Sini MTB Marathon Cupin finaalissa Teivossa 25.9.

Sini Alusniemi voittoon MTB Marathon Cupissa

JYPS:in Sini Alusniemi voitti ylivoimaiseen tapaan maastopyöräilyn Marathon Cupin naisten sarjan kokonaiskilpailun. Sini keräsi viidestä osakilpailusta yhteensä 1370 pistettä, kun toiseksi tullut Marja-Liisa Pitkänen sai kuudella osakilpailulla kasaan 1186 pistettä. Kaiken kaikkiaan cupissa ajettiin 9 osakilpailua. Aiemmin tänä vuonna Sini on voittanut jo mm. Finlandia-maastopyöräilyn. Onnittelut Sinille!

Sarjassa M18 JYPS:in Jukka Pahajoki oli 9:s – Jukka osallistui sairastelujen vuoksi vain kahteen osakilpailuun. Sarjassa M50 JYPS:in Kari Vaara sijoittui 15:nneksi ja Jukka Järvinen sarjassa M40 20:nneksi. Selvästi eniten osallistujia keränneessä miesten yleisessä sarjassa Tommi Espo oli 23:s kuudesta osakilpailusta keräämällään 1407 pisteellä. Joukkuekilpailussa JYPS:in joukkue jäi tällä kertaa kahdeksanneksi – aiempina vuosina JYPS on saavuttanut mm. joukkuekilpailun ensimmäisen ja toisen sijan.

Marathon Cupin pisteet löytyvät täältä.

Pyörän valot kuntoon

Nyt kannattaa laittaa pyörän valot ja heijastimet tieliikennelain edellyttämään kuosiin. Ensi viikolla (vko 39) Jyväskylän seudulla alkaa poliisin tehokampanja, jossa ainakin kaikista etuvalottomista ja takaheijastimettomista pyöristä sakotetaan nollatoleranssilla.

Pyörässä pitää minimissään olla eteenpäin valkoista valoa näyttävä valaisin ja takana punainen heijastin. Laki sanoo pyörän valaisimista näin:

  1. Ajettaessa tieliikennelain 36 §:n 2 momentin mukaisissa olosuhteissa tulee polkupyörässä olla eteenpäin valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Polkupyörässä saa olla taaksepäin punaista valoa näyttävä valaisin. Valaisimet saavat olla sijoitettuina leveyssuunnassa polkupyörän keskilinjasta poiketen.
  2. Valaisimien tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,30 metrin korkeudella tiestä.

Ja heijastimista:

  1. Polkupyörässä tulee olla etu-, sivu-, poljin- ja takaheijastimet. Sivuheijastimet on oltava polkupyörän sekä etu- että takaosassa kummallakin sivulla. Poljinheijastimia tulee kussakin polkimessa olla kaksi ja poljettaessa niistä toisen tulee olla suunnattu eteen- ja toisen taaksepäin. Urheilu- tai kilpakäyttöön rakennetussa, tiellä käytettävässä polkupyörässä, jonka omamassa on enintään 10 kg ja jossa on vähintään 12 vaihdetta, ei kuitenkaan vaadita etu-, sivu- eikä poljinheijastimia polkupyörää valoisaan aikaan ajettaessa.
  2. Etuheijastimen tulee olla valkoinen, takaheijastimen punainen sekä poljin- ja sivuheijastimien ruskeankeltaisia. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat, jotka väriltään ja heijastuskyvyltään vastaavat E-säännön n:o 88 vaatimuksia.
  3. Etu- ja takaheijastimen tulee olla vähintään 0,30 metrin ja enintään 1,20 metrin korkeudella tiestä.

Lisätietoja valoista ja heijastimista myös Liikenneturvan sivuilla.

Valojen ja muiden varusteiden hankkimiseen löydät vinkkejä täältä.

Jyväskylän Vuoden työmatkapyöräilijä valittu

Vuoden jyväskyläläiseksi työmatkapyöräilijäksi on valittu halssilalainen Alpo Laukkanen, joka on pyöräillyt noin kahdeksan kilometrin työmatkansa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuomaristo teki valintansa satojen aktiivisten työmatkapyöräilijöiden joukosta, ehdotuksia kisaan tuli yhteensä 372.

Malliesimerkki hyötyliikkujasta

Suunnittelijana Fluid House Oy:ssä työskentelevä Laukkanen on malliesimerkki hyötyliikkujasta, joka käyttää pyörää työmatkojen lisäksi myös muilla asiointimatkoillaan. ”Joka aamu, olipa pakkanen, sade tai aurinko, hän pyyhkäisee Halssilasta Savelaan pyörällä”, kertovat häntä ehdottaneet työtoverit.

