Artikkelit

Muistutus Jyväskylän Gummeruksenkadun, Hannikaisenkadun, Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun katusuunnitelmien muutoksista 30.1.2023

/in /by

Jyväskylän kaupunki suunnittelee hallintokorttelia ympäröivien Gummeruksenkadun, Hannikaisenkadun, Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun remontoimista.

On erinomaista, että nykyisiä useammassa kohdassa pyörällä kulkemisen kannalta epäselviä ja hankalia järjestelyjä kehitetään. Toivomme suunnitelmiin kuitenkin vielä parannuksia, joten jätimme katusuunnitelmien muutoksista muistutuksen.

Kiinnitämme muistutuksessamme huomiota esimerkiksi seuraaviin aiheisiin:

  • Gummeruksenkadun, Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun nopeusrajoituksia ehdotetaan laskettavaksi 30 kilometriin tunnissa. Muutos on kannatettava. Alempi rajoitus parantaa kaikkea liikenneturvallisuutta sekä tekee erityisesti jalan ja pyörällä kulkemisesta turvallisempaa ja vähentää myös onnettomuuksista seuraavia loukkaantumisia. Lisäksi 30 km/t:n rajoitukset jopa sujuvoittavat liikennettä tiiviillä alueilla.
  • Gummeruksenkadulla pyörällä ja sähköskuutilla kulkemisen kannalta suunnitelma ei ole erityisen hyvä. Rakenteilla olevan P-Paraatin kulkuaukko hankaloittaa toimivien ratkaisujen toteuttamista, mutta suunnitelma voisi silti olla esitettyä parempi ja selkeämpi. Erittelemme muistutuksessa suunnitelman ongelmakohtia ja esitämme useita ratkaisuehdotuksia. Esimerkiksi kadun muuttaminen pyöräkaduksi vähentäisi haasteita.
  • Hannikaisenkadun osalta suunnitelma vaikuttaa pääosin toimivalta. Jatkossa 1-suuntaiset pyörätiet olisi hyvä saada jatkumaan Vaasankadun risteykseen asti.
  • Kilpisenkadulle esitettävä ratkaisu muuttui suunnittelun aikana pyöräkaduksi – ehdotuksemme perusteella. Suunnitelma on hyvä, vaikka katu onkin hieman jyrkempi kuin optimaalinen pyöräkatu. Katu sallii myös liikkumisesteisten pysäköinnin. Pyöräkadun alkukohtiin kannattaa vielä maalata asfalttiin pyöräkatusymbolit. Myöhemmin pyöräkatua kannattaa jatkaa Yliopistonkadulle asti.
  • Vapaudenkadulle esitetään suunnitelmassa ratkaisuksi eroteltua 2-suuntaista pyörätietä ja jalkakäytävää. 2-suuntainen pyörätie ei ole tiiviisti rakennetulla Vapaudenkadulla kovin toimiva väylätyyppi. 2-suuntainen pyörätie muuten 1-suuntaisten ratkaisujen alueella sekoittaa kulkemista ja risteysjärjestelyjä. 2-suuntaiselta pyörätieltä kadun yhdellä laidalla on myös hankala päästä kadun toiselle puolelle asioimaan – tyypillisesti liikennesääntöjen mukainen kulkeminen pyörällä tai sähköskuutilla onnistuu vain jonkin matkaa ajorataa siirtymällä. Vapaudenkatu on bussikatu, joten ajoradalla pyörällä tai sähköskuutilla liikkuminen ei ole aina erityisen miellyttävää. Ehdotamme kadulle vielä 1-suuntaisten pyöräteiden tarkempaa selvittelyä.
  • Esitämme pyörällä ja sähköskuutilla kulkevia ohjaavia asfalttiin maalattavia pyöräsymboleita ja nuolia lisää useisiin kohtiin, mm. Gummeruksenkadun ja Hannikaisenkadun risteykseen, Hannikaisenkadun ja Kilpisenkadun risteykseen sekä Vapaudenkadulle. Gummeruksenkadun ja Hannikaisenkadun risteykseen voisi maalata myös ohjaavat pyöräkaistat.

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Hätäensiapu- ja ensiavun peruskurssit huhtikuussa 2023

/in /by

Järjestämme melontaseura Melanvilauttajien kanssa kaksi ensiapukurssia. Ensiapukoulutus Apuvan kouluttajan vetämät kurssit on räätälöity ulkoilupainotteisiksi.

Kurssit on tarkoitettu erityisesti yhdistysten ohjaajille ja ohjaajakoulutettaville. Muita otetaan mukaan, jos ja kun paikkoja jää vapaaksi. Kurssit ovat avoimia myös muille kuin JYPSin ja MeVin jäsenille.

Toimintaa vetäville ohjaajille kurssit ovat ilmaisia.

Molemmat kurssit pidetään Kansalaistoiminnankeskus Mataran tiloissa, Matarankatu 6, Jyväskylä.

Ensiavun peruskurssi tiistaista torstaihin 18.–20.4.2023 klo 17–21

16-tuntinen ensiavun peruskurssi antaa perustiedot ja -taidot auttaa hätätilanteessa sekä tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa. Kurssilta saa kolme vuotta voimassa olevan todistuksen suoritetusta ensiavun peruskurssista.

Kurssi maksaa JYPSin ja MeVin jäsenille 120 € sekä muille 135 € (tyypillinen kurssihinta nykyään 309 €). Muut kuin ohjaajat maksavat kurssin JYPSin tilille sähköpostilla ilmoitettavien ohjeiden mukaan.

Ilmoittaudu kurssille nettilomakkeella! Kurssi löytyy myös Facebookista.

Hätäensiapukurssi maanantaina 24.4.2023 klo 17–21

Hätäensiapukurssi antaa ensiavun perustiedot. Kurssilla voi myös päivittää omaa ensiapuvalmiuttaan ja -todistustaan.

Kurssilta saa 3 vuotta voimassa olevan hätäensiaputodistuksen. Jos osallistujalla on EA1-, EA2- tai vastaava todistus voimassa (tai tuoreesti mennyt päiväykseltään vanhaksi), niin hätäensiapukurssilla saa tälle koulutukselle 3 vuotta lisäaikaa. Lisäaika on mahdollista saada kerran, tämän jälkeen on käytävä EA1 tai EA2 tai vastaava kurssi uudelleen.

