Hyvät pyöräparkit

Hyvin suunnitellut ja toteutetut pyöräparkit ovat olennainen osa miellyttävää ja sujuvaa fillarilla liikkumista sekä pyörällä kulkemisen edistämistä – matkojen välillä pyörät pitää saada helposti, nopeasti ja turvallisesti pysäköityä riittävän lähelle kohteita.

Kunnollisten pyöräparkkien toteuttamisessa on vielä paljon tehtävää Jyväskylässä, Keski-Suomessa ja Suomessa. Täysin esimerkillisiä julkisia pyöräparkkeja ei vaikkapa Jyväskylässä vielä ole, vaikka tilanne onkin parantunut viime vuosina. Melko hyvin toimivia kaupungin toteuttamia parkkeja on esimerkiksi Matkakeskuksella ja kävelykadun Kompassin ympäristössä (otsikkokuva). Matkakeskuksen luona käytetään muutamia parhaita telinemalleja ja alueella on myös parkkikatoksia ja 2-kerrostelineitä, mutta pääosa käytetyistä kaaritelineistä on asennettu liian korkealle – pyörien runkolukitseminen ei ole niin sujuvaa kuin se voisi olla. Kompassin ympärillä paikkoja ei ole riittävästi, ja hyvät telineet ovat liian lähellä toisiaan. Jyväskylän keskustassa on noin 1300 kaupungin järjestämää pyöräpysäköintipaikkaa – pyöräilynedistämisohjelmassa keskustaan tavoitellaan 2700 pyöräpaikkaa.

Jyväskylän yliopiston alueella pyöräparkit ovat olleet huonosti hoidettuja, mutta viime vuosina parkkeja on jonkin verran parannettu mm. Ylistöllä, Agoralla ja kirjaston luona. Monien koulujen, oppilaitosten ja muiden julkisten rakennusten luona pyöräpysäköinti on yhä puutteellista. Valitettavan tyypillisesti uusienkaan rakennusten suunnittelussa ei juurikaan huomioida pyörällä kulkemista.

Kauppojen tai muiden kaupallisten rakennusten edustoilla ei Jyväskylässä ole montaa kunnollista pyöräparkkia, vaikka niitä toteuttamalla voitaisiin tehokkaasti edistää asiointia pyöräillen (tutkimusten mukaan pyöräparkit lisäävät myyntiä, vaikka autopaikkoja vastaavasti poistettaisiin; ks. esim. Bikenomics-raportti). K-Kauppa Kymppi Kauppakadulla on keskustan ainut liike, joka on oma-aloitteisesti toteuttanut pyöräparkin.

Kaikki tuntenevat taloyhtiöiden pyöräparkkien ja -varastojen tilanteen. Valitettavan yleisesti pyörät pitää työläästi kantaa esimerkiksi rappusten kautta ”ulkoiluvälinevarastoon”, jossa pyörät ovat liian ahtaasti ja runkolukitseminenkaan ei onnistu.

Rakennuksia ja niiden ympäristöjä suunniteltaessa pyöräpysäköinti pitäisi ottaa huomioon nykyistä selvästi paremmin.

---

Hyvä pyöräpysäköinti

Millaisia pyöräparkkeja sitten pitäisi toteuttaa?

1. Parkkeja pitää olla riittävästi

Jos parkkeja on riittävän tiiviisti, niin kohteiden välillä voi siirtyä näppärästi pyöräillen ja ihmiset myös oppivat  kulkemaan fillarilla. Parkeista ei saada täyttä hyötyä, jos niitä sijaitsee vain muutamia siellä täällä.

2. Parkkeja pitää sijaita riittävän lähellä kaikkia olennaisia kohteita

Fillarilla pitää päästä riittävän lähelle julkisia rakennuksia, kauppoja ja muita tärkeitä vierailukohteita. Tämä helpottaa pyörällä kulkemista ja myös tuo pyöräilylle kilpailuetua muihin liikennemuotoihin verrattuna. Jos parkki sijoitetaan kauemmas, niin vastaavasti sen laatutason ja houkuttelevuuden pitää olla selvästi parempi.