Tuomaristo totesi Laukkasen olevan palkitsemisen arvoinen pitkän linjan hyötyliikkuja, joka omalla esimerkillään saa muutkin innostumaan työmatkapyöräilystä. Laukkaselle työmatkapyöräily ei ole extremelaji, vaan arkiliikuntaa parhaimmillaan. Hän on hyvä esimerkki siitä, että työmatkapyöräilyä varten ei välttämättä tarvita kalleimpia ja uusimpia varusteita, vaan tärkeämpää on oikea asenne. Laukkanen on pyöräillyt työmatkansa jo vuosikymmenet samalla pyörällä, johon on vain vaihdettu osia tarpeen mukaan.

Vuoden työmatkapyöräilijän valitsivat Jyväskylän kaupungin, JAPA ry:n ja JYPS ry:n edustajat. Yhteistyökumppanina mukana on Ride Cycle Store. Tittelin voittanut saa palkkioksi lahjakortin pyöränhuoltoon. Lisäksi voittajan työpaikka saa maksuttoman konsultoinnin kestävän työmatkaliikkumisen edistämisestä. Sen tuloksena organisaatio saa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia siihen, kuinka henkilöstöä voi entisestään aktivoida ja kannustaa työmatkapyöräilyyn.

Kokouksiin fillarilla, vaihtovaatteet kassissa

Vuoden työmatkapyöräilijän lisäksi Jyväskylän kaupungin Älykästä työmatkaa! -hanke valitsi ehdokkaiden joukosta yhden kaupungin työntekijän, joka palkitaan myös pyöränhuoltolahjakortilla. Valinta osui Raija Parkkoseen, joka työskentelee Kortepohjan ja Kortesuon päiväkotien johtajana.

Parkkonen pyöräilee kaikkina vuodenaikoina työmatkansa Asmalammelta Kortepohjaan. Myös työpäivän aikaiset asiointimatkat hoituvat pyöräillen: ”Raija sukkuloi sujuvasti pyörällään eri kokouksissa mukanaan vaihtovaatteet, jotka kulkevat isossa kassissa”, kertovat Raija Parkkosta vuoden työmatkapyöräilijäksi ehdottaneet. Päiväkodin johtajana hän toimii samalla innostavana esimerkkinä seuraavalle sukupolvelle.

Kunniamaininnalla palkittiin vielä Sirkka Suntioinen ja Jori Manninen, joille lahjoitetaan lisäksi tavarapalkinnot. Kunniamaininnan saajat arvottiin 30 finalistin joukosta. ”Tuomariston tehtävä oli hyvin vaikea, sillä jokainen ehdokas olisi palkinnon ansainnut. Siksi kunniamaininnan saajat arvottiin finalistien joukosta”, kertoo tuomaristossa mukana ollut Tuija Rasinen Jyväskylän kaupungilta.

Voittajat julkistetaan Autottoman päivän katutapahtumassa

Voittajat julkistetaan Autottoman päivän katutapahtumassa kävelykadun Kompassilla 22.9. klo 16.30. Vuoden työmatkapyöräilijän valinnalla halutaan tuoda esille henkilöitä, jotka toimivat työmatkaliikkumisen malliesimerkkeinä. Lisäksi halutaan kannustaa työnantajia pyöräilyolosuhteiden parantamiseen. Työmatkojen pyöräilystä hyötyvät ilmaston lisäksi sekä työntekijä että työnantaja, sillä liikuntaa harrastava on terveempi ja jaksaa paremmin myös töissä.

Lisätietoja

– vuoden 2011 jyväskyläläinen työmatkapyöräilijä Alpo Laukkanen, 0400 653 218

– koordinaattori Kati Kankainen, JAPA ry, 0400 361 365, kati.kankainen (ät) jkl.fi

– palvelukehityspäällikkö Tuija Rasinen, Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut, 040 830 7829,  tuija.rasinen (ät) jkl.fi

– Teemu Tenhunen, JYPS ry, 041 544 2195, jyps (ät) jyps.info

Lausunto kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisesta toimenpidesuunnitelmasta

Olemme jättäneet Liikennevirastolle tänään 19.9.2011 seuraavan lausunnon kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman luonnoksesta.

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle on laadittu useiden tahojen yhteistyönä vuoteen 2020 ulottuva valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma, jossa pyritään esittämään kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvittavat toimet. Suunnitelma nojautuu aiemmin laadittuun Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliseen strategiaan.

Esitämme pyydetyt näkemyksemme suunnitelmasta tässä lausunnossa.

