Artikkelit

Muistutus Ukonniementien ja Rinnekaaren katusuunnitelmasta 18.1.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Lahjaharjun Ukonniementien ja Rinnekaaren kunnostamista. Remontista on laadittu katusuunnitelma.

Erityisesti Ukonniementien kunnostaminen on sinällään erinomaista. Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kapea ja heikkokuntoinen. Ukonniementie on myös osa suunniteltua Jyväskylän pyöräbaanareitistöä, joten väylällä on tärkeä verkostollinen merkitys.

Suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä selvästi kehittää, joten jätimme siitä muistutuksen. Esitämme muistutuksessa esimerkiksi seuraavia parannusehdotuksia:

Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien leveys

Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ollaan kannatettavasti erottelemassa jalkakäytäväksi ja 2-suuntaiseksi pyörätieksi. Pyörätien leveydeksi esitetään 2,25 metriä – pyörätien pitää olla leveämpi. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa ja Jyväskylän omassa pyöräilynedistämisohjelmassa baanojen 2-suuntaisten pyöräteiden minimileveydeksi määritellään 3,5 metriä.

Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien maalaukset

Suunnitelmassa esitetyt pyörätien asfalttimaalaukset ovat 1-suuntaisten pyöräteiden merkintöjä – joten ne pitää korjata 2-suuntaisen pyörätien maalauksiksi.

Ukonniementien pyörätien liikennemerkit

Suunnitelmaan piirretyistä yhdistetyn ja erotellun jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkeistä puuttuvat uuden tieliikennelain edellyttämät 2-suuntaisesta pyörätiestä kertovat lisäkilvet H23.2.

Ukonniementien pyörätien ja ajoradan liitoskohdat

Suunnitelmassa on merkitty risteyksiin ja liittymiin 2-suuntaisen pyöräbaanan ja ajoradan liitoskohtiin “asfalttiviisteet”. Viisteitä ei pitäisi suunnitteluohjeidenkaan mukaan käyttää tällaisissa kohdissa. Esimerkiksi Väylän uudessa Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa todetaan: “Pyöräliikenteen ylityskohdassa ei ole tasoeroa (–).”

Jos jonkinlaista luiskaa on kuivatuksen tms. syyn vuoksi pakko käyttää esimerkiksi pyörätien ja pyöräkaistan liitoskohdalla, niin luiskan pitää ehdottomasti olla riittävän pitkä. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeen mukaan riittävä pituussuuntaisen luiskan pituus on vasta 5–10 metriä.

Ukonniementien ja Tyyppäläntien risteys

Tyyppäläntien risteyksessä Ukonniementien jalkakäytävällä ja 2-suuntaisella pyöräbaanalla kulkulinjat olisivat liian mutkittelevat ja turvallisuutta heikentävät. Ukonniementien ja Tyyppäläntien ajoratojen välillä taas pystyisi kääntymään vauhdikkaasti ja pyörätien jatkeen liikennettä vaarantavasti. Risteyksen nykyinen ja myös katusuunnitelmassa esitetty järjestely ovat vaarallisia erityisesti Ukonniementietä keskustan suunnalta pyöräileville, sillä pyörätien linjaus menee vähän matkaa ennen risteystä Tyyppäläntien suuntaisesti. Pyörällä kulkeva joutuu siis olemaan selin Ukonniementien ajorataan nähden hankaloittaen muun liikenteen havaitsemista. Myös autolla ajavien on hankala havaita ja ennakoida pyöräilijöiden aikeita tällaisessa risteyksessä.

Ajoratojen kaarteita pitää risteyksessä jyrkentää sekä kävely- ja pyöräliikenteen linjoja oikaista.

Ukonniementien sekä Katajatien, Pajutien ja Raitatien risteykset

Risteyksissä ajoratojen kaarresäteet ovat turhan loivat, joten niitä pitää jyrkentää.

Rinnekaaren ja Leppätien risteys

Leppätien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Rinnekaaren sekaliikennekadun kärjen kohdalta puuttuu nykyään luiska. Luiska kannattaa toteuttaa remontin yhteydessä, niin pyörällä ajavien ei tarvitse ylittää pystysuoraa reunatukea. Poikittaisessa ja väistämisvelvollisessa pyörätien ja ajoradan liitoskohdassa asfalttiluiskaa voidaan käyttää.

Tutustu muistutukseen tarkemmin

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa täältä!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutukset Jyväskylän Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan katusuunnitelmista 18.1.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan remontoimista. Jätimme näistä neljästä katusuunnitelmasta muistutukset – suunnitelmat voisivat olla parempiakin kävellen ja pyörällä kulkemisen kannalta.

Palokan Joensuunkatu

Joensuunkadun sekaliikennekadun sekä Ruusalantien yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien väliltä puuttuu luiska, joten pyörätien ja Joensuunkadun välillä ei ole sujuva kulkea esimerkiksi pyörällä – korkean reunatuen ylittäminen ei ole mielekästä.

Remontin yhteydessä Ruusalantien jalkakäytävän ja pyörätien reunatuki on luiskattava Joensuunkadun kohdalta siten, että liikkuminen jalkakäytävän ja pyörätien sekä Joensuunkadun välillä on mahdollista. Saman parannuksen voisi tehdä viereisen Riihitien sekä Ruusalantien pyörätien välille.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Mäki-Matin Petäjätie

Petäjätien katusuunnitelmasta puuttuvat pyörätie-liikennemerkkien yhteydestä uuden tieliikennelain mukaiset lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat pyörätien kaksisuuntaisuuden. Suunnitelmasta puuttuu myös yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkejä. Kotikadun ylityksessä suojatietöyssy pitää toteuttaa pyörällä kulkemisen kannalta sujuvana.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Sulunperän Misukantie, Misukankuja ja Sulunperänkuja

Suunnitelmasta puuttuvat yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkien yhteydestä lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat väylän kaksisuuntaiseksi pyörätieksi.