Kurssi maksaa JYPSin ja MeVin jäsenille 55 € sekä muille 65 € (tyypillinen kurssihinta nykyään 160 €). Muut kuin ohjaajat maksavat kurssin JYPSin tilille sähköpostilla ilmoitettavien ohjeiden mukaan.

Ilmoittaudu kurssille nettilomakkeella! Kurssi löytyy myös Facebookista.

Lisätietoja

Lisätietoja tarvittaessa: teemu.tenhunen (ät) jyps.fi.

Vuoden 2022 jäsenkyselyn tulokset

/in /by

Järjestimme loka-marraskuussa vuosittaisen kyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui tällä kertaa ainoastaan 17 vastausta, vaikka yhdistyksessä on yli 1100 jäsentä. Useiden vuosien jatkumona kyselystä kuitenkin saadaan arvokasta tietoa yhdistyksen toiminnasta.

Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin hyvänä. 50 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 94 % antoi arvosanaksi 8–10 – vuonna 2021 tätä oli mieltä oli 81 %.

Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat

Vastaajien ikäjakauma.

Vastaajien ikäjakauma.

Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti:

    • alle 18-vuotiaita 0 % (0 % 2021)
    • 18–30-vuotiaita 6 % (7 %)
    • 31–40-vuotiaita 41 % (41 %)
    • 41–50-vuotiaita 24 % (30 %)
    • 51–65-vuotiaita 24 % (19 %)
    • yli 65-vuotiaita 6 % (4 %).

Miehiä vastanneista oli 82 % (67 %) ja naisia 18 % (33 %).

88 % vastanneista asuu Jyväskylässä (96 %). Vastaajia oli lisäksi Äänekoskelta ja Laukaasta.

Miksi ja miten pyöräillään?

Kyselyssä taustoitettiin myös vastaajien pyöräilyharrastusta. Vastaajat määrittelivät itseään pyöräilijänä seuraavasti:

    • erittäin aktiivinen 6 % (7 % 2021)
    • aktiivinen 65 % (63 %)
    • melko aktiivinen 29 % (26 %)
    • ei kovinkaan aktiivinen 0 % (4 %)
    • en pyöräile 0 % (0 %, 0 %).

Vastaajat kertoivat pyöräilevänsä seuraavista syistä:

    • 88 %, koska fillari on näppärä liikenneväline paikasta toiseen (74 % 2021, 83 % 2020, 76 % 2019)
    • 82 %, koska fillarointi on mukava harrastus (89 %, 85 %, 80 %)
    • 77 % kohentaakseen kuntoaan (85 %, 78 %, 88 %)
    • 71 % terveyssyistä (59 %, 73 %, 56 %)
    • 71 % pitääkseen hauskaa (70 %, 61 %, 60 %)
    • 53 % nähdäkseen uusia maisemia (70 %, 44 %, 88 %)
    • 35 % sosiaalisista syistä ja kavereita nähdäkseen (41 %, 34 %, 28 %)
    • 29 % kannustaakseen lastansa pyöräilemään (26 %, 32 %, 24 %)
    • 12 % kilpailutarkoituksessa (22 %, 17 %, 24 %)
    • 6 % ympäristösyistä (ei vastauksia aiemmin)
    • 6 % töiden vuoksi (ei vastauksia aiemmin).

Vastaajat harjoittavat nykyään seuraavia pyöräilyn osa-alueita:

    • 82 % liikennepyöräilyä (74 % 2021, 83 % 2020, 80 % 2019)
    • 82 % maastopyöräilyä (70 %, 71 %, 64 %)
    • 59 % kuntopyöräilyä (56 %, 46 %, 56 %)
    • 47 % maantiepyöräilyä (30 %, 32 %, 40 %)
    • 47 % gravelia ja hiekkatiepyöräilyä (0 %, 2 %, 0 %)
    • 35 % retkipyöräilyä (59 %, 42 %, 40 %)
    • 29 % pyöräilyolosuhteiden edistämistä (15 %, 12 %, 12 %)
    • 29 % lapsen kanssa pyöräilemistä (30 %, 29 %, 20 %)
    • 24 % sähköpyöräilyä (15 %, 12 %, 4 %)
    • 12 % alamäkiajoa ja freeridea (15 %, 7 %, 0 %)
    • 6 % pyörien ja varusteiden rakentelua (15 %, 10 %, 16 %)
    • 6 % pyöräsuunnistusta (4 %, 10 %, 8 %)
    • 6 % cyclocrossia (15 %, 7 %, 16 %)
    • 0 % BMX:ää (0 %, 2 %, 0 %)
    • 0 % nojapyöräilyä (0 %, 2 %, 0 %)
    • 0 % trialpyöräilyä (0%, 0 %, 0 %).

Mitä pyöräilymuotoja aiotaan jatkossa kokeilla?

Niistä pyöräilyn muodoista, joita vastaajat eivät vielä harjoita, on gravel ja hiekkatiepyöräily noussut selvästi kiinnostavimmaksi. Aiempien kyselyiden ykkönen maastopyöräily oli tipahtanut useamman sijan. Kysymykseen vastanneet olivat kiinnostuneita seuraavista itselleen uusista pyöräilyn osa-alueista:

    • 46 % gravelista ja hiekkatiepyöräilystä (19 % 2021, 0 % 2020, 0 % 2019)
    • 23 % retkipyöräilystä (29 %, 27 %, 29 %)
    • 23 % alamäkiajosta ja freeridesta (24 %, 6 %, 6 %)
    • 23 % pyöräsuunnistuksesta (0 %, 6 %, 6 %)
    • 15 % maastopyöräilystä (38 %, 33 %, 53 %)
    • 15 % BMX:stä (5 %, 6 %, 6 %)
    • 15 % sähköpyöräilystä (14 %, 9 %, 29 %)
    • 8 % maantiepyöräilystä (24 %, 12 %, 12 %)
    • 8 % cyclocrossista (14 %, 9 %, 24 %)
    • 8 % lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta (14 %, 12 %, 12 %)
    • 0 % pyörällä kulkemisen ja pyöräilyolosuhteiden edistämisestä (19 %, 18 %, 12 %)
    • 0 % liikennepyöräilystä (14 %, 24 %, 18 %)
    • 0 % kuntopyöräilystä (14 %, 27 %, 0 %)
    • 0 % pyörien ja varusteiden rakentelusta (14 %, 21 %, 6 %)
    • 0 % läskipyöräilystä (5 %, 0 %, 0 %)
    • 0 % trialista (0 %, 3 %, 0 %).