YLEISTÄ

Suomesta on valitettavasti tähän asti kokonaan puuttunut kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma, joten suunnitelma on suomalaisessa kävely- ja pyöräilypolitiikassa ehdottomasti pitkä askel ja kammenpyöräytys eteenpäin. Tällaista suunnitelmaa on maahamme kaivattu jo vuosikausien ajan.

Suunnitelma on myös sisällöltään suomalaisittain varsin edistyksellinen ja kannatettava. Oivallisia linjauksia ovat mm. kevyen liikenteen (tosin hieman vajaaksi jäävä) erotteleminen kävelyksi ja pyöräilyksi, kävelyn ja pyöräilyn jäsentäminen ensimmäisenä huomioon otettaviksi perusliikennemuodoiksi, pyöräväylien laadun merkityksen korostaminen, sen tunnustaminen, että suomalaisessa pyöräilypolitiikassa on vuosikausia ollut merkittäviä ja perustavia ongelmia (esim. sekavat liikennesäännöt, väylien määrään keskittyminen laadusta piittaamatta ja todellisten edistämistoimien puuttuminen), ja esitettyjen toimenpiteiden melko tarkka vastuuttaminen.

KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KULKUTAPAOSUUS

Ehkä merkittävin toimenpidesuunnitelman – ja samalla aiemman kävelyn ja pyöräilyn strategian – ongelma on päätavoite eli 20 prosentin lisäys kävely- ja pyöräilymatkojen määrässä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitetta hehkutetaan useissa kohdissa, mutta oikeastihan 20 prosentin lisäys on kovin vaatimaton. Tavoite varmastikin saavutettaisiin pelkästään kevytväylien reunatuet poistamalla! Monissa muissa maissa myös tavoitellaan huomattavasti suurempia kävely- ja pyöräilymäärien lisäyksiä. Nähdäksemme pelkästään pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistaminen olisi Suomessa täysin realistinen tavoite. Voikin vain todeta, että tehokkailla toimenpiteillä nykyinen tavoite pitää saavuttaa nopeasti, jotta voidaan asettaa uusi oikeasti kunnianhimoinen tavoite.

Lisäksi ihmetyttää, miksi kävelylle ja pyöräilylle ei ole asetettu omia erillisiä tavoitteita – kun joka tapauksessa ainut oikea suunta on kävelyn ja pyöräilyn näkeminen erillisinä liikennemuotoina (jotka toki molemmat ovat olennainen osa ihmisläheistä ja miellyttävää liikennettä). Vanhat pinttyneet kävelyn ja pyöräilyn niputtamistavat tuntuvat elävän sitkeästi.

SUUNNITELMAN LUVUT NYKYTILA (3.1) SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KASVUPOTENTIAALI (3.2)

Kävelyn ja pyöräilyn niputtamisen ongelmallisuus näkyy myös luvussa 3.2 kuvatussa kävelyn ja pyöräilyn kasvupotentiaalissa. Siirtymispotentiaalia autoilusta kävelyyn ja pyöräilyyn nähdään esitetyn kaavion mukaan viiden kilometrin matkoihin asti. Kuitenkin toimenpidesuunnitelmassakin todetaan tukholmalaisten fillaroivan keskimäärin 9 kilometrin työmatkoja yhteen suuntaan. Kannattaa myös muistaa, että suomalaisten keskimääräinen työmatkan pituus on nykyään jo 13 kilometriä. Meilläkin pitäisi pyrkiä siis vähintään siihen, että pyöräily nähdään realistisena kulkutapana vähintään 10 kilometrin yhdensuuntaisilla matkoilla. Tällaiset matkat ovat täysin mahdollisia, jos väylät ovat kunnossa, käyttää vauhdikkaaseen ajamiseen tarkoitettua pyörää (joilla ajamista esimerkiksi nykyiset reunakiveykset tehokkaasti estävät) ja työpaikoille järjestetään kunnolliset sosiaalitilat.

Matkanpituusongelma liittyy myös luvussa 3.1 kuvattuun kuntakeskusten vyöhykemalliin. Tyypillisesti varsinkin pyöräilyvyöhykkeet piirretään vyöhykemalleissa aivan liian suppeiksi – jos pyöräilyvyöhykettä sijoitetaan kartalle lainkaan. Liian usein pyöräilyvyöhyke samaistetaan kävelyvyöhykkeeseen tai korkeintaan hieman sitä pidemmälle. Ongelma toistuu luvun 4.3 toteamuksessa ”Pyöräily on useimmiten suosituinta 2–5 kilometrin säteelle keskustasta ulottuvalla esikaupunkivyöhykkeellä.” Näin useimmiten on, koska kunnat ja kaupungit sekä väyläinfra on rakennettu tämän näkemyksen pohjalta. Tätä ei kuitenkaan voi pitää ihanteellisena tavoitteena, eikä tällä tavalla rakenneta pyöräilykaupunkia tai -maata.

