Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 26.4.2022. PRH on vahvistanut säännöt 21.09.2022.
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta.
2. Perustaminen
Yhdistys on perustettu huhtikuun 14. päivänä vuonna 1935.
3. Tarkoitus ja toiminta
Yhdistys järjestää pyöräilyyn ja pyörällä kulkemiseen liittyvää toimintaa, pyrkii lisäämään monipuolista pyöräilyn tuntemusta ja harrastamista sekä edistää pyöräilyä liikennemuotona. Yhdistys valvoo pyöräilijöiden etua Keski-Suomessa.
JYPS on pyöräilyn yleisyhdistys. Yhdistys edistää kaikkia pyöräilyn alalajeja sekä liikennepyöräilyä ja pyöräilykasvatusta.
Yhdistys järjestää pyörälenkkejä ja -retkiä sekä pyöräilyyn liittyviä tapahtumia, koulutuksia, kampanjoita, kilpailuja, näytöksiä ja muuta vastaavaa toimintaa. Yhdistys voi jättää kannanottoja ja lausuntoja sekä muutenkin vaikuttaa pyöräilyolosuhteiden edistämiseksi.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja perintöjä, omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, järjestää myyjäisiä, keräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kustannustoimintaa sekä välittää jäsenilleen pyöräilyyn liittyviä tarvikkeita.
4. Kuuluminen muihin järjestöihin
Yhdistys voi kuulua paikallisiin sekä valtakunnallisiin yhteisöihin, jotka liittyvät sen toimintaan tai tukevat sitä. Liittymisestä ja eroamisesta päättää yhdistyksen kokous.
5. Yhdistyksen jäsenyys
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääsee henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja suorittaa jäsenmaksun.
Kannatusjäseneksi hyväksytään yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.
Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka huomattavasti on auttanut yhdistyksen toimintaa. Päätös kunniajäsenyydestä tehdään yhdistyksen kokouksessa ja sen on saatava vähintään 2/3 annetuista äänistä.
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniajäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta.
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Jäsen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on jättänyt jäsenmaksun maksamatta yhden kalenterivuoden ajalta.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä, päätöksiä tai on muuten huomattavaksi haitaksi yhdistykselle.
6. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Syyskokous (vuosikokous) pidetään loka–joulukuussa ja kevätkokous tammi–huhtikuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai kun 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä hallitukselta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus on esitetty hallitukselle.
Hallitus kutsuu yhdistyksen koolle sähköpostilla jäsenen kertomaan osoitteeseen ja ilmoittamalla yhdistyksen nettisivuilla. Ilmoitus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Myös kunniajäsenillä on äänioikeus. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta. Kokouksen päätökseksi tulee se näkemys, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai vuosikokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
7. Yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- avataan kokous
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksut
- valitaan seuraavan vuoden hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
- valitaan seuraavalle vuodelle yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- avataan kokous
- valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, vuosikertomus sekä toiminnan- tai tilintarkastajien lausunto
- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
8. Yhdistyksen hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa vuodeksi valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja sekä 5–8 jäsentä. Hallitukseen voidaan nimetä 1–3 varajäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee yhdistykselle sihteerin ja rahastonhoitajan joko hallituksesta tai sen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Hallituksen kokoukset on kutsuttava koolle vähintään viikko etukäteen.
Hallituksen äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Kokouksiin voi hallituksen päätöksellä osallistua tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Yhdistyksen jaostojen vetäjät ja muut vastuuhenkilöt voivat osallistua kokouksiin. Vastuuhenkilöillä ei ole kokouksissa äänioikeutta.
Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjat on puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä nimetyn pöytäkirjantarkastajan tarkastettava.
9. Hallituksen tehtävät
- Johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa.
- Päättää yhdistyksen työntekijöiden valinnasta ja määritellä heidän tehtävänsä.
- Huolehtia yhdistyksen toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä.
- Hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta.
- Hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet.
- Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, käsitellä kokouksille esitettävät asiat ja huolehtia päätösten toimeenpanosta.
- Asettaa jaostot, työryhmät ja muut tärkeäksi katsomansa elimet, niiden puheenjohtajat ja jäsenet sekä päättää niiden tehtävistä.
- Hyväksyä yhdistystä sitovat sopimukset, ellei niiden hyväksyminen kuulu yhdistyksen kokoukselle.
- Päättää hallituksen työjärjestyksestä ja vahvistaa yhdistykset muut sisäiset säännöt.
- Edustaa yhdistystä sitä koskevissa asioissa sekä hoitaa kaikki ne toimenpiteet, joita yhdistyksen ja sen jäsenistön etu vaatii.
10. Tilikausi sekä toiminnan- tai tilintarkastus
Yhdistyksen tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnan- tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnan- tai tilintarkastajien tulee antaa lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
11. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Nimen kirjoittaa kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai yksin puheenjohtaja tai sellainen yhdistyksen toimihenkilö, jolle hallitus myöntää nimenkirjoitusoikeuden.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa. Päätöksen on saatava vähintään 3/4 äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Jos yhdistys on päätetty purkaa, on jäljelle jääneet varat käytettävä pyöräilyn ja pyörällä kulkemisen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Korvaamattoman arvokkaan vapaaehtoistyön ohella myös rahalle on yhdistyksessä todellista tarvetta. Jäsenmaksut ovat merkittävin ns. vapaan rahan lähteemme ja mahdollistavat suuren osan toiminnasta. Ilman jäsenmaksuja emme voisi pyörittää yhteislenkkejä ja -retkiä, Fillariakatemiaa, näitä nettisivuja, pyöräilyolosuhteiden edistämistä, yhdistyksen hallintoa, yhdistyksen mökkiä ja seuravaatetoimituksia – tai maksaa palkkaa osa-aikaiselle toiminnanjohtajalle. Toisin sanoen yhdistystä ei olisi ilman jäsenmaksuja.