Pyörien määrä ja rahan käyttäminen pyöräilyyn

Vastaajilla oli keskimäärin vähintään noin 3,8 pyörää (3,0 pyörää 2021, 3,1 pyörää 2020 ja 2019). Kyselyyn vastanneet omistivat kyselyn aikaan fillareita seuraavasti:

    • 1 pyörän 6 % (8 % 2021, 17 % 2020, 4 % 2019)
    • 2 pyörää 18 % (39 %, 17 %, 32 %)
    • 3 pyörää 12 % (19 %, 29 %, 32 %)
    • 4 pyörää 24 % (12 %, 17 %, 16 %)
    • 5 pyörää tai useampia 41 % (23 %, 20 %, 16 %).
Montako pyörää vastaajat omistavat?

Montako pyörää vastaajat omistavat?

Rahan käyttäminen pyöräilyyn.

Rahan käyttäminen pyöräilyyn.

Rahaa pyöräilyyn vastaajat käyttävät vuosittain keskimäärin ainakin reilut 1100 € (ainakin reilut 1000 € 2021 ja 2020 sekä reilut 1200 € 2019). Vastaajat käyttävät pyöräilyyn rahaa seuraavasti:

    • alle 500 € 31 % (31 % 2021, 37 % 2020, 24 % 2019)
    • 500–1000 € 38 % (39 %, 27 %, 32 %)
    • 1000–2000 € 13 % (23 %, 32 %, 32 %)
    • 2000–3000 13 % (0 %, 5 %, 4 %)
    • yli 3000 € 6 % (8 %, 0 %, 8 %).

Jäsenyys ja sen syitä

Yksi vastanneista ei ollut JYPSin jäsen. Vastanneet jäsenet olivat olleet yhdistyksessä seuraavasti:

    • alle 1 vuoden 19 % (15 % 2021, 20 % 2020)
    • 1–3 vuotta 6 % (31 %, 17 %)
    • 4–10 vuotta 63 % (39 %, 37 %)
    • yli 10 vuotta 13 % (8 %, 7 %).

Jäsenyydelle oli seuraavia syitä:

    • 88 % haluaa olla mukana edistämässä pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita (58 % 2021, 50 % 2020, 63 % 2019)
    • 53 % ajaakseen lenkkejä ja retkiä yhdessä muiden kanssa (58 %, 56 %, 54 %)
    • 47 % osallistuakseen pyöräilytapahtumiin (63 %, 56 %, 63 %)
    • 47 % kohentaakseen kuntoaan (63 %, 53 %, 63 %)
    • 47 % saadakseen samanhenkistä seuraa (46 %, 53 %, 42 %)
    • 41 % oppiakseen lisää pyöräilystä (54 %, 50 %, 50 %)
    • 35 % hyödyntääkseen jäsenetuja (50 %, 47 %, 54 %)
    • 18 % tukeakseen lapsensa pyöräilyharrastusta (13 %, 34 %, 17 %)
    • 12 % osallistuakseen kilpailuihin (17 %, 16 %, 25 %)
    • 6 prosentilla oli myös muita syitä jäsenyyteen, kuten halua tukea toimintaa yleisesti (4 %, 3 %, 4 %).

Jäseneksi liittymiseen liittyen esitettiin useita kehitysideoita ja vinkkejä, joita pyritään jatkossa hyödyntämään.

Osallistuminen toimintaan ja sen järjestämiseen

Vastaajat ilmoittivat tuntevansa yhdistyksen toimintaa:

    • ei lainkaan 0 % (0 % 2021, 2 % 2020)
    • hieman 6 % (12 %, 29 %)
    • jonkin verran 18 % (56 %, 29 %)
    • hyvin 65 % (27 %, 29 %)
    • erittäin hyvin 12 % (4 %, 10 %).

Vastaajat olivat osallistuneet yhdistyksen toimintaan seuraavasti:

    • ei lainkaan 6 % (4 % 2021, 25 % 2020)
    • hieman 41 % (56 %, 40 %)
    • jonkin verran 41 % (20 %, 23 %)
    • aktiivisesti 12 % (20%, 13 %)
    • erittäin aktiivisesti 0 % (0 %, 0 %).
Osallistuminen toimintaan. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Osallistuminen toimintaan. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Toiminnasta yhteislenkeille ja Pyöräilyviikolle on osallistuttu ahkerimmin. Vastaajat olivat osallistuneet toiminnan osa-alueisiin seuraavasti:

    • 75 % Pyöräilyviikolle (48 % 2021, 49 % 2020, 59 % 2019)
    • 50 % yhteislenkeille ja -ajoihin (64 %, 51 %, 73 %)
    • 25 % retkille (24 %, 23 %, 50 %)
    • 25 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen (20 %, 6 %, 18 %)
    • 19 % Fillariakatemian toimintaan (20 % , 23 %, 14 %)
    • 19 % huoltotapahtumiin ja -kursseille (36 %, 14 %, 27 %)
    • 19 % muihin koulutuksiin, maasto- ja maantiekursseille ym. (24 %, 23 %, 46 %)
    • 13 % sählyyn (8 %, 14 %, 18 %)
    • 13 % mökkitoimintaan (12 %, 17 %, 18 %)
    • 13 % yhteisiin tapahtumiin (16 %, 23 %, 50 %)
    • 13 % liikennekoulutuksiin (8 %, 9 %, 23 %)
    • 6 % kilpailuihin (24 %, 20 %, 27 %)
    • 6 % spinningiin (4 %, 3 %, 18 %)
    • 0 % kampanjoihin (8 %, 6 %, 5 %)
    • 0 % kuntovalmentautumiseen ja kuntotesteihin (4 %, 6 %, 23 %)
    • 0 % pyöräsuunnistukseen (4 %, 3 %, 0 %)
    • 0 % alamäkitoimintaan (0 %, 6 %, 0 %)
    • 0 % salivuorolle (0 %, 6 %, 0 %)
    • 0 % trialiin (0 %, 0 %, 2 %).