TÄRKEÄT VALINNAT -LUKU (4.1)

Luvussa esitetyt toimenpiteet ovat olennaisia ja tarpeellisia. Kärkitoimien listaan kannattaa kuitenkin lisätä myös Pyörällä kauppaan -kokonaisuus. Yksi silmiinpistävä piirre suomalaisessa pyöräilyssä on se, että kovin harva käy kaupassa pyörällä. Kuitenkin kaupoissa asioidaan päivittäin, joten myös näillä matkoilla pitäisi saada pyöräilyn kulkutapaosuutta nostettua. Nykyisin kaupoissa käynti pyörällä on Suomessa yleensä aivan liian hankalaa, koska pyöräparkit ovat pääsääntöisesti kelvottomia, reunatuet ja muut esteet estävät tehokkaasti ostosten kuljettamista, eikä lastipyöriä ja muita tavarankuljetusmahdollisuuksia tunneta riittävän hyvin.

REITTI SELVÄ -LUKU (4.2)

Luvun 4.2 tekstiä voisi edelleen terävöittää. Lähtökohtahan on siinä, että suomalaisissa (kevyt)väylien suunnittelu- ja rakentamistavoissa on erityisesti pyöräilyn kannalta erittäin merkittäviä ja perustavia ongelmia. Jos kevytväyliä verrataan autoteihin, niin kevytväylät ovat Suomessa pääsääntöisesti aina sekä huonommin suunniteltuja että toteutettuja. Kevytväylät ovat mäkisempiä, mutkittelevampia, huonommin opastettuja, epätasaisempia ja kevytväylillä on enemmän reunatukia ja muita esteitä.

Kevytväyliä myös rakennetaan pitkin Suomea eri tavoin ja toisistaan poikkeavasti. Kevytväylällä ei voi koskaan tietää, mihin ja millaiselle väylälle oikein päätyy. Esimerkiksi raskaassa lastissa pyöräretkeillessä suomalaiset kevytväylät kannattaa pääsääntöisesti kokonaan unohtaa ja ajaa viereisiä autoteitä pitkin – näin pääsee perille nopeammin, sujuvammin, turvallisemmin ja pyörää esteihin särkemättä.

Edellä sanotusta voi päätellä, että suunnitteluohjeiden uusimiselle ja väylien laadun nostamiselle on todellinen ja kiireellinen tarve! Pitää pyrkiä siihen, että pyöräväylät suunnitellaan keskustoissa 25 km/h:n nopeuksille ja muuten 30 km/h:n nopeuksille. Pitää myös pyrkiä siihen, että erilaisiin tarpeisiin, sijainteihin ja käyttömäärille toteutetaan oikein kohdennettuja väyliä. Yhdistetyt kevytväylät ovat ratkaisu vain melko vähän liikennöidyillä reiteillä. Oikeat pyörätiet puuttuvat Suomesta lähes täysin, toisin kuin toimenpidesuunnitelmassa mainitaan. Suomeen tarvitaan lisää oikeita eroteltuja pyöräteitä, pyöräkaistoja ja muita edistyksellisiä väyläratkaisuita.

Pyöräparkkien toteuttamisesta olisi laadittava selkeä ja kattava ohjeistus Tanskan vastaavan vihkosen (Bicycle Parking Manual) tapaan. Valitettava tilanne on se, että nykyään suuri tai jopa suurin osa käytettävistä telineistä on kelvottomia ja pyöräparkkeja toteutetaan monin paikoin miten sattuu.

Luvussa 4.2.4 pitäisi selkeämmin mainita se, että nykyään pyörien kuljettaminen junissa ja busseissa on aiempaa hankalampaa. Junissa pyöriä voi kuljettaa vain IC-malleissa ja käytöstä poistuvissa sinisissä pikajunissa. IC-junissa pyöräpaikkoja on vain 3 (oikeasti 2), eikä junien pyörätelineitä voi muutenkaan mitenkään kehua. Myöskään busseissa tilanne ei ole juurikaan parempi. Paikallisbusseissa pyöriä ei voi välttämättä lainkaan kuljettaa, ja kaukoliikenteessä pyörille ei voi varata paikkoja. Usein pyörämatkailemaan lähdetään mentaliteetilla ”mennään asemalle katsomaan, mihin junaan tai bussiin sattuisi pääsemään”. Muutama henkeä suurempi pyöräretkiporukka ei pääse junaan tai bussiin mitenkään.