Sulunperänkujalla yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien sekä ajoradan liittymäkohtaan on piirretty reunatuki. Kyseinen reunatuki tulee poistaa, jotta pyörällä kulkeminen on kohdassa sujuvaa ja miellyttävää.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Korpilahden Isämatintie

Isämatintien ja Martinpolun risteyksessä Martinpolun suuntainen suojatie on sijoitettu suoran linjan sijasta vähän matkaa Isämatintien suuntaan – tämä pidentäisi käveltävää matkaa ja pakottaisi jalankulkijat mutkittelemaan.  Ajoneuvolla liikkuvien olisi puolestaan vaikea ennakoida onko jalankulkija ylittämässä Isämatintietä vai jatkamassa Isämatintien vartta eteenpäin.

Suojatie kannattaa siirtää suoralle linjalle Martinpolun varteen. Tämä on mahdollista, kun ajoradan loivia kaarresäteitä jyrkennetään – samalla nopeudet ajoradalla laskevat ja suojatien ylittäminen on turvallisempaa.

Tutustu muistutukseeemme kokonaisuudessaan!

Kaikki lausuntomme ja muistutuksemme

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Vuoden 2020 jäsenkyselyn tulokset

Järjestimme loka-marraskuussa vuosittaisen kyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui tällä kertaa 41 vastausta. Yhdistyksessä on yli 1000 jäsentä, joten vastausprosentiksi jäi alle 5.

Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin hyvänä. 52 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 95 % antoi arvosanaksi 8–10 – vuonna 2019 tätä oli mieltä oli 85 %.

Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat

Vastaajien ikäjakauma.

Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti:

    • alle 18-vuotiaita 2 % (0 % vuonna 2019)
    • 18–30-vuotiaita 5 % (24 %)
    • 31–40-vuotiaita 32 % (32 %)
    • 41–50-vuotiaita 32 % (20 %)
    • 51–65-vuotiaita 22 % (16 %)
    • yli 65-vuotiaita 7 % (8 %).

Miehiä vastanneista oli 73 % (75 %) ja naisia 27 % (25 %).

85 % vastanneista asuu Jyväskylässä (72 %). Vastaajia oli lisäksi mm.  Jämsästä, Äänekoskelta, Uuraisilta, Laukaasta, Muuramesta, Petäjävedeltä ja Porista.

Miksi ja miten pyöräillään?

Kyselyssä taustoitettiin myös vastaajien pyöräilyharrastusta. Vastaajat määrittelivät itseään pyöräilijänä seuraavasti:

    • erittäin aktiivinen 12 % (20 % vuonna 2019)
    • aktiivinen 63 % (48 %)
    • melko aktiivinen 20 % (32 %)
    • ei kovinkaan aktiivinen 5 % (0 %)
    • en pyöräile 0 % (0 %, 0 %).

Vastaajat kertoivat pyöräilevänsä seuraavista syistä:

    • 85 %, koska fillarointi on mukava harrastus (80 % vuonna 2019, 80 % vuonna 2018)
    • 83 %, koska fillari on näppärä liikenneväline paikasta toiseen (76 %, 62 %)
    • 78 % kohentaakseen kuntoaan (88 %, 77 %)
    • 73 % terveyssyistä (56 %, 46 %)
    • 61 % pitääkseen hauskaa (60 %, 55 %)
    • 44 % nähdäkseen uusia maisemia (88 %, 52 %)
    • 34 % sosiaalisista syistä ja kavereita nähdäkseen (28 %, 23 %)
    • 32 % kannustaakseen lastansa pyöräilemään (24 %, 23 %)
    • 17 % kilpailutarkoituksessa (24 %, 21 %).

Vastaajat harjoittavat nykyään seuraavia pyöräilyn osa-alueita:

    • 83 % liikennepyöräilyä (80 % vuonna 2019, 68 % vuonna 2018)
    • 71 % maastopyöräilyä (64 %, 82 %)
    • 46 % kuntopyöräilyä (56 %, 36 %)
    • 42 % retkipyöräilyä (40 %, 34 %)
    • 32 % maantiepyöräilyä (40 %, 50 %)
    • 29 % lapsen kanssa pyöräilemistä (20 %, 21 %)
    • 12 % pyöräilyolosuhteiden edistämistä (12 %, 7 %)
    • 12 % sähköpyöräilyä (4 %, 0 %)
    • 10 % pyörien ja varusteiden rakentelua (16 %, 14 %)
    • 10 % pyöräsuunnistusta (8 %, 2 %)
    • 7 % cyclocrossia (16 %, 5 %)
    • 7 % alamäkiajoa ja freeridea (0 %, 5 %)
    • 2 % BMX:ää (0 %, 0 %)
    • 2 % gravelia (0 %, 0 %)
    • 2 % nojapyöräilyä (0 %, 0 %)
    • 0 % trialia (0 %, 5 %).

Mitä pyöräilymuotoja aiotaan jatkossa kokeilla?

Niistä pyöräilyn muodoista, joita vastaajat eivät vielä harjoita, on maastopyöräily edelleen kiinnostavin. Kysymykseen vastanneet olivat kiinnostuneita seuraavista itselleen uusista pyöräilyn osa-alueista:

    • 33 % maastopyöräilystä (53 % vuonna 2019, 40 % vuonna 2018)
    • 27 % retkipyöräilystä (29 %, 30 %)
    • 27 % kuntopyöräilystä (0 %, 20 %)
    • 24 % liikennepyöräilystä (18, 20 %)
    • 21 % pyörien ja varusteiden rakentelusta (6 %, 27 %)
    • 18 % pyörällä kulkemisen ja pyöräilyolosuhteiden edistämisestä (12 %, 23 %)
    • 12 % maantiepyöräilystä (12 %, 37 %)
    • 12 % lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta (12 %, 20 %)
    • 9 % sähköpyöräilystä (29 %, 3 %)
    • 9 % cyclocrossista (24 %, 0 %)
    • 6 % alamäkiajosta ja freeridesta (6 %, 13 %)
    • 6 % BMX:stä (6 %, 3 %)
    • 3 % trialista (0 %, 0 %)
    • 6 % pyöräsuunnistuksesta (6 %, 0 %)
    • 0 % useamman vuorokauden maastopyöräretkistä (6 %, 3 %).