Vastaajat olivat perinteisesti olleet mukana toiminnan järjestämisessä ja talkoissa vähemmän kuin tapahtumien osallistujina. Järjestämiseen oli osallistuttu seuraavasti:

    • ei lainkaan 35 % (36 % 2021, 53 % 2020, 40 % 2019)
    • hieman 35 % (32 %, 28 %, 32 %)
    • jonkin verran 18 % (16 %, 8 %, 16 %)
    • aktiivisesti 12 % (12 %, 13 %, 12 %)
    • erittäin aktiivisesti 0 % (4 %, 0 %, 0 %).
Osallistuminen toiminnan järjestämiseen. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Osallistuminen toiminnan järjestämiseen. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Tyytyväisyys toimintaan ja toiminnan kehittäminen

Yhdistyksen toiminnoista tyytyväisimpiä oltiin perinteisesti Pyöräilyviikkoon sekä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen – nämä saivat eniten erinomaista-arvosanoja ja vastanneiden määrä oli myös selvästi suurin. Pyöräilyviikkoa piti vastanneista erinomaisena 31 % ja pyöräilynedistämistoimintaa 33 %.

Tyytymättömimpiä oltiin kuntovalmennustoimintaan sekä spinningiin – kuntovalmennustoiminta olikin vuonna vähäistä vetäjien puutteen vuoksi. Spinningissä ei ole puolestaan ollut riittävästi osallistujia muutamiin vuosiin, että toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa – näin spinningiä on järjestetty vain harvoin.

Vastanneet arvioivat yhdistyksen toiminnan osa-alueita hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti. Kannattaa huomata, että toiminnoittain vastausten määrä vaihteli huomattavasti.

    • 100 % maastolenkit (100 % 2021, 94 % 2020, 100 % 2019)
    • 100 % kuntolenkit (100 %, 100 %, 89 %)
    • 100 % Fillariakatemia (100 %, 100 %, 83 %)
    • 100 % liikennekoulutukset (86 %, 100 %, 90 %)
    • 100 % muut koulutukset ja kurssit, maantie- ja maastokurssit ym. (86 %, 86 %, 73 %)
    • 100 % kilpailutoiminta (67 %, 92 %, 75 %)
    • 100 % sähly (100 %, 100 %, 60 %)
    • 100 % vaihtuvalajinen salivuoro (100 %, 100 %, 75 %)
    • 100 % mökkitoiminta (100 %, 100 %, 63 %)
    • 100 % illanvietot ja muut yhteiset kokoontumiset (86 %, 87 %, 85 %)
    • 100 % muu toiminta (100 %, 83 %, 100 %.
    • 92 % Pyöräilyviikko (100 %, 100 %, 100 %)
    • 92 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistäminen (100 %, 100 %, 86 %)
    • 83 % huoltotapahtumat ja -koulutukset 91 %, (100 %, 92 %)
    • 75 % kampanjat (88 %, 100 %, 100 %)
    • 75 % maantielenkit (50 %, 83 %, 83 %)
    • 67 % pyöräretket (100 %, 92 %, 56 %)
    • 50 % spinningiä (100 %, 75 %, 67)
    • 0 % kuntovalmennustoiminta (50 %, 50 %, 40 %)
    • trialin osalta ei vastaajia (ei vastaajia, 100 %, 50 %)
    • alamäkitoiminnan osalta ei vastaajia (0 %, 100 %, 0 %).

Toiminnan kehittämiseksi esitettiin lukuisia ideoita ja näkemyksiä. Näitä pyritään jatkossa ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Nykyiset vapaaehtoisresurssit ovat varsin maksimaalisesti käytössä, joten toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin uusia tekijöitä.

Keskustelu ja tiedotus

Yhdistyksen tiedottamista kokonaisuutena piti hyvänä tai erinomaisena 62 % vastanneista (78 % 2021, 84 % 2020 ja 80 % 2019).

Tiedottamisen osa-alueista sähköpostilistan viikkotiedote sai eniten erinomaista-arvosanoja.

Tiedottamisen osa-alueita arvioitiin hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

    • 92 % yleinen Facebook-ryhmä (79 %, 80 %, 78 %)
    • 90 % yleinen Facebook-sivu (71 %, 85 %, 75 %)
    • 90 % yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote (65 %, 90 %, 81 %)
    • 83 % Instagram (42 %, 67 %, 56 %)
    • 67 % Nimenhuuto (84 %, 100 % vuonna 2020, 72 % vuonna 2019)
    • 57 % nettisivut (63 %, 73 %, 76 %)
    • 50 % Äänekosken Facebook-sivu (0 vastaajaa, 100 %, 0 %)
    • 20 % tiedottaminen julkisuudessa (75 %, 76 %, 100 %).

Myös keskusteluun ja tiedotukseen liittyen esitettiin useita parannusehdotuksia.

Jäsenedut ja niiden hyödyntäminen

Jäseneduista on hyödynnetty eniten seuravaatteita ja alennuksia. Kysymykseen vastanneet ilmoittivat hyödyntävänsä vähintään satunnaisesti jäsenetuja seuraavasti:

    • 79 % jäsenvaatteet (70 %, 61 %, 67 %)
    • 76 % jäsenalennukset (78 %, 81 % 2020, 67 % 2019)
    • 64 % yhteistilaukset (42 %, 62 %, 50 %)
    • 54 % yhdistyksen mökki (32 %, 37 %, 33 %)
    • 53 % alennukset tapahtumien osallistumismaksuista (41 %, ei kysytty aiempina vuosina)
    • 50 % alennukset I Cycle -vaatteista (54 %, ei kysytty aiempina vuosina)
    • 46 % lainattavat välineet (30 %, 34 %, 29 %)
    • 10 % harrastepyöräilijän vakuutus (8 %, 5 %, 0 %)
    • 9 % vuokrattavat äänentoistolaitteet (0 %, 7 %, 4 %)
    • 7 % kilpailulisenssi ja -vakuutus (14 %, 10 %, 13 %)
    • 0 % kilpailu- ja lisenssituet (5 %, 7 %, 4 %).