KAIKKI LÄHELLÄ -LUKU (4.3)

Esimerkiksi kaavojen ja palveluiden sijoittamisen liikennevaikutusten arviointi ovat erinomaisia tavoitteita. Myös keskeiset kävely- ja pyöräily-yhteydet pitäisi pikimmiten selvittää ja esittää erityisesti yleis- ja maakuntakaavoissa.

Toimintasuunnitelman luvussa 4.3.3 todetaan, että ”kokonaisnäkemystä jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkoista ei aina ole (–)” . Tämän kohdan voisi selvästi muotoilla terävämminkin, sillä kokonaisnäkemystä tuntuu olevan valitettavasti kovin harvoin.

Pyöräpysäköintinormit pitäisi kiireellisesti asettaa kaikkien kuntien rakennusjärjestyksiin.

JÄRJESTELMÄ TOIMII -LUKU (4.4)

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitukseen liittyen voi todeta, että liikennehankkeiden kustannus–hyöty-laskelmia pitäisi laatia entistä enemmän ja aiempaa tarkemmin. Uskomme, että tämä ohjaisi investointeja kävelyyn ja pyöräilyyn.

Pyöräilyn verovapaan matkakorvauksen määrää pitäisi välittömästi nostaa. Tämä olisi yksi tehokas tapa tukea työpyöräilyä.

Kokemuksiemme mukaan kunnissa, maakuntaliitoissa tai ELY-keskuksissa ei pääsääntöisesti ole lainkaan riittävästi henkilöresursseja pyöräilylle tai pyöräilyn edistämiselle. Resursseja pitää siis pikimmiten lisätä, jos kävelyä ja pyöräilyä halutaan oikeasti edistää.

Pyöräilyä koskevat liikennesäännöt pitäisi pikaisesti muuttaa nykyaikaisiksi. Nykyinen onnettoman sekava lainsäädäntö vaikeuttaa merkittävästi turvallisen ja toimivan liikenneympäristön rakentamista pyöräilylle.

Mallikuntien pilottihankkeiden käynnistäminen on erinomainen tavoite. Toivottavasti tämä toteutuu mahdollisimman pian.

SUUNNITTELIJOIDEN KOULUTTAMINEN

Ehkä merkittävin puute suunnitelman konkreettisessa toimenpidelistauksessa on suunnittelijoiden koulutuksen unohtaminen. Arkkitehtien ja insinöörien pitäisi suunnitella edistyksellisiä kävely- ja pyöräilyratkaisuita, mutta onko heillä edellytyksiä tähän? Ei ainakaan ilman merkittävää panostamista kokonaan uudenlaiseen koulutukseen.

Kokemuksemme on, että useimmissa kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvissä organisaatioissa erityisesti pyöräilyratkaisujen suunnitteluosaaminen on heikkotasoista. Suurin osa suunnittelijoista tuntuu osaavan laatia vain perinteisiä huonosti toimivia yhdistettyjä kevytväyliä. Olemme pelkästään teknisessä osaamisessa erityisesti Hollantia ja Tanskaa reilusti jäljessä.

Lukuun 4.1 tai 4.4 kannattaa siis lisätä suunnittelijoiden koulutukseen keskittyvä kärkihanke.

SUOMEN PYÖRÄLIITTO

JYPS, Helsingin ja Tampereen Polkupyöräilijät sekä muutamat muut tahot ovat perustamassa pyöräilyn valtakunnallista edunvalvontajärjestöä. Pyöräliitolle pitäisi varmistaa riittävä alkurahoitus, jotta toiminta saataisin kunnolla käyntiin ja vauhtiin. Pyöräliitto voisi toimia monissa pyöräilyhankkeissa, esimerkiksi koulutuksessa ja pyöräparkkien suunnitteluohjeen suomalaisen version laatimisessa, konkreettisena koordinaatio- ja tekijätahona. Tästä voisi olla toimenpidesuunnitelmassakin maininta.