Pyörien määrä ja rahan käyttäminen pyöräilyyn

Vastaajilla oli keskimäärin noin 3,1 pyörää (3,1 pyörää vuonna 2019 ja 3,2 vuonna 2018). Kyselyyn vastanneet omistivat kyselyn aikaan fillareita seuraavasti:

    • 1 pyörän 17 % (4 % vuonna 2019, 7 % vuonna 2018)
    • 2 pyörää 17 % (32 %, 27 %)
    • 3 pyörää 29 % (32 %, 23 %)
    • 4 pyörää 17 % (16 %, 25 %)
    • 5 pyörää tai useampia 20 % (16 %, 18 %).

Montako pyörää vastaajat omistavat.

 

Rahan käyttäminen pyöräilyyn vuosittain.

Rahaa pyöräilyyn vastaajat käyttävät vuosittain keskimäärin noin 1000 € (reilut 1200 € vuonna 2019 ja reilut 1000 € vuonna 2018). Vastaajat käyttävät pyöräilyyn rahaa seuraavasti:

    • alle 500 € 37 % (24 % vuonna 2019, 23 % vuonna 2018)
    • 500–1000 € 27 % (32 %, 46 %)
    • 1000–2000 € 32 % (32 %, 21 %)
    • 2000–3000 5 % (4 %, 7 %)
    • yli 3000 € 0 % (8 %, 5 %).

Jäsenyys ja sen syitä

20 % kyselyyn vastanneista ei ollut JYPSin jäseniä. Muut vastanneet olivat olleet jäseninä:

    • 1 vuoden 20 % (12 % vuonna 2019)
    • 1–3 vuotta 17 % (16 %)
    • 4–10 vuotta 37 % (56 %)
    • yli 10 vuotta 7 % (12 %).

Jäsenyydelle oli seuraavia syitä:

    • 56 % osallistuakseen pyöräilytapahtumiin (63 % vuonna 2019, 56 % vuonna 2018)
    • 56 % ajaakseen lenkkejä ja retkiä yhdessä muiden kanssa (54 %, 59 %)
    • 53 % kohentaakseen kuntoaan (63 %, 44 %)
    • 53 % saadakseen samanhenkistä seuraa (42 %, 44 %)
    • 50 % haluaa olla mukana edistämässä pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita (63 %, 56 %)
    • 50 % oppiakseen lisää pyöräilystä (50 %, 44 %)
    • 47 % hyödyntääkseen jäsenetuja (54 %, 39 %)
    • 34 % tukeakseen lapsensa pyöräilyharrastusta (17 %, 10 %)
    • 16 % osallistuakseen kilpailuihin (25 %, 27 %)
    • 3 prosentilla oli myös muita syitä jäsenyyteen (4 %, 10 %).

Jäseneksi liittymiseen liittyen esitettiin useita kehitysideoita ja vinkkejä, joita pyritään jatkossa hyödyntämään.

Osallistuminen toimintaan ja sen järjestämiseen

Vastaajat ilmoittivat tuntevansa yhdistyksen toimintaa:

    • ei lainkaan 2 % (0 % vuonna 2019)
    • hieman 29 % (8 %)
    • jonkin verran 29 % (36 %)
    • hyvin 29 % (44 %)
    • erittäin hyvin 10 % (12 %).

Vastaajat olivat osallistuneet yhdistyksen toimintaan seuraavasti:

    • ei lainkaan 25 % (12 % vuonna 2019)
    • hieman 40 % (40 %)
    • jonkin verran 23 % (40 %)
    • aktiivisesti 13 % (8 %)
    • erittäin aktiivisesti 0 % (0 %).

Osallistuminen toimintaan. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

 

Toiminnasta yhteislenkeille, Pyöräilyviikolle, yhteisiin tapahtumiin ja retkille on osallistuttu ahkerimmin. Vastaajat olivat osallistuneet toiminnan osa-alueisiin seuraavasti:

    • 51 % yhteislenkeille ja -ajoihin (73 % vuonna 2019, 74 % vuonna 2018)
    • 49 % Pyöräilyviikolle (59 %, 45 %)
    • 23 % retkille (50 %, 29 %)
    • 23 % Fillariakatemian toimintaan (14%, 12 %)
    • 23 % muihin koulutuksiin, maasto- ja maantiekursseille ym. (46 %, 21 %)
    • 23 % yhteisiin tapahtumiin (50 %, 33 %)
    • 20 % kilpailuihin (27 %, 26 %)
    • 17 % mökkitoimintaan (18 %, 10 %)
    • 14 % sählyyn (18 %, 17 %)
    • 14 % huoltotapahtumiin ja -kursseille (27 %, 14 %)
    • 9 % kaupunkipyöräilykoulutuksiin (23 %, 7 %)
    • 6 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen (18 %, 10 %)
    • 6 % kampanjoihin (5 %, 7 %)
    • 6 % alamäkitoimintaan (0 %, 2 %)
    • 6 % salivuorolle (0 %, 0 %)
    • 6 % kuntovalmentautumiseen ja kuntotesteihin (23 %, 5 %)
    • 3 % spinningiin (18 %, 17 %)
    • 3 % pyöräsuunnistukseen (0 %, 0 %)
    • 0 % trialiin (0 %, 2 %).

Vastaajat olivat olleet mukana toiminnan järjestämisessä ja talkoissa vähemmän kuin tapahtumien osallistujina. Järjestämiseen oli osallistuttu seuraavasti:

    • ei lainkaan 53 % (40 % vuonna 2019, 55 % vuonna 2018)
    • hieman 28 % (32 %, 21 %)
    • jonkin verran 8 % (16 %, 16 %)
    • aktiivisesti 13 % (12 %, 7 %)
    • erittäin aktiivisesti 0 % (0 %, 1 %).