Myös jäsenetuihin liittyviä ehdotuksia pyritään ottamaan jatkossa huomioon.

Pyöränhuoltotilaa toivottiin jälleen jäsenten käyttöön. Tätä on selvitetty useampaankin otteeseen, mutta toistaiseksi tilat ovat olleet liian kalliita, ts. rahoitusta ei ole ollut riittävästi. Ehdotuksia kuvion järjestämiseksi otetaan vastaan!

Jäsenmaksut ja varainhankinta

Nykyisiä yhdistyksen jäsenmaksuja piti sopivina 94 % (72 % vuonna 2021). Maksuja piti liian alhaisina 6 %. Toisaalta vuoden 2023 jäsenmaksuehdotuksista kysyttäessä 50 % oli valmis jäsenmaksun jonkinlaisiin korotuksiin.

Yhdistyksen syyskokouksessa päätettiin pitää jäsenmaksut 2023 muuten ennallaan, mutta alle 18-vuotiaiden jäsenmaksua korotettiin 5 eurolla 15 euroon – nosto oli euroaikana eli vuoden 1999 jälkeen ensimmäinen alle 18-vuotiaiden jäsenten osalta. Koko saatava lisäsumma, arviolta noin 1500 € käytetään Fillariakatemian toiminnan hyväksi.

Vapaaehtoisten tukimaksujen keräämista piti toimivana järjestelmänä 65 % (71 %) vastaajista. 24 % (29 %) vastaajista ei ollut kuullut asiasta.

Yleiset arviot ja kommentit

Yhdistyksen yleisarvosanaa esiteltiin jo tiedotteen alussa. Yleisiä toimintaehdotuksia pyritään muiden ehdotusten tavoin ottamaan jatkossa huomioon.

Palkintoarvonta ja kiitokset

Kyselyn vastanneiden kesken arvottiin kolme seuravaatteiden yläosaa tai I Cycle JKL -hupparia. Palkinnot toimitetaan voittajille lähiaikoina.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Vuoden 2022 kilpailu- ja lisenssituet päätetty

/in /by

Yhdistys tukee kilpailu- ja lisenssimaksuja maksamalla taloudellisesti alle 18-vuotiaiden sekä menestyvien tai huipulle tähtäävien jäsentensä osallistumista kilpailuihin. JYPSin hallitus päätti kokouksessaan 14.12. vuoden 2022 kilpailu- ja lisenssituista.

Tukia haki tällä kertaa aiempia vuosia harvempi eli viisi kilpailuihin osallistunutta. Hyväksyttyjen hakemusten yhteissumma oli 2005,84 €. Lisenssitukia haettiin 365 euroa ja kisamaksutukia 1640,84 €.

Tukia päätettiin myöntää yhteensä 1577,02 euroa.

Tukien myöntämisehdot

Tuet on tarkoitettu alle 18-vuotiaille sekä menestyville tai huipulle tähtääville urheilijoille. Osallistumismaksutukea myönnetään vain yhdistystä ko. kisoissa edustaville – eli JYPS on tuloslistalla mainittava seurana. Myös seuravaatteiden käyttäminen on edellytyksenä. Sponsoripaitoihinkin saa yhdistykseltä kangasmerkkejä.

Tukiprosentit 2022

Tukea hakeneiden kilpailulisenssien vakuutuksettomat osuudet päätettiin aiempaan tapaan maksaa kokonaan.

Kilpailumaksujen perustukiprosentiksi päätettiin edellisten vuosien tapaan 10. Alle 18-vuotiaille päätettiin myöntää perusprosentin päälle 30 prosenttiyksikköä tukea ja yhdistyksen toiminnassa talkoilleille ahkeruuden perusteella 0–30 prosenttiyksikköä. Menestyksestä ja huipulle tähtäämisestä päätettiin myöntää perusprosentin päälle harkinnanvaraista tukea 0–75-prosenttiyksikköä. Edellä mainituilla perusteilla tukiprosenteiksi tuli tällä kertaa kilpailumaksujen osalta 35–95 %.

Tukien saajat

Tukea myönnettiin seuraaville hakijoille:

  • Eevi Hautajoki, maastopyöräily, N18 – mm. maratonmaastopyöräilyn SM-kultaa
  • Kari Vaara, maantiepyöräily, M70 – mm. maantiellä SM-hopeaa, Master Cupissa hopeaa ja pronssia, Tour Lakelandissa pronssia
  • Samuel Halme, maastopyöräily, Elite – mm. XCO-maastopyöräilyssä SM-hopeaa, Fiskars Epic 2.
  • Sini Alusniemi, maastopyöräily, Elite – mm. maraton- ja XCO-maastopyöräilyn SM-kultaa, Tahko MTB:n, Syöte MTB:n  ja Lavkarittetin voitot
  • Toni Tähti, maastopyöräily, Elite – noin 25 kilpailua Alpeilla, useita voittoja ja mitalisijoituksia

Lisätietoja

Lisätietoja kilpailuihin osallistuminen -sivulla.

Osallistu JYPSin joukkueessa Talvikilometrikisaan 1.1.–28.2.2023!

/in /by

Valtakunnallinen Talvikilometrikisa on käynnissä 1.1.–28.2.2023. Kilometrikisa on yritysten, yhteisöjen, osastojen, yhdistysten tai minkä tahansa muiden porukoiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Parhaat joukkueet palkitaan ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Vuosittaiset Talvikilometrikisan, Kilometrikisan ja Koulujen kilometrikisan organisoivat Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi pyöräilee -kampanja.

JYPSillä on tälläkin kertaa joukkue Talvikilometrikisassa. Kaikki JYPSin jäsenet ajamistaan matkoista riippumatta voivat osallistua joukkueeseen ja ilmoittaa kilometrinsä kisaan JYPSin riveissä. Tervetuloa mukaan polkemaan talvikilsoja!