TÄRKEIMMÄT TOIMENPITEET KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEKSI

Ehdottomasti tärkein ja kiireellisen toimi on pyöräilyinfrastruktuurin laittaminen kuntoon. Suomen kevytväylien käytettävyys on pyöräilyn kannalta pääosin heikko, edistyksellisiä pyöräväyläratkaisuita kuten pikapyöräteitä, pyöräkaistoja ja pyörätaskuja on erittäin vähän, eikä pyöräparkeissakaan ole yleisesti mitään kehumista. Luvun 4.2 toimenpiteet pitää siis toteuttaa ensimmäisenä, jotta muita osa-alueita kannattaa edes harkita. Ei ole mielekästä järjestää esimerkiksi mittavia markkinointikampanjoita ennen kuin pyöräväyliä pitkin voi oikeasti pyöräilläkin. Pyöräilyn pitää olla helppoa, nopeaa, sujuvaa ja turvallista, tällöin ihmiset myös pyöräilevät. Myös luvussa 4.3 esitetyt toimenpiteet ovat olennaisia, jotta myöhemmin ei tarvitse korjata jo tehtyjä virheitä esimerkiksi uusien asuinalueiden rakentamisessa.

KIINNOSTUKSEMME OSALLISTUA TOIMENPIDESUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEEN

Olemme luonnollisesti erittäin kiinnostuneita toimenpidesuunnitelman toteuttamisesta, esimerkiksi lausuntojen antamisesta, työryhmien toiminnasta, kouluttamisesta, selvitysten laatimisesta, konkreettisten infrahankkeiden arvioimisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten pyöräilyjärjestöjen asiantuntemusta kannattaa pyöräilyn edistämisessä hyödyntää mahdollisimman paljon.

Jyväskylän seudulla olemme uraauurtavasti jo laatineet mm. pyöräilyn pääreittien reitti-, ongelma- ja parannusehdotusselvityksiä kaupungille ja ELY-keskukselle (http://www.jyps.fi/tapahtumat-ja-toiminta/pyorailyn-edistaminen tai suoraan esim. www.jyps.fi/images/Asiakirjat/2011/palokka.pdf). Myös Pyöräilyviikkomme on yhdeksän vuoden ajan ollut valtakunnan monipuolisin ja laajin (www.jyps.fi/pyorailyviikko). Samoin pyöräilyyn liittyviä koulutustilaisuuksia olemme järjestäneet kouluissa ja työpaikoilla jo vuosien ajan. Esimerkiksi näitä toimintamalleja kannattaa hyödyntää muuallakin Suomessa.

Teemu Tenhunen
Puheenjohtaja
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Esa Rantakangas
Sihteeri
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Vuoden työmatkapyöräilijä julkistetaan Autottomana päivänä 22.9.2011

 

Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään jälleen 16.–22.9. Jyväskylässä viikko huipentuu Autottomaan päivään torstaina 22.9., jolloin julkistetaan vuoden jyväskyläläinen työmatkapyöräilijä. Tittelin voittaja paljastetaan kävelykadulla kello 14–17 järjestettävässä katutapahtumassa.

Autottoman päivän tapahtumassa on tarjolla monenlaista tietoa ja toimintaa liikkumisen ympäristö- ja terveysvaikutuksista, liikenneturvallisuudesta, pyöräilystä sekä joukkoliikenteestä. Paikan päällä voi esimerkiksi saada polkupyöräänsä maksutta turvamerkinnän, mittauttaa keuhkojensa toimintakyvyn PEF-mittarilla tai punnita eri liikkumisvälineiden tuottamia hiilidioksidipäästöjä.

Katutapahtumassa jaossa 3000 ilmaista bussilippua

Jaossa on myös 3000 ilmaista, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Liikenne Oy:n lahjoittamaa bussilippua. Lippuja jaetaan tasatunnein kello 14, 15 ja 16 Kompassilla sekä Paikallisliikennekeskuksen edustalla. Jaettavat kertaliput ovat voimassa tasataksa-alueella (0–9 kilometriä) syyskuun loppuun asti. Tempauksella halutaan kannustaa ihmisiä käyttämään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.

Katutapahtuman järjestää Jyväskylän kaupunki ja JAPA ry. Mukana tapahtumassa ovat muun muassa Liikenneturva, poliisi, Keski-Suomen Hengitysyhdistys ry ja Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry. Vuoden työmatkapyöräilijän valitsevat Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniikan, JAPA ry:n ja JYPS ry:n edustajat.

Viisaita valintoja liikenteeseen

Liikkujan viikon tarkoituksena on kannustaa ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintojaan sekä niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja omaan terveyteen. Tänä vuonna teemana on ”Valitse viisaasti liikenteessä”. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat paitsi ympäristöystävällisiä, usein myös taloudellisia ja turvallisia liikkumisvaihtoehtoja.

