Kunnollisten pyöräväylien ohella hyvin suunnitellut ja toteutetut pyöräparkit ovat olennainen osa miellyttävää ja sujuvaa fillarilla kulkemista sekä pyöräilyn edistämistä – ajomatkojen välillä pyörät pitää saada helposti, nopeasti ja turvallisesti pysäköityä riittävän lähelle kaikkia tärkeitä kohteita.

Kunnollisten pyöräparkkien toteuttamisessa on vielä paljon tehtävää Jyväskylässä, Keski-Suomessa ja Suomessa. Yhtään täysin esimerkillistä julkista pyöräparkkia tai -tilaa ei vaikkapa Jyväskylässä vielä ole, vaikka tilanne onkin parantunut viime vuosina. Melko hyvin toimivia kaupungin toteuttamia pyöräparkkeja on esimerkiksi Matkakeskuksen luona, kävelykadun Kompassin ympäristössä, Asemakadun ja Yliopistonkadun kulmauksessa sekä Kauppakadulla Gummeruksenkadun ja Vaasankadun välillä. Matkakeskuksen luona käytetään muutamia parhaita telinemalleja ja alueella on myös parkkikatoksia, mutta pyöräpaikkoja ei ole lähellekään riittävästi. Kompassin ympärilläkään paikkoja ei ole riittävästi, ja telineissä pyöräpaikat ovat liian lähellä toisiaan. Lähes kaikissa muissakin edellä mainituissa kohteissa pyöräpaikat on sijoitettu liian lähekkäin, vaikka telineet muuten ovat varsin toimivia. Jyväskylän keskustassa on noin 1300 kaupungin järjestämää pyöräpysäköintipaikkaa – pyöräilynedistämisohjelmassa keskustaan tavoitellaan 2700 pyöräpaikkaa. Mainittakoon myös, että keskustan pyöräpysäköinnin kehittämisessä sovelletaan ainutlaatuista toimintamallia.

Jyväskylän yliopiston alueella pyöräparkit ovat olleet huonosti hoidettuja, mutta viime vuosina parkkeja on parannettu mm. Ylistöllä, Agoralla ja kirjaston luona. Monien koulujen, oppilaitosten ja muiden julkisten rakennusten luona pyöräpysäköinti on yhä puutteellista. Valitettavan tyypillisesti uusienkaan rakennusten suunnittelussa ei juurikaan huomioida pyörällä kulkemista.

Kauppojen tai muiden kaupallisten rakennusten edustoilla ei Jyväskylässä ole montaa kunnollista pyöräparkkia, vaikka niitä toteuttamalla voitaisiin tehokkaasti edistää pyöräillen tapahtuvaa asiointia (tutkimusten mukaan pyöräparkit lisäävät myyntiä, vaikka autopaikkoja vastaavasti poistettaisiin; ks. esim. Bikenomics-raportti). K-Kauppa Kymppi Kauppakadulla on keskustan ainut liike, joka on oma-aloitteisesti toteuttanut pyöräparkin.

Kaikki tuntenevat myös taloyhtiöiden pyöräparkkien ja -varastojen tilanteen. Valitettavan yleisesti pyörät pitää työläästi kantaa esimerkiksi kellariin ”ulkoiluvälinevarastoon”.

Jo rakennuksia ja niiden ympäristöjä suunniteltaessa pyöräpysäköinti pitäisi ottaa huomioon riittävällä tarkkuudella, kun pyöräilyä pyritään vakavissaan edistämään – toistaiseksi näin ei vain ole tapahtunut.

Hyvä pyöräpysäköinti

Millaisia pyöräparkkeja sitten pitäisi toteuttaa?

1. Pyöräparkkeja pitää olla riittävästi. Jos parkkeja on säännöllisin välimatkoin, niin ihmiset oppivat niitä käyttämään, ja kohteiden välillä voi siirtyä näppärästi pyöräillen. Parkeista ei saada täyttä hyötyä, jos niitä sijaitsee vain muutamia siellä täällä.