3. Parkeissa pitää olla riittävä määrä pyöräpaikkoja

Parkeissa pitää olla riittävästi kapasiteettia, muuten parkki tukkeutuu ja hyvienkin telinemallien käyttäminen muuttuu mahdottomaksi. Esimerkiksi kerrostalokiinteistöillä pitäisi olla vähintään 1–1,5 pyöräpaikkaa asukasta kohden – lähes jokaisella suomalaisella on oma pyörä ja monilla useita.

Kannattaa huomata, että telinemyyjien ja -valmistajien ilmoittamat pyörätelineiden paikkamäärät eivät yleensä pidä lainkaan paikkaansa – tyypillisesti fillareita mahtuu liian kapeilla sijoitusväleillä toteutettuihin telineisiin järkevästi vain noin joka toiselle paikalle.

Kun pyöräpaikkoja ei ole riittävästi, parkki tukkeutuu ja sen käyttäminen muuttuu hankalaksi. Kuva on Jyväskylän Matkakeskukselta.	Pyöräpaikkoja ei ole riittävästi, joten parkki on tukkeutunut ja pyöriä on sijoitettu telineiden ympärille. Kuva Jyväskylän Väinönkadulta.
Jyväskylän Kankaalla uuden kerrostalon pyöräparkin kapasiteetti on riittämätön, joten osa pyöristä jää muiden taakse ja parkkia ei ole helppo käyttää. Runkolukitusmahdollisuutta ei ole. Katos on parkin ainut hyvä asia.	Tämänkin Jyväskylän Väinönkadun uuden parkin kapasiteetti on riittämätön – fillareita on kuvassa moninkertaisesti telinepaikkoihin verrattuna.

4. Parkit eivät saa vahingoittaa pyörää

Valitettavan usein Suomessa valitaan parkkeihin halvimpia ja huonoimmin suunniteltuja telinemalleja, joissa pyörät voivat vahingoittua.

Yleisin – eli lähes kaikkien telineiden – ongelma on se, että pyöräpaikat on sijoitettu liian lähekkäin. 35–50 senttimetrin sijoitusvälit ovat tyypillisiä, vaikka pyörien tangot ovat tyypillisesti 50–65 cm leveitä. Tällöin vierekkäisten pyörien tangot eli samalla mm. vaihde- ja jarruvivut joutuvat limittäin, mikä aiheuttaa vääntymisiä ja naarmuja – sekä tietysti sen, että telineitä on hankala tai mahdoton käyttää ajatellusti. Taloudellisesti ja tilankäytön kannalta tiivis sijoittaminen voi etukäteen vaikuttaa mielekkäältä, mutta käytännössä tällaisista ratkaisuista pitää ehdottomasti luopua. Telineitä, joissa pyöräpaikat ovat samassa tasossa ja paikkojen etäisyys toisistaan on alle 60 cm, ei kannata hankkia – jos pyöräpaikat ovat riittävästi eri korkeuksilla, niin 50 sentin sijoitusväli on mahdollinen. Esimerkiksi Oulun kaupungin parkkinormissa miniminä on 60 sentin sijoitusväli. Jos pyöriä halutaan sijoittaa tiiviimmin samaan tilaan, niin kannattaa käyttää 2-kerrostelineitä. Lasti- ja monet muut pyörät kaipaavat vielä enemmän tilaa – pyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.

Toisekseen moniin (= niihin halvimpiin, ns. horisontaaliset perhostelineet; kuvia alla) telinemalleihin pyörä kiinnittyy vain etukiekon alalaidasta. Tällaisissa telineissä on vaarana etukiekon ja etujarrulevyn vääntyminen erityisesti silloin, kun ihmiset tönivät pyöriä ahtaissa parkeissa.

Kolmanneksi pyörät voivat kolhiutua metallisiin telineisiin. Jos pyörä nojaa telinettä vasten, niin metalliputket olisi hyvä päällystää esimerkiksi kumilla, muovilla tai puulla.

Telineiden ongelmakohtia on esitelty myös videolla.