Liikkujan viikolla Jyväskylässä voi osallistua Autottoman päivän lisäksi myös muihin viikon teemaan liittyviin, eri tahojen järjestämiin tapahtumiin. Luvassa on muun muassa UKK-kävelytestejä sekä pyörä- ja kävelylenkkejä. Vinkkeihin viisaampien liikkumisvalintojen tekemisestä voi tutustua Liikkujan viikon näyttelyssä Jyväskylän kaupunginkirjaston toisessa kerroksessa 13.–22.9. Näyttelyn kokoavat JAPA ry, Jyväskylän kaupunki, Liikenneturva ja Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry.

Liikkujan viikko käynnistyy perjantaina 16.9. Kuokkalan alueen ekaluokkalaisten liikenneturvatempauksella, jonka järjestää Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuokkalan paikallisyhdistys yhteistyössä eri tahojen kanssa.

Liikkujan viikon ohjelma löytyy täältä.

Rantaa seuran mökillä.

Pyöräretkiä ja kesäkauden päättäjäiset 27.8.2011

 

Lauantaina 27.8. ajetaan ohjatut maasto- ja retkipyöräretket sekä pidetään seuran mökillä vapaamuotoiset kesäkauden päättäjäiset.

Retkipyöräretkelle lähdetään Aren aukiolta Kolmikulman edestä klo 12. Ensin pyöräillään Laukaan Hyyppäänvuorelle eli yhdelle Keski-Suomen hienoimmista näköalapaikoista. Pienen patikoinnin ja mahdollisen uinnin jälkeen fillaroidaan seuran mökille Vihtavuoreen kesäkauden päättäjäisiin. Yhteensä noin 60 kilometrin mittainen leppoisa retki on tarkoitettu kenen tahansa ajettavaksi millä tahansa pyörällä. Sauna- yms. päättäjäisissä tarvittavat tavarat voi Aren aukiolla jättää autoihin mökille kuljetettavaksi. Lisätietoja pyöräretkisivulta.

Maastopyöräretki alkaa myös klo 12 Aren aukiolta. Arelta siirrytään autoilla seuran mökille, josta käsin fillaroidaan noin neljän tunnin seikkailuretki Laukaan poluilla ja muilla metsäreiteillä. Jos osallistujia on runsaasti, niin voidaan jakautua kahteen ryhmään reitti- ja vauhtitoiveiden mukaan.

Kesäkauden päättäjäiset alkavat seuran mökillä noin klo 17:30. Ohjelmassa on vapaamuotoisesti grillausta, ruokailemista, saunomista, pelailua, soutelua ja tutustumista toisiin seuralaisiin. Seuran puolesta mökille hankitaan perustavia ruoka- ja juomatarvikkeita, mutta jokainen tuokoon mukanaan myös evästarpeita nyyttäriperiaatteella! Yhteiseväspussin lisäksi kekkereihin kannattaa ottaa saunomisvälineet ja uikkarit.

Jos ei ehdi mukaan edellä mainituille pyöräretkille, niin suoraan kesäkauden päättäjäisiin lähtee autoyhteiskyyti- ja fillarointiryhmä Aren aukiolta klo 17. Luonnollisesti mökille voi saapua myös omalla kyydillään haluamaansa aikaan.

Mökiltä palataan myöhään illalla, kun sopivalta tuntuu. Pyörät kuljetetaan tarvittaessa takaisin kaupunkiin autokyydeillä.

Hyyppäänvuoren retkelle voi ilmoittautua Esa Rantakankaalle ja maastopyöräretkeä varten Teemu Tenhuselle. Mökin sijaintitietoja tms. voit tarvittaessa kysyä Anne Välipakalta. Kaikkien yhteystiedot löydät täältä.

Tervetuloa mukaan!

Suomen Pyöräily Nousuun -kampanja

Suomen Pyöräily Nousuun -kampanjan tavoitteena on tukea suomalaista pyöräilyä: Suomen Pyöräilyunionia, jäsenseuroja ja junioritoimintaa. Kampanjaan voit osallistua tilaamalla kampanjan nettisivuilta avaimenperän, joka suojaa avaimiasi katoamisen varalta. Kun tilaat avaimenperän, muista valita ”Jyväskylän Pyöräilyseura” tuettavien seurojen listalta, jotta avaimenperästä saatava tuki menee oikeaan osoitteeseen!

Lisätietoja ja tilaamisohjeet osoitteesta: www.pyorailynousuun.fi

Rantaa seuran mökillä.

Uusien jäsenten ilta ja kesäkauden avajaiset 18.6.2011

JYPS:in uusien jäsenten ilta ja kesäkauden avajaiset pidetään seuran mökillä Vihtavuoressa lauantaina 18.6. klo 15–24.