Osallistuminen toiminnan järjestämiseen. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Tyytyväisyys toimintaan ja toiminnan kehittäminen

Yhdistyksen toiminnoista tyytyväisimpiä oltiin Pyöräilyviikkoon sekä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen – nämä saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Pyöräilynedistämistoimintaa piti vastanneista erinomaisena 67 % ja Pyöräilyviikkoa 64 %.

Tyytymättömimpiä oltiin kuntovalmennustoimintaan.

Vastanneet arvioivat yhdistyksen toiminnan osa-alueita hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

    • 100 % Pyöräilyviikko (100 % vuonna 2019, 94 % vuonna 2018)
    • 100 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistäminen (86 %, 93 %)
    • 100 % kampanjat (100 %, 92 %)
    • 100 % huoltotapahtumat ja -koulutukset (92 %, 91 %)
    • 100 % kaupunkipyöräilykoulutukset (90 %, 100 %)
    • 100 % kuntolenkit (89 %, 90 %)
    • 100 % Fillariakatemia (83 %, 92 %)
    • 100 % mökkitoiminta (63 %, 92 %)
    • 100 % sähly (60 %, 100 %)
    • 100 % alamäkitoiminta (0 %, 75 %)
    • 100 % vaihtuvalajinen salivuoro (75 %, 100 %)
    • 100 % trial (50 %, 100 %)
    • 94 % maastolenkkejä (100 %, 86 %)
    • 92 % kilpailutoiminta (75 %, 83 %)
    • 92 % pyöräretket (56 %, 94 %)
    • 87 % illanvietot ja muut yhteiset kokoontumiset (85 %, 87 %)
    • 86 % muut koulutukset ja kurssit, maantie- ja maastokurssit ym. (73 %, 94 %)
    • 83 % maantielenkit (83 %, 85 %)
    • 83 % muu toiminta (100 %, 100 %)
    • 75 % spinningiä (67 %, ei kysytty 2018)
    • 50 % kuntovalmennustoiminta (40 %, 56 %).

Toiminnan kehittämiseksi esitettiin lukuisia ideoita ja näkemyksiä. Näitä pyritään jatkossa ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Nykyiset vapaaehtoistyöresurssit ovat varsin maksimaalisesti käytössä, joten toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin uusia tekijöitä.

Keskustelu ja tiedotus

Yhdistyksen tiedottamista kokonaisuutena piti hyvänä tai erinomaisena 84 % vastanneista (80 % vuonna 2019 ja 85 % vuonna 2018).

Tiedottamisen osa-alueista yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote sekä Nimenhuuto saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Instagramiin oltiin tyytymättömimpiä – tilin ylläpitoon kaivattaisiinkin lisää vastuuhenkilöitä.

Tiedottamisen osa-alueita arvioitiin hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

    • 100 % Nimenhuuto (72 % vuonna 2019, 82 % vuonna 2018)
    • 100 % Äänekosken Facebook-sivu (0 %, 50 %)
    • 90 % yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote (8%, 81 %)
    • 85 % yleinen Facebook-sivu (75 %, 94 %)
    • 80 % yleinen Facebook-ryhmä (78 %, 80 %)
    • 76 % tiedottaminen julkisuudessa (100 %, 76 %)
    • 73 % nettisivut (76 %, 75 %)
    • 67 % Instagram (56 %, 58 %)

Myös keskusteluun ja tiedotukseen liittyen esitettiin useita parannusehdotuksia.

Jäsenedut ja niiden hyödyntäminen

Jäseneduista on hyödynnetty eniten seuravaatteita ja alennuksia. Kysymykseen vastanneet ilmoittivat hyödyntävänsä vähintään satunnaisesti jäsenetuja seuraavasti:

    • 81 % jäsenalennukset (67 % vuonna 2019, 59 % vuonna 2018)
    • 62 % yhteistilaukset (50 %, 31 %)
    • 61 % seuravaatteet (67 %, 74 %)
    • 37 % seuran mökki (33 %, 26 %)
    • 34 % lainattavat välineet (29 %, 28 %)
    • 10 % kilpailulisenssi ja -vakuutus (13 %, 17 %)
    • 7 % kilpailu- ja lisenssituet (4 %, 9 %)
    • 7 % vuokrattavat äänentoistolaitteet (4 %, 3 %)
    • 5 % harrastepyöräilijän vakuutus (0 %, 9 %).

Myös jäsenetuihin liittyviä ehdotuksia pyritään ottamaan jatkossa huomioon.

Jäsenmaksut ja varainhankinta

Nykyisiä yhdistyksen jäsenmaksuja piti sopivina 88 % (92 % vuonna 2019). Maksuja piti liian alhaisina 5 % ja korkeina 8 %. Toisaalta 26 % olisi ollut valmis maksamaan 5 euroa korkeampaa jäsenmaksua (48 % vuonna 2019). Syyskokouksessa päätettiin lopulta pitää jäsenmaksut ennallaan vuonna 2021.

Mitkä olisivat sopivat jäsenmaksut vuonna 2021?

Vapaaehtoisten tukimaksujen keräämista piti toimivana järjestelmänä 59 % (62 %) vastaajista. 33 % (28 %) vastaajista ei ollut kuullut asiasta.

Yleiset arviot ja kommentit

Yhdistyksen yleisarvosanaa esiteltiin jo tiedotteen alussa. Yleisiä toimintaehdotuksia pyritään muiden ehdotusten tavoin ottamaan jatkossa huomioon.