Ns. horisontaalinen perhosteline. Nämä ovat malliltaan onnettomia: eivät tue pyörää riittävästi, runkolukitseminen on mahdotonta ja levyjarrut saattavat vääntyä. Telineet menevät aika usein vielä huonoon kuntoon. Tällaisia telineitä ei kannata ostaa!	Levyjarru ottaa kiinni horisontaaliseen perhostelineeseen. Jarrulevy vääntyy ennen pitkää varmasti. Levyjarrulliset pyörät yleistyvät kovaa vauhtia, joten tällaisia telineitä ei senkään puolesta kannata hankkia.
Pyöräpaikat ovat tässäkin horisontaalisessa perhostelineessä aivan liian ahtaasti, joten sen käyttäminen on vaikeaa. Pyörät tarttuvat toisiinsa tangoista ja vaijereista. Pyöriä liikuteltaessa pitää väistämättä kolhia ja vääntää viereisiä fillareita.	Pyöräpaikat ovat tässä Falco Ideal -telineessä liian lähekkäin, joten vain joka toinen paikka on järkevästi käytettävissä. Jos kaikki paikat ovat käytössä, niin pyörät tarttuvat toisiinsa kiinni. Runkolukituskaaret ovat liian lyhyitä. Kuva Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen edustalta.

5. Parkkien pitää olla monipuolisia

Yhtä ainutta toimivaa pyöräparkki- tai -telineratkaisua ei ole olemassa. Kaupungissa pitää olla erilaisia parkkeja erilaiseen käyttöön. Lyhytaikaisessa pysäköinnissä riittävät usein runkolukituspaikat kohteiden vieressä, pidempiin pysähdyksiin tarkoitettujen parkkien kannattaa olla katettuja ja valvottuja. Useiden tuntien tai päivien parkkeerauksiin esimerkiksi juna-asemilla tarvitaan valvottua, katettua sekä mieluusti vieläpä lukittavaa pysäköintitilaa, johon voi jättää myös varusteita turvalliseen säilytykseen.

Pyöräparkkia ei pidä suunnitella vain yhden mallisille pyörille – fillareita on monenlaisia. Lastipyörät, peräkärrit ja muut tavarankuljetusratkaisut yleistyvät kovaa vauhtia, joten nekin pitää ottaa huomioon hyvässä pyöräparkissa. Monipuolisuus tarkoittaa esimerkiksi kahden telinemallin käyttämistä sekä tasanteita lastipyörille ja peräkärryille. Tavallisille fillareille riittää pyöräpaikkojen sijoitusväliksi vähintään 60 senttiä – osalla paikoista sijoitusvälin kannattaa olla väljempi, jotta lasti- ja muut erikoispyörät mahtuvat.

Pyörä on telineessä, mutta peräkärrylle ei ole paikkaa.

Tässä parkkihallissa Utrechtissa kokonainen kerros on varattu korillisille ja laukullisille pyörille. Kuva Bicycle Dutch: https://bicycledutch.wordpress.com/.

6. Parkkien pitää olla helposti käytettäviä

Parkkiin pitää olla helppo ja selkeä kulkea liikennesääntöjen mukaisesti, pyörän asettamisen parkkiin ja sen uudelleen käyttöön ottamisen pitää olla nopeaa ja sujuvaa, ja telineiden käyttämisen pitää olla helposti ymmärrettävää.

Riittävä kapasiteetti ja pyöräpaikkojen vähintään 60 sentin etäisyys toisistaan ovat ratkaisevia parkin käytettävyydelle. Liian monimutkaisia telineitä ei kannata hankkia – markkinoilla on useita telinemalleja, joiden käyttöperiaatetta ei ymmärrä edes tarkemmalla perehtymisellä.

Tämä pyöräparkki sijaitsee jalkakäytävällä. Jalkakäytävillä pyörällä ajamista pyritään vähentämään, mutta samaan aikaan monelle parkille pitää fillaroida jalkakäytävää.	Jyväskylän Matkakeskuksella uudet, muuten hyvät kaaritelineet asennettiin liian korkeina. Yritäpä runkolukita pyörä oikeaoppisesti telineen vaakaputkeen! Telineiden pitäisi olla matalampia.
Tyypillinen taloyhtiön pyörävarasto. Oman pyöränsä saa otettua käyttöön ainoastaan useiden muiden pyörien siirtämisen jälkeen, joten tilaa tarvittaisiin selvästi enemmän.