2. Pyöräparkkeja pitää sijaita riittävän lähellä kaikkia olennaisia kohteita. Toisin sanoen pyörällä pitää päästä riittävän lähelle julkisia rakennuksia, kauppoja ja muita tärkeitä kohteita. Tämä tuo pyöräilylle kilpailuetua muihin liikennemuotoihin verrattuna ja ylipäätään helpottaa pyöräilemistä.

K-Kauppa Kymppi Kauppakadulla on Jyväskylän keskusta-alueen ainut liike, joka on oma-aloitteisesti toteuttanut kunnollisen pyöräparkin. Tutkimusten mukaan pyöräilyn tukeminen lisää kaupan myyntiä: pyöräilijät ostavat kerralla vähemmän mutta vierailevat kaupassa useammin.

3. Pyöräparkeissa pitää olla riittävä määrä pyöräpaikkoja, muuten parkki tukkeutuu ja hyvienkin telinemallien käyttäminen muuttuu mahdottomaksi. Esimerkiksi kerrostalokiinteistöillä pitäisi olla vähintään 1–1,5 pyöräpaikkaa asukasta kohden – lähes jokaisella suomalaisella on oma pyörä ja monilla useita. Kannattaa myös huomata, että myyjien ilmoittamat pyörätelineiden paikkamäärät eivät yleensä pidä lainkaan paikkaansa – tyypillisesti pyöriä mahtuu liian kapeilla sijoitusväleillä toteutettuihin telineisiin vain noin joka toiselle paikalle.

Kun pyöräpaikkoja ei ole riittävästi, parkki tukkeutuu ja sen käyttäminen muuttuu erittäin hankalaksi. Kuva on Jyväskylän Matkakeskuksen edustalta.

4. Pyöräparkit eivät saa vahingoittaa pyörää. Valitettavan yleisesti Suomessa valitaan parkkeihin halvimpia ja huonoimmin suunniteltuja telinemalleja, joissa pyörät voivat vahingoittua. Yleisin – eli lähes kaikkien telineiden – ongelma on se, että telineissä pyöräpaikat sijoitetaan liian lähekkäin. 35–50 senttimetrin sijoitusvälit ovat tyypillisiä, vaikka pyörien tangot ovat yleisimmin 50–60 cm leveitä. Tällöin vierekkäisten pyörien tangot eli samalla mm. vaihde- ja jarruvivut joutuvat limittäin, mikä aiheuttaa vääntymisiä ja naarmuja – sekä tietysti sen, että telineitä on hankala tai mahdoton käyttää ajatellusti. Taloudellisesti ja tilankäytön kannalta tiivis sijoittaminen voi etukäteen vaikuttaa mielekkäältä, mutta käytännössä tällaisista ratkaisuista pitäisi ehdottomasti luopua. Telineitä, joissa pyöräpaikat ovat samassa tasossa ja paikkojen etäisyys toisistaan on alle 60 cm, ei siis kannata hankkia – jos pyöräpaikat ovat eri korkeuksilla, niin 50 sentin sijoitusväli riittää.  Toisekseen moniin (=niihin halvimpiin, ns. horisontaaliset perhostelineet; kuva alla vasemmalla) telinemalleihin pyörä kiinnittyy vain etukiekon alalaidasta. Tällaisissa telineissä on vaarana etukiekon ja etujarrulevyn vääntyminen erityisesti silloin, kun ihmiset tönivät pyöriä ahtaissa parkeissa.

Tässä nähdään pyörätelineiden molemmat perustoteutusvirheet: teline ei tue pyörää kunnolla ja pyöräpaikat ovat aivan liian lähekkäin. Telineet vahingoittavat pyöriä ja niiden käyttäminen on hankalaa. Pyörää ei saa irti telineestä vääntämättä ja kolhimatta viereisiäkin pyöriä. Esimerkiksi tällainen telinemalli on huomattavasti parempi. Teline tukee pyörää ja pyörän voi runkolukita aisaan. JYPS on ollut mukana telineen suunnittelussa. Tuotantomallissa pyöräpaikat on valitettavasti sijoitettu liian lähekkäin.