Tilaisuus aloitetaan pienillä talkoilla (puiden tekoa ym.) noin klo 15–17. Tämän jälkeen jatketaan varsinaisen aiheen eli uusien jäsenten illan ja kesäkauden avajaisten merkeissä. Ohjelmassa on vapaamuotoisesti grillausta, ruokailemista, lettujen paistamista, saunomista, uimista, pelailua, soutelua ja tutustumista toisiin seuralaisiin. Seura tarjoaa reilusti syömistä ja juomista. Tarkoitus on viettää mukavaa alkukesän iltaa yhdessä touhuten, ollen ja kesästä nauttien.

Voit tulla mukaan joko pyörällä tai autolla. Mökille lähdetään yhdessä Aren aukiolta Kolmikulman edestä klo 14:00. Pyörällä voi ajaa mökille joko maastoreittejä tai teitä pitkin. Molemmat pyöräretket ovat ohjattuja, ja vauhti pidetään sopivan leppoisana. Matkaa mökille on noin 20 km, joten teitä pitkin fillaroidessa perillä ollaan noin klo 15. Tiepyöräretki on tarkoitettu kenen tahansa ajettavaksi millä tahansa pyörällä. Tavaroita saa halutessaan autojen kyytiin.

Paluu mökiltä on myöhään illalla. Tarvittaessa pyörän saanee kuljetettua takaisin kaupunkiin autokyydillä. Luonnollisesti mökille voi myös tulla omalla kyydillään myöhemmin tai lähteä aiemmin. Muutama voi halutessaan jopa yöpyä mökillä.

Mukaan mökille kannattaa ottaa vaihtovaatteet, saunomisvälineet, uikkarit ja runsaasti rentoa kesämieltä!

Lisätietoja saat tarvittaessa mökkivastaavalta. Ilmoitathan mökkivastaavalle ainakin, jos sinulla on auto käytössäsi! Yhteystiedot löydät täältä.

Olet lämpimästi tervetullut!

Johtokunta

Pyöräilyn edistämisen kunniamaininta 2011

Pyöräilyviikon 2011 pyöräilyn edistämisen kunniamaininta on annettu Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnalle.

Perusteluna kunniamaininnalle:

Pyöräilyn edistämiseksi on välttämätöntä toteuttaa kaupunkikeskustoihin
riittävä määrä kunnollisia pyöräparkkeja.

Kaupunkirakennelautakunta on ollut tärkeässä roolissa hyväksymässä Jyväskylän keskustaan uutta ja Suomessa ainutlaatuista pyöräpysäköinnin toimintamallia.

Ohjeistuksen mukaan kaupunki toteuttaa merkittävän osan keskustan toimisto- ja liikekiinteistöjen tarvitsemista pyöräpysäköintipaikoista. Kiinteistöt velvoitetaan asemakaavalla osallistumaan pyöräpaikkojen rakentamiskustannuksiin.

Onnea!

Keski-Suomen kolme ensimmäistä Bullittia juuri saapuneina 2011.

Keski-Suomeen ensimmäiset lastipyörät

Keskisuomalainen pyöräilykulttuuri hyppäsi tällä viikolla pitkän askeleen eteenpäin, kun maakuntaan saatiin ensimmäiset lastipyörät. JYPS teki yhteistilauksen tanskalaisista huippulaatuisista Bullitt-lastipyöristä, ja pyöriä saapuikin Jyväskylään peräti kolme. Yksi pyöristä tuli JYPS:ille ja kaksi seuralaisille.

Lastipyörää voi käyttää tavaran tai ihmisten kuljettamiseen. Esimerkiksi Bullittilla voi tarvittaessa kuljettaa vaikka pesukoneen tai kaksi lasta. Perheen kauppa-asioiden hoitamiseen Bullitt on kerrassaan loistava väline.

Hollannissa ja Tanskassa lastipyörät ovat yleisiä, mutta Suomessa pyöriä on vasta aivan muutamia. Jatkossa lastipyörät kuitenkin varmasti yleistyvät täälläkin, joten esimerkiksi pyöräväyliä ja pyöräparkkeja on suunniteltava myös lastipyörille soveltuviksi.

Tilatut pyörät ovat jatkossa aktiivisessa kuljetus- ja muussa hyötykäytössä. JYPS:in pyörä on seuran ja seuran jäsenten käytössä. Bullittilla kuskataan tavaraa seuran tilaisuuksiin, sitä pidetään esillä tapahtumissa, ja pyörää myös lainataan jäsenille.

Pyöristä löytyy lisätietoa kuvagalleriasta ja Jyväskylän Kaupunkifillarista. Lisätietoja yleensä lastipyöristä löytyy Tavarafillarista.