7. Parkkien pitää olla turvallisia

Pyörätelineiden pitää mahdollistaa fillareiden lukitseminen rungosta ja mieluusti vieläpä useasta kohdasta. Parkki kannattaa sijoittaa näkyvälle ja valaistulle paikalle. Kameravalvonta on hyvä lisä varsinkin pidempiaikaiseen käyttöön tarkoitetuissa parkeissa. Esimerkiksi kaupunkien asemilla tarvitaan välttämättä valvottua parkkitilaa. Asemilla on tarvetta myös lukittaville pyöräkaapeille, joihin voi jättää varusteitakin säilytykseen. Esimerkiksi Hollannissa on vartioituja pyöräparkkeja sekä jopa parkkihalleja.

Telineiden tulee olla kunnollista metallia tai onttojen metalliputkien sisälle on sijoitettava vahvempi metallitanko vahvikkeeksi. Telineiden ei pidä irrota tai katketa käsin vääntämällä tai pari mutteria avaamalla. Kaupunkifillarissa on hyvä kriittinen kirjoitus telineiden kestävyydestä.

Pyöräparkkihalli Hollannin Utrechtissa. Kuva Bicycle Dutch: https://bicycledutch.wordpress.com/.	Valvottu ja aidattu parkki Hollannissa.
Kun pyörätelineessä ei ole runkolukitusmahdollisuutta, niin pyöriä kiinnitetään lähiseudun tolppiin ja kaiteisiin, tässä mattotelineeseen. Kuva Jyväskylän Kankaan uudelta asuinalueelta, jolla pyöräpysäköintiin piti kiinnittää tavanomaista enemmän huomiota.

8. Parkkien pitää suojata säältä mahdollisimman hyvin

Laadukkaan, pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitetun pyöräparkin pitäisi aina olla katettu erityisesti Suomen olosuhteissa. Kuivalla ja puhtaalla pyörällä on miellyttävää lähteä liikkeelle. Parkkien pitää olla helposti käytettävissä talvellakin. Parkin kattaminen vähentää myös kunnossapidon tarvetta.​​

Hyvä katos Jyväskylän Matkakeskuksella.

Hollannissa käytetään paljon tällaisia lukittavia fillarilootia.

9. Parkkien pitää olla houkuttelevia

Kun pyörällä kulkemista pyritään edistämään, niin fillariparkinkin pitää olla houkutteleva – ja sitä kautta kutsua ihmisiä pyöräilemään. Houkuttelevuus syntyy esimerkiksi laadukkaista yksityiskohdista, ulkonäöstä, opastuksesta ja parkin tarjoamista lisäpalveluista kuten pumppuasemasta.

Surkea ”pyöräparkki” Jyväskylän Palokan Prismalla. Teline on halvin horisontaalinen perhosteline, joka voi vaurioittaa levyjarruja ja ei mahdollista runkolukitsemista. Ainut plussa on katos telineen yläpuolella.	Toinen pyöräparkki, joka ei houkuttele käyttämään. Teline ei tue pyörää ja kaari ottaisi kiinni levyjarruun. Runkolukitusmahdollisuutta ei ole. Kuva Vaajakosken ABC:ltä.
Pumppu ja huoltoteline Jyväskylän yliopiston Agoralla. Lisävarusteet tekevät parkista houkuttelevamman.	Maailmalla varsin suosittu visuaalisesti ajatuksia herättävä parkki.
Kyltti antaa ilmettä tälle parkille. Kaaritelineet on kiinnitetty kunnolla maahan.	Sepän hallissa on Jyväskylän parkeista ehkäpä eniten yritystä. Parkkiin ei kuitenkaan palautteista huolimatta pääse kuin jalkakäytävää pitkin. Telineet mahdollistavat runkolukitsemisen vain poikittain pysäköimällä.

10. Parkkien kunnossapidosta on huolehdittava

Pyöräparkin toimivuus on varmistettava myös rakentamisen jälkeen. Parkkiin hylätyt pyörät on poistettava, vääntyneet telineet on vaihdettava ja talvisin lumet on puhdistettava. Katetut parkit vähentävät merkittävästi talvikunnossapidon tarvetta.