5. Pyöräparkin ja -parkkien pitää olla monipuolisia. Yhtä ainutta toimivaa pyöräparkki- tai -telineratkaisua ei ole olemassa. Kaupungissa pitää olla erilaisia parkkeja erilaiseen käyttöön. Lyhytaikaisessa pysäköinnissä riittävät usein telinepaikat kohteiden vieressä, pidempiin pysähdyksiin tarkoitettujen parkkien kannattaa olla katettuja. Useiden tuntien tai päivien parkkeerauksiin esimerkiksi juna-asemilla tarvitaan valvottua katettua pysäköintitilaa.

Pyöräparkkia ei pidä suunnitella vain yhden mallisille pyörille – pyöriä on monenlaisia. Lastipyörät, peräkärrit ja muut tavarankuljetusratkaisut yleistyvät kovaa vauhtia, joten nekin pitää ottaa huomioon hyvässä pyöräparkissa! Monipuolisuus tarkoittaa esimerkiksi vähintään kahden telinemallin käyttämistä ja tasanteita lastipyörille.

Jyväskylän Asemakadulla käytettävä pyörätelinemalli on erinomainen, mutta kuten nähdään. niin etutavaratelineellisen pyörän joutuu survomaan paikoilleen väkisin. Parkissa pitäisi käyttää myös toista telinemallia. Vetävä pyörä on telineessä, mutta peräkärri tukki koko parkin. Parkissa pitäisi olla myös peräkärri- ja lastipyöräpaikkoja.

6. Pyöräparkin pitää olla mahdollisimman helposti käytettävä. Pyöräparkkiin pitää olla helppo ja selkeä kulkea liikennesääntöjen mukaisesti, pyörän asettamisen parkkiin ja sen uudelleen käyttöön ottamisen pitää olla nopeaa ja sujuvaa, ja telineiden käyttämisen pitää olla helposti ymmärrettävää. Markkinoilla on valitettavasti esimerkiksi useita telinemalleja, joiden käyttöperiaatetta ei ymmärrä edes hieman tarkemmalla perehtymisellä.

Esimerkiksi näitä telineitä ei kovinkaan moni osaa käyttää. Pyöräparkki jalkakäytävällä Kilpisenkadulla: parkin luo ei voi pyöräillä liikennesääntöjen mukaisesti.

7. Pyöräparkin pitää olla turvallinen. Vähintään pidempiaikaiseen pysäköintiin (tunnista ylöspäin) tarkoitetuissa parkeissa käytettävien telineiden pitää mahdollistaa runkolukitseminen. Esimerkiksi Hollannissa on lisäksi maksullisia ja maksuttomia vartioituja pyöräparkkeja sekä jopa parkkihalleja.

Ilmainen pyöräparkkihalli Hollannin Groningenissa. Ihmiset jonottavat Hollannissa maksulliselle vartioidulle pyörien parkkialueelle.

8. Pyöräparkin pitää suojata säältä mahdollisimman hyvin. Laadukkaan, pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitetun pyöräparkin pitäisi aina olla katettu erityisesti Suomen olosuhteissa. Kuivalla ja puhtaalla pyörällä on miellyttävää lähteä liikkeelle. Parkkien pitää olla helposti käytettävissä talvellakin.

Katettu pyöräparkin ja bussipysäkin yhdistelmä Hollannissa. Tällaiset ratkaisut tukevat eri liikennemuotojen yhdistämistä.

9. Pyöräparkin pitää olla houkutteleva. Kun pyöräilyä pyritään edistämään, niin pyöräparkinkin pitää houkutella ihmisiä käyttämään parkkia – ja sitä kautta pyöräilemään. Houkuttelevuus syntyy esimerkiksi laadukkaista yksityiskohdista, ulkonäöstä, opastuksesta ja parkin tarjoamista lisäpalveluista kuten pumppuasemasta.

Runkolukitsemisen mahdollistava teline, johon on integroitu pumppu. Pyöräparkki Montrealissa.