Palkintoarvonta ja kiitokset

Kyselyn vastanneiden kesken arvottiin kolme I Cycle JKL -hupparia tai vastaavaa seuravaatteiden yläosaa. Palkinnot on jo toimitettu voittajille.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Valtakunnallinen pyöräilynohjaajakoulutus huhtikuussa 2021 Jyväskylässä

Suomen Pyöräilynohjaajat ja JYPS järjestävät valtakunnallisen pyöräilynohjaajakoulutuksen Jyväskylässä huhtikuussa 2021. Koulutuksen kontaktijaksot ovat lauantaista sunnuntaihin 10.–11.4. ja 24.–25.4.

Koulutus on tarkoitettu pyöräilytoimintaa yrityksissä, yhdistyksissä, kunnissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa vetäville sekä muille pyöräilyn ohjaamisesta kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa osallistujalle tiedot ja osaaminen, jotta tämä voi omatoimisesti järjestää ja ohjata perustasoisia aloittelijoiden ja harrastajien lenkkejä, retkiä sekä muita pyöräilytapahtumia. Kurssi antaa valmiuksia myös lasten ja nuorten ohjaamiseen. Koulutuksessa pääpaino on liikenne-, kunto- ja retkipyöräilyn hallitsemisessa ja opettamisessa. Koulutuksesta saa kattavan osaamisen pyöräilyyn ja sen ohjaamiseen.

Koulutus sisältää noin 30 h kontaktiopetusta, 10 h omatoimista opiskelua ja 10 h käytännön harjoittelua oman yrityksen, yhdistyksen, kunnan, oppilaitoksen tai muun organisaation toiminnassa sekä loppukokeen.

Koulutukseen voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset, joilla on vähintään vuoden verran pyöräilytaustaa. Koulutuksen käyneillä on oikeus käyttää pyöräilynohjaaja-titteliä toiminnassaan.

Koulutuksen osallistumismaksu on 220 €. Suomen Pyöräilynohjaajien henkilö- ja yhteisöjäsenet saavat koulutuksesta 20 euron alennuksen. Koulutus on ilmainen niille JYPS-jäsenille, jotka sitoutuvat vetämään yhdistyksen lenkkejä ja retkiä.

Lisätietoja kurssista on Suomen Pyöräilynohjaajien sivuilla. Kurssi löytyy myös Facebookista. Tervetuloa mukaan!

Vuoden 2020 kilpailu- ja lisenssituet päätetty

JYPSin hallitus päätti kokouksessaan 14.12. vuoden 2020 kilpailu- ja lisenssituista.

Hyväksytysti tukia haki 12 kilpailuihin osallistunutta.Hyväksyttyjen hakemusten yhteissumma oli 3688,96 €. Lisenssitukia haettiin 749 euroa ja kisamaksutukia 2939,96 €. Lisäksi osa haki tukea menoihin, jotka eivät olleet hakukelpoisia. Vuoden 2020 budjetissa oli varattu tukiin 3500 €, mutta tämän poikkeusvuoden vähäisten kilpailutuottojen vuoksi hallitus päätti tukiin olevan käytössä enintään 3000 €.

Pysyvän linjauksen mukaisesti osallistumismaksutukea myönnettiin vain yhdistystä ko. kisoissa edustaneille – eli JYPS oli tuloslistalla mainittava seurana. Myös seuravaatteiden käyttäminen oli edellytyksenä – pois lukien sponsoritallin kisapaitoja tms. käytettäessä. Sponsoripaitoihinkin saa yhdistykseltä kangasmerkkejä.

Tukea hyväksytysti hakeneiden kilpailulisenssien vakuutuksettomat osuudet päätettiin aiempaan tapaan maksaa kokonaan. Kilpailumaksujen perustukiprosentiksi päätettiin 10. Alle 18-vuotiaille päätettiin myöntää perusprosentin päälle 30 prosenttiyksikköä tukea ja yhdistyksen toiminnassa talkoilleille ahkeruuden perusteella 0–30 prosenttiyksikköä. Menestyksestä ja huipulle tähtäämisestä päätettiin myöntää perusprosentin päälle tukea 0–75-prosenttiyksikköä. Tässä vaiheessa tukiprosentit hakijaa kohden olivat kilpailumaksujen osalta välillä 45–100 %.

Jotta päästiin alle 3000 euron kokonaistukisumman, niin kaikilta hakijoilta päätettiin vähentää tuista 5 %. Lisäksi käytettiin viime vuonna luotua 400 euron tukikattoa hakijaa kohden – tämä täyttyi tänä vuonna kahden hakijan osalta.

Tukia päätettiin lopulta myöntää yhteensä 2980,7 euroa.

Tukien saajat

Tukea myönnettiin seuraaville hakijoille:

  • Akseli Maja, maastopyöräily, M18 – mm. XCO:n SM-pronssia ja MTB Enduron SM-sarjan 4.
  • Antti Rekilä, trial, Elite – mm. SM-hopeaa ja Suomen Cupin pronssia
  • Eemeli Kanervo, trial, M16 ja Elite – mm. Suomen Cupin hopeaa ja SM-pronssia
  • Eevi Hautajoki, maastopyöräily, N16 – mm. XCO:n SM-kultaa
  • Elias Ruokostenpohja, maastopyöräily, M12 – mm. XCE:n SM-pronssia
  • Kari Vaara, maantie- ja maastopyöräily, M60 ja M70 – mm. maantiellä 2 SM-hopeaa
  • Lotta Voutilainen, pyöräsuunnistus, D17 ja N16 – mm. XCO:n SM-pronssia ja pyöräsuunnistuksen maajoukkue
  • Pihla Kilpeläinen, pyöräsuunnistus, D21 – useita kärkipään sijoituksia
  • Samuel Halme, maastopyöräily, Elite – kärkipään sijoituksia 3 kisassa
  • Sini Alusniemi, maastopyöräily, Elite – mm. XCO:n SM-kultaa ja MTB Marathon Cupin voitto
  • Toni Tähti, maastopyöräily, Elite – voittoja ja kärkisijoja Suomessa ja Alpeilla
  • Viivi Voutilainen, pyöräsuunnistus, D20, D21 – mm. 3 SM-kultaa sekä valinnat peruuntuneisiin EM- ja MM-kisoihin.

