Pyöräilijän liikennesäännöt

Uusi tieliikennelaki astui voimaan 1.6.2020. Keskeiset lakimuutokset pyörällä kulkevan kannalta olemme koostaneet tiedotteeseen. Lähes kaikki pyörällä ajavan liikennesäännöt on esitetty havainnollisesti Pyöräliiton sivulla. Kannattaa tutustua myös Traficomin ohjeeseen.

Tehokas tapa oppia pyörällä kulkemiseen liittyviä liikennesääntöjä ja fiksuja ajotapoja on osallistua liikennepyöräilykoulutukseen!

Pyörällä kulkemisen turvallisuus

Pyöräilyturvallisuus on parantunut. Pyöräilijöiden kuolemat ovat vähentyneet murto-osaan vaikka 90-luvulta.

Pyörällä kulkeminen on sinällään turvallista ja fillaroimisen turvallisuus on myös selvästi parantunut vaikkapa 1990-luvulta. Suomessa kuitenkin sattuu pyöräilyonnettomuuksia ajettua kilometriä kohden enemmän kuin Tanskassa ja Hollannissa. Miten edistetään pyörällä liikkumisen turvallisuutta?

Pyöräilijä voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa ajamalla hyvällä pyörällä, huoltamalla fillariaan ja käyttämällä pyöräilyyn kuuluvia varusteita. Lisäksi kannattaa opetella turvalliset ajotavat. Kouluissa ja oppilaitoksissa ei juurikaan opeteteta fiksua pyöräilyä, joten liikennepyöräilykoulutuksiin kannattaa osallistua!

Pysyvimmin onnettomuuksia vähennetään suunnittelemalla pyöräilyolosuhteet siten, että vaarallisia kohtaamisia sattuu mahdollisimman vähän. Jopa noin 70 % pyöräilijöiden kuolemista aiheutuu moottoriajoneuvojen törmäyksistä, joten autojen ja pyörien vaaralliset kohtaamiset olisi minimoitava. Esimerkiksi Hollannissa väylät on pyritty optimoimaan fillarilla kulkemisen kannalta – Hollannissa pyöräileminen onkin turvallisempaa kuin Suomessa. Suomessa puolestaan osa pyöräteiden risteyksistä, alikuluista jne. on toteutettu pyörällä ajamisen kannalta jopa vaarallisesti. Erityisesti risteysturvallisuuteen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota – poliisin tietoon tulleista, henkilövahinkoon johtaneista pyöräilyonnettomuuksista lähes 70 % sattuu pyöräteiden ja ajoratojen risteyksissä. Lisätietoja turvallisista pyöräväyläratkaisuista.

Autojen nopeudet ovat olennainen pyörällä liikkuvien turvallisuuteen vaikuttava seikka. Sekä kävellen että pyörällä kulkevien turvallisuus paranee merkittävästi, kun autojen nopeudet laskevat. Keskustatyyppisillä alueilla katujen nopeusrajoituksen pitäisi olla korkeintaan 30 km/t – alle 30 km/t:n törmäysnopeuksilla kävelijöiden ja pyöräilijöiden kuolemat ovat harvinaisia, 40 km/h:n törmäysnopeudella kuolemanriski on jo luokkaa 20 %. Vaikkapa Jyväskylän keskustan nopeusrajoituksista on väännetty monta vuotta, ks. esim. Kaupunkifillarin artikkeli.

Myös pyöräilyn liikennesääntöjä pitää edelleen jatkossa selkeyttää ja parantaa.

Tehokas tapa parantaa pyöräilyturvallisuutta on edistää ja lisätä pyörällä kulkemista. Pyöräilymäärien kasvaessa fillaroinnin turvallisuus pyöräilijää ja pyöräiltyä kilometriä kohden tyypillisesti paranee. Tämä ns. safety in numbers -ilmiö on tuttu kansainvälisesti useista maista ja kaupungeista.

JYPS on allekirjoittanut European Road Safety Charter -liikenneturvallisuussitoumuksen.