10. Parkin kunnossapidosta on huolehdittava. Pyöräparkin toimivuus on varmistettava myös jatkossa. Parkkiin hylätyt pyörät on poistettava, vääntyneet telineet on vaihdettava ja talvisin lumet on luotava parkin luota lumisateen jälkeen. Katetut parkit vähentävät merkittävästi talvikunnossapidon tarvetta.

Toimivia pyörätelinemalleja

  • AluShel Tubular
    • tukee pyörää ja mahdollistaa runkolukinnan
    • JYPS oli mukana suunnittelussa
    • normiversiossa pyöräpaikat on sijoitettu liian lähekkäin (50 cm), joten vain joka toinen pyöräpaikka on käyttökelpoinen – kannattaa kysyä näitä 60 cm paikkavälillä!
  • BikeKeeper One Side tai Dual Side tai vastaavat
    • tukee pyörää rungosta ja mahdollistaa runkolukinnan
    • kannattaa hankkia tätä pehmustetuilla metalliputkilla, niin pyörät eivät kolhiinnu
    • valmistajan ilmoittama pyöräpaikkamäärä ei pidä paikkaansa, koska pyörät eivät mahdu kaikille paikoille – kapasiteetti on noin puolet valmistajan ilmoittamasta
  • Cyclehoop
    • auton kokoinen parkkiruutuun mahtuva teline
  • Falco Ideal
    • tukee pyörää etuhaarukasta; pyörät kahdessa tasossa
    • miinuksena se, että pyöräpaikat on sijoitettu normimallissa liian lähekkäin (40 cm), joten vain noin joka toinen pyöräpaikka on käyttökelpoinen; valmistajan ilmoittama pyöräpaikkamäärä ei siis pidä paikkaansa
    • runkolukitsemiseen on metallikaari ja lenkki, mutta lukitsemiskaari on turhan lyhyt
    • Elpac edustaa Falcon tuotteita Suomessa
  • Falco Ion
    • alun perin tarkoitettu sähköpyörille, mutta saa myös normaaleille pyörille soveltuvana
    • tukee pyörää etuhaarukasta; pyörät kahdessa tasossa
    • telinettä on ansiokkaasti saatavilla riittävän väljällä eli 50 sentin pyöräpaikkavälillä (37,5 sentin sijoitusvälillä olevaa mallia ei kannata hankkia!)
    • näitä on esimerkiksi Jyväskylän Asemakadulla
  • kaarimalli
    • yksinkertainen malli, sopii kaikille pyörille ja mahdollistaa runkolukinnan
    • näitä löytyy useilta valmistajilta ja lukuisilla tavoilla muotoiltuina, esim. Elpacilta, Valpastimelta, Alushelliltä ja BikeKeeperiltä
    • kaari kannattaa olla päällystettynä esim. kumilla, muovilla tai puulla, jotta pyörien rungot eivät kolhiinnu
  • PedalSlot
    • innovatiivinen suomalainen telinemalli, tukeva ja mahdollistaa runkolukinnan
    • miinuksena se, että pyörien sijoittaminen telineisiin vaatii yleensä ohjeistusta
      • toimii parhaiten paikoissa, joissa käyttäjät pysyvät samoina, esimerkiksi työpaikoilla

Kannattaa huomata, ettei mikään yksittäinen telinemalli pääsääntöisesti täytä kaikkia tarpeita ja vaatimuksia. Yksinkertaista kaari- tms. telinettä lukuun ottamatta mihinkään telinemalliin ei yleensä saa sijoitettua esimerkiksi pyörälaukullisia pyöriä, peräkärrejä tai lastipyöriä. Hyvään parkkiin kannattaakin sijoittaa vähintään kahta eri telinettä, joista toisen kannattaa olla yksinkertainen kaari- tms. malli.

Lisää kuvia ja tietoa

Opas laadukkaiden pyöräparkkien suunnitteluun

Tanskan valtakunnallinen pyöräilyjärjestö on julkaissut erinomaisen pyöräparkkien suunnitteluoppaan.