa, jos kaista on niin kapea, etteivät autot mahdu turvallisesti ohittamaan samaa kaistaa käyttäen.
  5. Tasa-arvoisten ajoratojen tai pyöräteiden risteyksessä väistetään samanaikaisesti oikealta tulevaa.
  6. Kärkikolmion takaa tuleva väistää risteävältä tieltä tai etuajo-oikeutetulta suunnalta tulevia.
  7. STOP-merkin takaa tuleva väistää kuten kärkikolmion takaa tuleva ja lisäksi pysähtyy.
  8. Vasemmalle kääntyvä väistää vastaantulevia.
  9. Pihakadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta tai vähäiseltä tieltä tuleva väistää muuta liikennettä.
  10. Risteyksessä kääntyvä väistää risteävää tietä ylittävää pyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa.
  11. Liikenneympyrästä poistuva on kääntyvä ja siksi väistää ympyrän vieressä olevalla pyörätiellä ajavia pyöräilijöitä.
  12. Pyörätieltä ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää muuta liikennettä silloin, kun ajojärjestys ei määräydy edellä mainituilla tavoilla.

Väistäminen

Pyöräilijän on oltava risteyksessä tarkkana. Vaikka auto rikkoisi liikennesääntöjä, kannattaa pyöräilijän siitä huolimatta olla valmiina väistämään. Auto painaa reilusti yli 1000 kg ja pyöräilijä pyörineen korkeintaan 100 kg. Alla on esitelty joitain keskeisiä väistämissääntöjä risteyksissä.

risteyskuva Pyörätietä ajava pyöräilijä väistää vasemmalta ja oikealta tulevaa autoa pyörätien ja ajoradan välisessä risteyksessä. Sääntö koskee vain osaa risteyksistä. Niissä risteyksissä, joissa on liikennevalot, kärkikolmio tai stop-merkki, merkit ohjaavat väistämistä.
risteyskuva Kun pyörätietä ei ole ja pyöräilijä ajaa ajoradalla, pyöräilijää koskevat samat liikennesäännöt kuin autoilijaakin. Tällöin oikealta tulevaa väistetään, elleivät liikennevalot tai muut liikennemerkit määrää toisin.
risteyskuva
Silloin kun risteyksessä on kärkikolmio tai stop-merkki, merkin takaa tuleva (tässä tapauksessa auto) väistää kaikkea liikennettä risteyksessä, myös pyöräilijää.
risteyskuva Kääntyvän ajoneuvon, tässä tapauksessa auton, on väistettävä risteävän tien yli menevää pyöräilijää.

Muuta muistettavaa

  • Pyörätie on merkitty liikennemerkein, ja merkki on voimassa ainoastaan seuraavaan risteykseen asti. Pyörätie loppuu aina, ellei risteyksen takana näy seuraavaa pyörätien merkkiä.
  • Pyöräilijä ei saa pyöräillä suojatiellä. Ajoradan ylityksessä pitää olla pyörätien jatke, jotta pyöräilijä saa ajaa ylitse. Muuten pyörää on talutettava. Pyörätien jatke on varmuudella kyseessä vain silloin, kun pyörätie jatkuu ylityspaikan molemmilla puolilla pitkittäissuuntaisesti liikennemerkeillä osoitettuna (pitäisi olla ylityksessä keskeltä tai laidasta avoin raidoitus, ei kuitenkaan kaikkialla vielä ole).
  • Pyörätien jatke ei vaikuta väistämissääntöihin mitenkään. Pyöräilijällä ei siis ole automaattista etuajo-oikeutta pyörätien jatkeella.
  • Pyöräkaistaa (pyörille varattu ajoradan osa, joka on selvästi merkitty) tai ajorataa ajavalla pyöräilijällä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin ajoneuvoilla. Ajoradalla ajaessaan pyöräilijän on esimerkiksi noudatettava ajoradan liikennevaloja.