Syyskokouksen päätöksiä ja vuoden parhaat 2020

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin etänä torstaina 10.12.2020. Kauden päättäjäisiä ja pikkujouluja ei tällä kertaa järjestetty koronatilanteen vuoksi.

Kokouksessa vahvistettiin hallituksen laatima vuoden 2021 toimintasuunnitelma. Toiminta jatkuu pääosin entiseen tapaan. JYPS jatkaa pyöräilyn yleisyhdistyksenä sekä ainoana pyörällä kulkemisen edunvalvontatahona Keski-Suomessa. Järjestetään monipuolista ja aktiivista pyöräilytoimintaa sekä pyritään lisäämään pyöräilyn harrastamista ja pyöräilyä liikennemuotona. Yhdistyksen jäsenmäärä pyritään kasvattamaan noin 50:llä 1100:aan. Alle 18-vuotiaiden jäsenten määrä pyritään kasvattamaan muutamalla kymmenellä yli 300:n. Vuoden aikana jatketaan edelleen valmistautumista toiminnanjohtajan palkkaamiseen. Keväällä järjestetään Jyväskylän Pyöräilyviikko kaupungin ja muulla rahoituksella. Rahoitusta on haettu myös laajalle pyörällä kulkemista edistävälle hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea haetaan Fillariakatemian kehittämishankkeeseen. Toimintasuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan vuonna 2021. Aikuisten jäsenmaksu on 30 euroa, vähävaraisten (työttömät, eläkeläiset, opiskelijat jne.) 20 euroa, alle 18-vuotiaiden 10 euroa ja samassa taloudessa asuvien perheiden 60 €. Yhteisöjäsenmaksu on 100 euroa. Jäsenet voivat halutessaan tukea vapaaehtoisilla lisämaksuilla yleisesti yhdistyksen toimintaa, Pyöräliiton jäsenyyttä, paikallista pyöräilynedistämistä, ohjattuja lenkkejä ja/tai Fillariakatemiaa.

Vuoden 2021 budjetin loppusumma on kaiken kaikkiaan 185 000 euroa. Budjetissa pyritään nollatulokseen.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Teemu Tenhunen. Hallitukseen valittiin uudelleen Timi Wahalahti, Seppo Ström, Pilvi Laukkanen, Mikael Pironetti ja Teemu Peltonen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tiina Siik, Heikki Helle ja Ilkka Rekilä sekä varajäseneksi Jussi Gustafsson. Hallituksesta jäivät pois Jarkko Heikkilä, Johanna Heikkilä ja Samuel Halme. Kiitos luopuneille jäsenille ja menestystä uusille valituille!

Toiminnantarkastajiksi valittiin Piia Saarela ja Miia Jämsen sekä varatoiminnantarkastajiksi Jarkko Heikkilä ja Vesa Kilpiäinen.

Vuoden 2020 parhaat

Kokouksessa jaettiin jäsenille 14 palkintoa ansioista vuoden aikana. Palkitut saavat kunniakirjan, vapaavalintaisen seuravaatteen sekä paketillisen JYPSin omaa, Jätskilän valmistamaa jäätelömakua.

Vuoden pyöräilijä: Jarno Niiranen

Jarno on ollut ahkerimpia talkoolaisia vuoden aikana. Jarno oli mukana mm. MTB Marathon Laajavuoren järjestelyissä ja polttopuutalkoissa sekä on kuljettanut omatoimisesti puita yhdistyksen mökille. Jarno on myös ollut tämän vuoden päävastuussa Junior Teamin toiminnasta – ilman Jarnoa koko tiimi ei olisi pyörinyt.

Vuoden tulokas: Mirka Lehtinen

Mirka liittyi helmikuussa yhdistyksen jäseneksi, ja hän on ollut heti säännöllisesti mukana lenkeillä ja tapahtumissa. Kesällä Mirka osallistui myös pyöräilynohjaajakoulutukseen ja on vetänyt maantielenkkejä.

Vuoden ohjaaja: Juha Airasjärvi

Juha osallistui alkukesästä ohjaajakoulutukseen ja on vetänyt heti sen jälkeen huiman määrän maastolenkkejä. Juha on muutenkin tuttu näky lenkeillä. Juhalla on Nimenhuudossa tänä vuonna 54 ilmoittautumista – toiseksi eniten. Juha suunnittelee työvuorojaankin kimppalenkkien mukaan.

Vuoden talkoolainen: Marja Rantanen

Marja on ollut talkoissa mukana jo useampana vuotena. Tänä vuonna Marja osallistui mm. MTB Marathon Laajavuoren järjestämiseen ja puutalkoisiin. Talkoiden ohella Marja käy mm. yhteislenkeillä ja salivuorolla sekä osallistuu tapahtumiin. Nimenhuudossa Marja keräsi tänä vuonna 25 ilmoittautumista.

Vuoden juniori: Eeti Lahti

Eeti on ollut innokkaasti mukana yhdistyksen treeneissä ja tapahtumissa. Eeti myös kulkee pyörällä joka paikkaan sekä fillaroi paljon kavereidensa kanssa.

Vuoden pyöräsuunnistajat: Arja Nuolioja ja Eve Lahti

Kyseessä on mahtava viestipari, joka nappasi pyöräsuunnistuksen SM-pronssia D80-sarjassa. Mukana on tarkka konkari ja rohkea ensikertalainen.

Vuoden seura-aktiivi: Ilkka Rekilä

Ilkka on ollut viime vuodet päävastuussa yhdistyksen trial-toiminnasta. Ilkka on esimerkiksi ohjannut trial-harjoituksia aktiivisesti sekä edistänyt Suomen suurimman trial-parkin rakentamista Keljonkankaalle. Ilkka on junaillut myös trialin talvihallitilan.