Miten voi osallistua?

Osallistuminen vaatii vain tiedon ajetuista kilometreistä ja niiden kirjaamisen Kilometrikisan sivuille JYPSin joukkueen alle. Poljetut kilometrit merkitään päiväkohtaisesti ajalta 1.1.–28.2.2023.

Kirjaudu Kilometrikisan sivuille vanhoilla tunnuksillasi tai luo itsellesi uudet tunnukset. Talleta tunnuksesi.

Liity joukkueeseen JYPS koodilla ”JYPS2023Talvi”.

Ilmoita polkemasi kilometrit päivittäin tai takautuvasti isommissä erissä.

Syyskokouksen päätöksiä ja vuoden parhaat 2022

/in /by

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous sekä kauden päättäjäiset ja pikkujoulut pidettiin perjantaina 9.12.2022. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 25 yhdistyksen jäsentä.

Syyskokouksen päätöksiä

Kokouksessa vahvistettiin hallituksen laatima vuoden 2023 toimintasuunnitelma.

Yhdistys pyrkii monipuoliseen, aktiiviseen ja ympärivuotiseen pyöräilytoimintaan ja pyöräilyn edistämiseen. JYPS jatkaa pyöräilyn yleisyhdistyksenä ja ainoana pyöräilyn edunvalvontayhdistyksenä Keski-Suomessa. Tavoitteena on lisätä pyöräilyn harrastamista ja pyörällä kulkemista liikennemuotona. Yhdistyksen jäsenmäärän pyrimme lisäämään 1200:aan. Alle 18-vuotiaiden jäsenten määrän pyrimme lisäämään yli 350:n.

Keväällä järjestämme Jyväskylän 21. Pyöräilyviikon yhteistyössä kaupungin kanssa. Olemme mukana mahdollisessa BMX-radan toteutushankkeessa Jyväskylässä ja edistämme Jyväskylän ympäri kiertävän maastopyöräreitin toteutusta. Lisäksi yhdistys on hakenut tuttuun tapaan Traficomilta valtionavustusta liikkumisen ohjauksen hankkeelle.

Jäsenmaksut päätettiin pitää pääosin ennallaan. Aikuisten jäsenmaksu on edelleen 30 €, omantunnon mukaan vähävaraisten 20 € ja samassa taloudessa asuvien 60 €. Suomen Pyöräilyn kilpailulisenssin aikuisten haltijoiden ja Suomen Pyöräilyn tukemista haluavien jäsenmaksu on 36 €. Myös yhteisöjäsenmaksu pidettiin 100 eurossa.

Alle 18-vuotiaiden jäsenmaksua jouduttiin korottamaan ensimmäistä kertaa euroaikana eli vuoden 1999 jälkeen, jotta edes osa Fillariakatemian poistuvasta OKM:n seuratukirahoituksesta saataisiin korvattua sekä lasten ja nuorten toiminnan järjestämistä jatkettua aiempaan tapaan. Uusi alle 18-vuotiaiden jäsenmaksu on 15 €.

Jäsenet voivat edelleen tukea yhdistystä vapaaehtoisilla tukimaksuilla, joita voi osoittaa yleisesti yhdistyksen toimintaan, Pyöräliiton jäsenyyteen, Suomen Pyöräilyn jäsenyyteen, paikalliseen pyöräilynedistämiseen, ohjattuihin lenkkeihin ja/tai Fillariakatemiaan.

Vuoden 2023 budjetin loppusumma on kaiken kaikkiaan 174 500 euroa. Budjetissa pyrimme nollatulokseen.

Yhdistyksen puheenjohtajana valittiin jatkamaan Timi Wahalahti. Hallitukseen nimitettiin uudelleen varsinaisiksi jäseniksi Maija Savolainen, Teemu Peltonen ja Heikki Helle sekä uusina Pihla Kilpeläinen, Juho Onkinen ja Enni Niittykangas. Varajäseniksi valittiin aiemmasta hallituksesta Mikael Pironetti ja Vesa Kilpiäinen sekä uutena Joonas Hiltunen. Hallituksesta jäivät pois Ilkka Rekilä ja Jussi Gustafsson sekä varajäsenet Tiina Siik ja Pekka Peura. Menestystä uudelle hallitukselle ja kiitos luopuneille tekemästänne työstä!

Toiminnantarkastajiksi ensi vuodelle valittiin jatkamaan Miia Jämsén ja Heli Saari sekä varatarkastajiksi Jarkko Heikkilä ja Jaakko Uksila.

Vuoden parhaat 2022

Kokouksessa jaettiin jäsenille 11 palkintoa ansioista vuoden aikana. Palkitut saivat kunniakirjan ja vapaavalintaisen seuravaatteen.

Vuoden pyöräilijä: Juho Onkinen

Juho on ollut ahkerasti ja monipuolisesti mukana pyöräilytoiminnassa sekä edistämässä fillarointia. Juho on suunnitellut JAPAn Pyöräile kylille -reittejä, työskennellyt JYPSin huolto- ja muissa tapahtumissa sekä talkoillut paljon yhdistyksen hyväksi. Juho on myös tunnettu retkipyöräilijä – tänä kesänä Juho ajoi fillarilla Milanosta Hollantiin.

Vuoden kilpapyöräilijä: Eevi Hautajoki

Eevi on treenannut päämäärätietoisesti useita vuosia. Myös tulosta on tullut – tänä vuonna Eevi voitti esimerkiksi maratonmaastopyöräilyn SM-kultaa sarjassa N18. Eevi on toiminut lisäksi ohjaajana Fillariakatemiassa ja Junior Teamissa.

Vuoden talkoolainen: Suvi Leinonen

Suvi on osallistunut jo muutaman vuoden ajan säännöllisesti tapahtuma- ja mökkitalkoisiin. Lisäksi Suvi on vakikävijä yhdistyksen salivuorolla.

Vuoden tulokas: Jonne Näkki

Jonne liittyi kesäkuussa jäseneksi ja tuli vauhdilla mukaan toimintaan. Jonne on ollut loppuvuoden aikana ahkerin osallistuja kimppalenkeillä – Nimenhuudossa Jonne on ehtinyt kerätä jo peräti 32 osallistumiskertaa.