Jyväskylän Citymarketin pyöräparkki on hautautunut lumeen talvella 2021. Telineet ovat hyviä ja yksinkertaisesti käytettäviä kaaritelineitä.

Hyvät kaaritelineet ovat hautautuneet lumeen talvella 2021. Käyttäjät ovat saaneet pidettyä osaa paikoista auki tallaamalla.

---

Toimivia pyörätelinemalleja

• AluShel Cone tai Branch
  • tukee pyörää ja mahdollistaa runkolukinnan
  • Branch mahdollistaa useat erilaiset kohdat helppoon runkolukintaan
  • teline laattaterästä/-alumiinia ja itse telineen runko hankalampi murtaa
  • kumpikin teline mahdollista asentaa maahan upotettuna
• BikeKeeper One Side tai Dual Side tai vastaavat
  • tukee pyörää rungosta ja mahdollistaa runkolukinnan
  • kannattaa hankkia tätä pehmustetuilla metalliputkilla, niin pyörät eivät kolhiinnu
  • valmistajan ilmoittama pyöräpaikkamäärä ei pidä paikkaansa, koska pyörät eivät mahdu kaikille paikoille – kapasiteetti on noin puolet valmistajan ilmoittamasta
• Cyclehoop
  • auton kokoinen parkkiruutuun mahtuva teline
• Falco Ion
  • alun perin tarkoitettu sähköpyörille, mutta saa myös normaaleille pyörille soveltuvana
  • tukee pyörää etuhaarukasta; pyörät kahdessa tasossa
  • telinettä on ansiokkaasti saatavilla riittävän väljällä eli 50 sentin pyöräpaikkavälillä (37,5 sentin sijoitusvälillä olevaa mallia ei kannata hankkia!)
  • näitä on esimerkiksi Jyväskylän Asemakadulla
• kaarimalli
  • yksinkertainen malli, sopii kaikille pyörille ja mahdollistaa runkolukinnan
  • näitä löytyy useilta valmistajilta ja lukuisilla tavoilla muotoiltuina, esim. Elpacilta, Valpastimelta, Alushelliltä ja BikeKeeperiltä
  • kaari kannattaa olla päällystettynä esim. kumilla, muovilla tai puulla, jotta pyörien rungot eivät kolhiinnu
  • hankkiessa kannattaa varmistua siitä, että telineiden kiinnitystavat ja putket ovat riittävän murtovarmoja
• 2-kerrostelineet
  • kaksikerrostelineellä saa tuplattua pyöräparkkikapasiteetin
  • esimerkiksi Hollannissa 2-kerrostelineitä käytetään asemilla, keskustoissa ja oppilaitoksilla
  • telineitä valmistaa esimerkiksi Falco

Kannattaa huomata, että pääosa telinemalleista ei täytä kaikkia tarpeita ja vaatimuksia. Yksinkertaista kaari- tms. telinettä lukuun ottamatta telineisiin ei yleensä saa lukittua esimerkiksi pyörälaukullisia pyöriä, peräkärrejä tai lastipyöriä. Monesti hyvään parkkiin kannattaakin sijoittaa kahta telinemallia. Lastipyörille ja peräkärryllisille pyörille kannattaa myös varata riittävästi tasannetilaa.

---

Lisää kuvia ja tietoa

• JYPSin kuvagalleria pyöräparkeista ja -telineistä
• Jyväskylän Kaupunkifillarin pyöräparkkikirjoitukset
• Jyväskylän Kaupunkifillarin Hylätyt pyörät taloyhtiöissä -ohjeistus
• Pyöräilymyytinmurtajat: Millainen on hyvä pyöräteline?
• Pyöräliikenteen suunnitteluohje

---

Opas laadukkaiden pyöräparkkien suunnitteluun

Tanskan valtakunnallinen pyöräilyjärjestö on julkaissut kattavan pyöräparkkien suunnitteluoppaan.

• Ohjeen nettiversio (koko noin 10 MB)
• Ohjeen tulostettava versio (koko noin 153 MB)

---

Parkkikonsultointia

Voimme tarvittaessa konsultoida parkkiasioissa: pj (ät) jyps.fi.