Vuoden trialisti: Olli Kauppila

Olli Kauppila on jo vuosia ollut ainoa Suomessa yksipyöräisellä kilpaillut trialisti ja menestynytkin kilpailuissa. Olli on myös antanut huomattavan panostuksen niin trialpyöräilykilpailujen tuomarointiin kuin tapahtumien järjestämistalkoisiin.

Vuoden renkaanrikkoja: Mikko Kiljunen

Pyöräretkellä kesällä Baltiassa Mikon Maxxikset kokivat lähes kymmenen rengasrikkoa. Rengasrikkoja on kertynyt muutenkin vuoden aikana kiitettävästi, viimeksi eilen 9.12. kuntolenkille osallistuminen estyi kyljistään hajonneiden nastarenkaiden vuoksi.

Lisäksi Mikko on käynyt ahkerasti sählyssä, salivuorolla ja kuntolenkeillä. Sählyssä Mikko on toiminut jopa kyytivastaavana. Mikko on kerännyt vuoden aikana Nimenhuutoon kolmanneksi eniten eli 42 ilmoittautumista tapahtumiin. Mikko on osallistunut myös useisiin talkoisiin.

Vuoden kilpapyöräilijä: Kari Vaara

Kari on jo vuosia ajanut fillarilla paljon ja kisannut ahkerasti. Tänä vuonna Kari nappasi esimerkiksi SM-hopeaa maantiellä sekä aika-ajossa että yhteislähdössä. Kari myös jakaa lenkkikertomuksiaan säännöllisesti sosiaalisessa mediassa.

Vuoden maastopyöräilijä: Eevi Hautajoki

Eevi ajoi ja harjoitteli jälleen ahkerasti maastossa vuoden aikana. Myös kisoissa Eeville tuli menestystä, Eevi nappasi XCO:n SM-kultaa ja oli Kultaisen Kammen N16-sarjassa toinen.

Vuoden esikuva: Eemeli Kanervo

Eemeli edusti polkupyörätrialin elite-luokassa hienosti JYPSiä kauden aikana. Eemeli oli SM-kisassa kolmas ja halli-SM:ssä toinen. Suomen Cupissa Eemeli keräsi toiseksi eniten pisteitä. Eemeli oli myös mukana Pyöräilyviikon trial-näytöksissä ja innosti vuoden aikana yhdistykseen useita uusia jäseniä.

Vuoden nuori tulokas: Veera Laine

Tuli vauhdilla mukaan maastoryhmään ja osoitti huimaa kykyä kehittyä sekä pitää yllä ryhmähenkeä.

Kunniamaininta 2020: Jarkko Heikkilä

Jarkko on toiminut vuosia yhdistyksessä aktiivisesti. Jarkko on ollut esimerkiksi hallituksessa ja varapuheenjohtajana, vastannut lasten ja nuorten lenkkitoiminnasta sekä suunnitellut ja ohjannut lenkkejä.

JYPSin jäsenille Park Toolin PCS 10.2 -huoltotelinettä kampanjahinnalla 15.1.2021 asti

Park Toolin PCS 10.2 on yksi markkinoiden parhaista pyöränhuoltotelineistä. Telineen avulla on kätevä huoltaa lähes millaisia fillareita tahansa. PCS 10.2 on helposti säädettävä, tukeva, kestävä ja siihen saa tarvittaessa myös varaosia. Telineen voi taittaa kasaan kuljettamista tai säilyttämistä varten. Telineeseen voit tutustua tarkemmin Park Toolin sivuilla.

JYPSin jäsenet voivat tilata telinettä kampanjahinnalla 229 € Ride Cycle Storesta 15.1.2021 asti. Kampanjahinta on voimassa yhteistilauksessa, kun esität telinettä noutaessasi jäsenkortin. Voit tilata telineen soittamalla Riden numeroon 0400 395 594 tai käymällä liikkeessä osoitteessa Tourulantie 11, Jyväskylä. Telineet saapuvat Jyväskylään tällä tietoa tammi-helmikuun taitteessa.

Osallistu JYPSin joukkueessa Talvikilometrikisaan 1.1.–28.2.2021!

Valtakunnallinen Talvikilometrikisa on käynnissä 1.1.–28.2.2021. Kilometrikisa on yritysten, yhteisöjen, osastojen, yhdistysten tai minkä tahansa muiden porukoiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Parhaat joukkueet palkitaan ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Vuosittaiset Talvikilometrikisan, Kilometrikisan ja Koulujen kilometrikisan organisoivat Pyöräilykuntien verkosto ja Suomi pyöräilee -kampanja.

JYPSillä on tälläkin kertaa joukkue Talvikilometrikisassa. Kaikki JYPSin jäsenet ajamistaan matkoista riippumatta voivat osallistua joukkueeseen ja ilmoittaa kilometrinsä kisaan JYPSin riveissä. Tervetuloa mukaan polkemaan talvikilsoja!

Miten voi osallistua?

Osallistuminen vaatii vain tiedon ajetuista kilometreistä ja niiden kirjaamisen Kilometrikisan sivuille JYPSin joukkueen alle. Poljetut kilometrit merkitään päiväkohtaisesti ajalta 1.1.–28.2.

Kirjaudu Kilometrikisan sivuille vanhoilla tunnuksillasi tai luo itsellesi uudet tunnukset. Talleta tunnuksesi.

Liity joukkueeseen JYPS koodilla ”JYPS2021Talvi”.

Ilmoita polkemasi kilometrit päivittäin tai takautuvasti isommissä erissä.

Keski-Suomen kaikkien kuntien I Cycle -paitoja tilattavana 6.1.2021 asti

Fillarointi on mukavaa ja tekee hyvää sydämelle! Haluatko itsellesi tai kaverillesi pyörällä kulkemista ilmentäviä ja edistäviä vaatteita? Voit nyt tilata JYPSiltä minkä tahansa Keski-Suomen kunnan I Cycle -teepaidan! Kuntalogojen lisäksi paitoja voi tilata I Cycle Keski-Suomi -kuviolla.