Vuoden trialisti: Henri Valkonen

Henri on harrastanut trialia jo useamman vuoden ja saavuttanut menestystä myös SM Cupin kisoissa. Viime vuonna tuli voitto Jyväskylän osakilpailun C-Vapaa -luokassa ja tänä vuonna Henri nousi ajamaan C-Yleinen -luokkaan. Henri on tunnollinen ja pitkäjänteinen trialin harjoittelija.

Vuoden pyöräsuunnistaja: Siiri Rasimus

Kesällä Siiri saavutti ensimmäisen henkilökohtaisen MM-kisojen plakettisijan Ruotsissa. Pyöräilyssä Siiri edustaa JYPSiä ja on nuoresta lähtien ollut Ride Cycle Store Cupin ahkerimpia osallistujia. Tsemppiä Siirille treenaamiseen!

Vuoden fillariakatemialainen: Väinö Laine

Väinö on ollut useita vuosia aktiivisesti mukana maastoryhmässä. Erityisesti tänä vuonna monet nuoremmat kuskit ja ohjaajatkin ovat saaneet ottaa esimerkkiä Väinön ajotaidoista.

Vuoden kesätyöntekijät: Elja Asikainen ja Kalle Kokkonen

Kalle ja Elja toimivat Fillariakatemian kesätyöntekijöinä ensimmäistä kertaa. He olivat apuohjaajina monenlaisessa Fillariakatemian toiminnassa, kuten maastoryhmässä, Häähnin leirillä, koulutapahtumissa ja lasten kilpailuissa. Molemmat ovat aiempina vuosina osallistuneet ahkerasti maastoryhmän treenikerroille ja näyttäneet taidoillaan esimerkkiä muille kuskeille.

Vuoden jussi: Jussi Gustafsson

Jussi on tänä vuonna talkoillut paljon yhdistyksen hyväksi ja myös heittäytynyt ennakkoluulottomasti uusiin tehtäviin. Hallituksessa Jussi on toiminut ja keskustellut ahkerasti. Jussi oli talkoilemassa Pyöräilyviikkoa, mm. hankkien bändejä ja pitäen standup-esityksen. MTB Marathon Laajavuoren talkoissa Jussi toimi mm. nollakuskina, reitinpurussa ja varusteiden siistimisessä. Jussi ehti myös kouluttautumaan keväällä ohjaajaksi ja vetämään lenkkejä. Kaikki yhdistykset tarvitsisivat oman Jussin!

Vuoden trialvaikuttaja -kiertopalkinto: Ilkka Rekilä

Pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä seudun trialpyöräilyn hyväksi.

Fillariakatemian kauden päättäjäiset ja pikkujoulut 18. ja 19.12.2022

/in /by

Toivotamme kaikki vuonna 2022 Fillariakatemian toimintaan osallistuneet ja akatemian toiminnasta kiinnostuneet JYPSin jäsenet ja heidän perheensä mukaan kauden päättäjäisiin ja pikkujouluihin. Kauden päättäjäiset järjestetään kahdessa osassa, joista voi valita osallistuvansa jompaan kumpaan tai molempiin. Osallistuminen on ilmaista.

Ensimmäinen osa järjestetään Jyväskylän skeitti- ja trial-hallilla sunnuntaina 18.12. klo 9.45–11.45. Tapahtumassa on mahdollista kokeilla BMX-pyöräilyä omilla tai JYPSin lainapyörillä. Tarjolla on ainakin glögiä ja piparia. Otathan kokeiluja varten mukaan vähintään oman kypärän sekä sisäliikuntaan sopivat vaatteet ja kengät.

Toinen osa järjestetään nuotioretkenä Haukanniemeen maanantaina 19.12. klo 17–18.30. Lähtö tapahtuu Wilhelm Schildtin kadun päästä klo 17. Osallistujamäärästä riippuen ajetaan yhtenä tai kahtena letkana nuotiopaikalle, josta palataan noin klo 18.30. Tarjolla on nuotioeväitä. Lämmintä juotavaa, taukotakki ja istuinalusta kannattaa ottaa mukaan. Retki on samalla osa talvikauden vaihtuvalajista maastopyöräilypainotteista ryhmää, johon mahtuu vielä uusia osallistujiakin. Ryhmä jatkuu keväällä 24.4.2023 asti.

Kauden päättäjäiset sisältyvät Fillariakatemian Lapset ja nuoret monipuolisesti fillaroimaan -hankkeeseen, joka on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea.

Ilmoittautuminen

Facebook

Kauden päättäjäiset löytyvät myös Facebookista.

Lisätietoja

  • Fillariakatemian vetäjä Pihla Kilpeläinen, pihla.kilpelainen (ät) jyps.fi
  • Fillariakatemian vetäjä Joonas Hiltunen, 044 975 7409, joonas.hiltunen (ät) jyps.fi

Fillariakatemian pikaluistelukokeilu tiistaina 13.12.2022

/in /by

Järjestämme pikaluisteluseura KENSUn kanssa kaikille fillariakatemialaisille ja heidän perheilleen avoimen ja ilmaisen pikaluistelukokeilun Viitaniemen tekojäällä tiistaina 13.12. klo 19–20.30.

Pikaluistelukokeiluun osallistuakseen täytyy hallita luistelun perustaidot, mutta pikaluistelukokemusta ei tarvitse olla. Jos haluaa kokeilla pikaluistimia ilmaiseksi, kannattaa kengänkoko ilmoittaa etukäteen sähköpostilla: pihla.kilpelainen (ät) jyps.fi. Lainaluistimista huolimatta omat luistimet kannattaa olla mukana, sillä pikaluistimia ei välttämättä riitä kaikille yhtä aikaa. Ulkoliikuntaan sopivan vaatetuksen lisäksi oma kypärä kannattaa ottaa mukaan.

Kokeilu on samalla osa JYPSin talvikauden vaihtuvalajista maastopyöräilypainotteista ryhmää, johon mahtuu vielä uusia osallistujiakin. Ryhmä jatkuu keväällä 24.4.2023 asti.

Kokeilu sisältyy myös Fillariakatemian Lapset ja nuoret monipuolisesti fillaroimaan -hankkeeseen, joka on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea.

Ilmoittautuminen

Luistelukokeiluun voi ilmoittautua Nimenhuudossa.

Ehdota vuoden 2022 ansioituneimpia jypsiläisiä

/in /by

Ketkä mielestäsi ovat vuoden 2022 ansioituneimpia jypsiläisiä? Vuoden ansioituneimmat jäsenet palkitaan syyskokouksen ja kauden päättäjäisten yhteydessä perjantaina 9.12.

Tee oma ehdotuksesi palkittavasta tai palkittavista. Lähetä ehdotuksesi nettilomakkeella viimeistään sunnuntaina 4.12.!

Aiemmin palkittuja

Kommentteja Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaan 11.11.2022

/in /by

Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski sekä Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto laativat parhaillaan Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaa. Kehityskuvan luonnos oli nähtävillä 11.11.2022 asti. Jätimme kommentteja luonnoksesta.

Mikä MAL-kehityskuva?

MAL-kehityskuva on tärkeä seudun kehittämistä ohjaava suunnitelma. Kuten Jyväskylän seudun nettisivuilla todetaan:

”Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva on kahdeksan kunnan yhteinen, karttapohjainen pitkän tähtäimen suunnitelma alueen yhdyskuntarakenteesta, viherrakenteesta ja liikennejärjestelmästä. (–)

Kehityskuvatyö on yksi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen keskeisistä toimenpiteistä. MAL-kehityskuvassa tarkennetaan ja konkretisoidaan sopimukseen kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä viemällä ne kartalle. Tavoitteena on ohjata seudun väestönkasvua sekä maankäyttöä ja liikennejärjestelmän kehittämistä hallitusti siten, että MAL-sopimuksen tavoitteet yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kestävyydestä ja vähähiilisyydestä toteutuvat.

Työn keskeisiä teemoja ovat:

    • asumisen ja työpaikkarakentamisen sijoittumisperiaatteet
    • liikennejärjestelmän ja verkon kehittämisen painopisteet
    • viherrakenteen ja virkistyskohteiden kehittämisperiaatteet
    • lähivuosien kärkitoimenpiteiden määrittely”.

Kommenttimme MAL-kehityskuvan luonnoksesta

Olemme pääasiassa tyytyväisiä laadittuun suunnitelmaan. Pyöräily on otettu kehityskuvassa kattavasti huomioon. Sekä pyörällä kulkemista liikennemuotona että virkistyspyöräilyä pyritään suunnitelmassa vakavissaan edistämään. Pyöräilylle on kirjoitettu kehityskuvaan oma liiteraportti. Tavoite on lisätä pyöräilyn osuutta matkoista.

Esitämme kehityskuvan luonnokseen mm. seuraavia kommentteja:

    • suomalaisten työ- ja muiden matkojen jatkuvaan pitenemiseen pitää kiinnittää huomiota – jos asunnot sijaitsevat kaukana työpaikoista ja mahdollisesti samalla myös palveluista, niin matkoja on vaikea tehdä kestävästi; yhdyskuntarakenteen on mahdollistettava kulkeminen kävellen ja pyörällä
    • hyvillä väylillä ja suorilla reiteillä sekä sähköpyörien yleistymisen ansiosta pyörällä kulkeminen on kilpailukykyinen liikennemuoto pidemmillä matkoilla kuin suunnitelmassa esitetään
    • yhtenäiset ja riittävän laajat virkistys- ja viherreitit on turvattava myös maasto- ja soratiepyöräilyn kannalta
    • ulkoliikuntapaikkojen yhteyteen voisi toteuttaa runkolukitsemisen mahdollistavia pyöräparkkeja
    • seudulla Jyväskylän ulkopuolella on paljon potentiaalia lisätä kävellen ja pyörällä kulkemista – jopa suhteessa enemmän kuin Jyväskylässä
    • eri liikennemuotojen matkaketjujen kehittämisessä on seudulla vielä paljon tehtävää – kävellen ja pyörällä liikkumista voidaan yhdistää esimerkiksi yhteiskäyttöautoilla, busseilla ja junilla kulkemiseen
    • joukkoliikenteen liityntäpyöräparkkeja voidaan edelleen parantaa ja lisätä
    • maailmalta on paljon hyviä esimerkkejä pyörällä kulkemisen lisäämisestä
    • pyöräparkkien tasoa pitää parantaa, jotta pyörällä kulkeminen on miellyttävää ja pyöriä varastettaisiin vähemmän – parkkien tulee mahdollistaa runkolukitseminen ja olla mahdollisimman usein katettuja; tärkeimpiin kohteisiin tarvitaan myös valvottua ja lukittavaa parkkitilaa
    • pyöräreittien seudullinen opastaminen tulee ottaa mukaan suunnitelmaan
    • uusien pyöräteiden rakentamisen ohella vanhoja väyliä tulee kunnostaa; myös talvikunnossapitoa on paikoin parannettava
    • pyörällä kulkemisen edistämisen kärkitoimenpiteinä voisivat olla Jyväskylän baanaverkon toteuttaminen, Jyväskylän keskustan ja tärkeimpien kaupungin hallinnoimien kohteiden pyöräparkkien kehittäminen, Äänekosken pääpyöräreittiverkon toteuttaminen sekä pyöräilyn seudullisen viitoituksen rakentaminen
    • säännöllisten henkilöliikennetutkimusten toteuttaminen on kannatettavaa; lisäksi automaattisten kävely- ja pyöräilylaskurien määrää tulee lisätä
    • ehdotamme myös mm. talvikunnossapidon agenttijärjestelmän luomista ja säännöllisten pyöräilykatsausten laadintaa.

Lisäksi esitimme kommentteja kaikkien suunnitelman laadintaan osallistuvien kuntien pyöräilyolosuhteista ja niiden kehittämisestä.

Lue kommenttimme kokonaisuudessaan pdf-muodossa!

JYPSin kaikki lausunnot, muistutukset ja raportit

Kaikkiin jättämiimme lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.