Paidat luomu- ja Reilun kaupan puuvillaa sekä valmistettu uusiutuvalla energialla

Paidat ovat Neutralin mallistoa, ja ne on valmistettu uusiutuvalla energialla. Materiaali on luomu- ja Reilun kaupan puuvillaa. Paidoilla on myös sosiaalisen kestävyyden ja ihmisoikeuksien noudattamisen SA8000-sertifikaatti.

Lisätietoja tuotteiden sertifikaateista löytyy täältä.

Logovaihtoehdot

Paitojen rintamukseen painetaan haluttu I Cycle -logo. Paitoja on saatavilla siis seuraavilla logoilla:

Mallit ja värit

Paitoja saa lasten, naisten ja miesten malleina. Lasten paitojen koot ovat 80, 100, 120, 140 ja 160 cm, naisten paitojen XS–XXL ja miesten S–XXXL.

Paitoja voi tilata mustana, harmaana, vihreänä, sinisenä, keltaisena ja oranssina. Kuvat värivaihtoehdoista löytyvät vierestä tai täältä. Joidenkin paikkakuntien paitojen väreihin ja painatuksiin voi tutustua tarkemmin erikseen yllä logolistauksen yhteydessä.

Hinnat

Jyväskylän paidat maksavat JYPSin jäsenille 15 € ja muille 20 €.

Muiden paikkakuntien paidat maksavat pienempien tilausmäärien vuoksi JYPSin jäsenille 20 € ja muille 25 €. (Jos jonkun paikkakunnan paitoja tilataan vähintään 20 kpl, niin ne saa samaan hintaan kuin Jyväskylän paidat.)

Tuotteiden tilaaminen

Paitoja voi tilata nettilomakkeella keskiviikkoon 6.1.2021 asti!

Toimitus ja maksaminen

Paidat voi noutaa helmikuussa tai myöhemmin keväällä Jyväskylästä JYPSin viikoittaisista vaatejaoista tai ne voidaan postittaa. Lähetettäessä vastaanottaja maksaa postikulut (esim. 1 paidan postitus 4 €).

Noudettaessa paidat voi maksaa samassa yhteydessä kortilla tai MobilePaylla. Lähetettäessä paidat on maksettava ennen postitusta MobilePaylla tai tilisiirrolla, summa ja viite tiedotetaan sähköpostilla. Organisaatioita voidaan myös laskuttaa.

Ainakin Muuramen ja mahdollisesti joidenkin muiden paikkakuntien paidoille on tarjolla paikallisia noutotilaisuuksia.

Lisätietoja

Mahdolliset tiedustelut: Teemu Tenhunen, pj (ät) jyps.fi.

Luento harjoittelun yksilöllisyydestä ja pyöräilijän terveydestä torstaina 21.1.2021 klo 18–20

JYPSin kestävyysharjoitteluaiheiset luentotilaisuudet jatkuvat! Tällä kerralla pureudutaan harjoittelun yksilöllisyyteen ja pyöräilijän terveyteen. Puhujina toimivat valmentaja ja tutkija, LitM ja FT Pekka Matomäki sekä lääkäri ja tutkija Rikhard Mäki-Heikkilä.

Luennolle voi osallistua paikan päällä Kansalaistoiminnankeskus Mataran salissa Matara tai etänä Google Meetin kautta. Luentotilaan mahtuu 80 henkilöä, mutta paikan päälle otetaan koronatilanteen johdosta enintään 10 ihmistä.

Luennoitsijat

LitM, FT Pekka Matomäki on kestävyysalan tutkija ja valmentaja. Hän on valmentanut tuloksekkaasti useita eritasoisia kestävyysurheilijoita laajalla lajikirjolla. Erityisesti pyöräily on hänen kärkiosaamistaan.

Rikhard Mäki-Heikkilä on viidennen vuoden lääketieteen kandidaatti, joka opintojensa ohella valmistelee väitöskirjaa urheilijoiden hengitysterveydestä. Aiemmin Rikhard on ollut kansallisen tason maastohiihtäjä ja opiskellut myös Jyväskylän yliopistossa liikunnalla.

Ohjelmarunko

Osa 1. Pekka Matomäki: Harjoittelun yksilöllisyys, noin 60 minuuttia

  1. Onko yksilöllisyyttä olemassa?
  2. Missä ja miten yksilöllisyys näkyy?
  3. Miten ottaa yksilöllisyys huomioon harjoittelussa?
  4. Paras intervalliharjoittelumuoto – onko sellaista?

Osa 2. Rikhard Mäki-Heikkilä: Pyöräilijän terveys, noin 60 minuuttia

  1. Tavallisimmat pyöräilijän vaivat
  2. Hengitysteiden ongelmat kestävyysurheilussa
  3. Mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisy
  4. Hapenottokyvyn vaikutus yleisesti terveyteen

Osallistumismaksu ja ilmoittautuminen

Luennon osallistumismaksu on JYPSin jäsenille 7 € ja muille 12 €. Maksun voi maksaa Eazybreakin, Edenredin, ePassin tai Smartumin sähköisellä liikuntaedulla, paperisella liikuntasetelillä, MobilePaylla tai tilisiirrolla. Tarkat maksuohjeet löytyvät ilmoittautumislomakkeelta.

Tilaisuuteen ilmoittaudutaan nettilomakkeella.

Lomakkeen ohella toivotaan ilmoittautumista JYPSin Nimenhuudossa, niin osallistumistilanteen seuranta on helppoa. Tilaisuus löytyy Nimenhuudosta kahtena versiona: paikan päällä seurattuna ja netin kautta seurattuna.

Toimintaohjeita koronan varalta

Luennolle Kansalaistoiminnankeskus Mataralla voi osallistua vain terveenä ja oireettomana. Muistetaan myös hyvä hygienia ja riittävät etäisyydet.

Lisätietoja

Luento löytyy myös Facebookista.

Lisätietoja voi tarvittaessa kysellä: Teemu Tenhunen, pj (ät) jyps.fi.