Archive for category: Tiedotteet

Järjestimme marraskuussa 2013 vuosittaisen seurakyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui yhteensä 92 vastausta. Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin erittäin hyvänä. 66 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 92 % antoi arvosanaksi 8–10.

Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat

Vastaajista 2 % oli alle 18-vuotiaita, 28 % 18–30-vuotiaita, 35 % 31–40-vuotiaita, 14 % 41–50-vuotiaita, 17 % 51–65-vuotiaita ja 3 % yli 65-vuotiaita. Miehiä vastanneista oli 75 % ja naisia 25 %. Peräti 90 % vastanneista asuu Jyväskylässä.

Miksi ja miten pyöräillään?

Kyselyssä taustoitettiin myös vastaajien harrastamista pyöräilyn saralla. 20 % vastaajista piti itseään erittäin aktiivisena pyöräilijänä, 47 % aktiivisena ja 28 % melko aktiivisena.

71 eli 77 % vastaajista kertoi pyöräilevänsä kohentaakseen kuntoaan – tämä oli niukasti suosituin vastaus. 76 % totesi pyöräilevänsä siksi, koska pyöräily on mukava harrastus. 70 % vastanneista pyöräilee siksi, koska pyörä on näppärä liikenneväline paikasta toiseen. 67 % pyöräilee pitääkseen hauskaa. 50 % pyöräilee nähdäkseen maisemia ja 48 % terveyssyistä. 32 % fillaroi sosiaalisista syistä ja 28 % kilpaillakseen.

Vastaajat harjoittavat tai harrastavat eniten liikennepyöräilyä: liikennevälineenä pyörää käyttää 77 % vastaajista. Maastopyöräilyä harrastaa 72 %, maantiepyöräilyä 48 %, kuntopyöräilyä 41 %, retkipyöräilyä 21 %, pyörien ja varusteiden rakentelua 15 %, pyöräilyn edistämistä 11 %, alamäkiajoa ja freeridea 4 % sekä muita pyöräilyn muotoja 3 %.

Mitä pyöräilymuotoja aiotaan jatkossa kokeilla?

Niistä pyöräilyn muodoista, joita vastaajat eivät vielä harjoita tai harrasta, olivat retki-, maantie- ja maastopyöräily kiinnostavimpia. Tulevaisuudessa vastaajista 15 eli 16 % aikoo kokeilla näitä pyöräilymuotoja. 11 % aikoo kokeilla alamäkiajoa ja freeridea sekä pyörien rakentelua, 9 % pyöräilyn edistämistä, 8 % kuntopyöräilyä ja 7 % liikennepyöräilyä. Trialia aikoo kokeilla 3 % ja BMX:ää 2 %.

Pyörien määrä ja rahan käyttäminen pyöräilyyn

Kyselyn perusteella jypsiläiset omistavat yleisimmin kolme pyörää. Vastaajista 34 prosentilla on kolme fillaria, 27 prosentilla kaksi, 18 prosentilla yksi, 13 prosentilla neljä ja 8 prosentilla viisi tai useampia. Vuosittain pyöräilyyn käytetään yleisimmin rahaa 500–1000 euroa, 36 % ilmoitti käyttävänsä tämän verran. 29 % kertoi käyttävänsä alle 500 euroa ja 23 % 1000–2000 euroa. 8 % käyttää 2000–3000 euroa ja 5 % enemmän kuin 3000 €.

Jäsenyys

Vastanneista 36 % oli liittynyt jäseneksi vuonna 2013. 44 % oli ollut jäsenenä 1–3 vuotta, 12 % 4–10 vuotta ja 7 % yli 10 vuotta. Vain yksi vastaaja ei vielä ollut jäsen ja hänkin aikoo liittyä vuonna 2014.

67 % vastaajista on jäsenenä ajaakseen lenkkejä ja retkiä yhdessä muiden kanssa, 52 % kohentaakseen kuntoaan, 49 % oppiakseen lisää pyöräilystä, 46 % ollaakseen mukana edistämässä pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita, 42 % osallistuakseen pyöräilytapahtumiin, 39 % saadakseen samanhenkistä seuraa, 36 % hyödyntääkseen jäsenetuja ja 33 % kilpaillakseen. 8 prosentilla oli myös muita syitä jäsenyyteen.

Jäseneksi liittymiseen liittyen esitettiin useita kehitysideoita ja vinkkejä, joita pyritään ottamaan jatkossa käyttöön.

Osallistuminen toimintaan ja sen järjestämiseen

51 % vastaajista ilmoitti tuntevansa yhdistyksen toimintaa jonkin verran, 34 % hyvin, 8 % erittäin hyvin ja 7 % hieman. Jonkin verran yhdistyksen toimintaan on osallistunut 48 % vastaajista, melko aktiivisesti 24 %, aktiivisesti 13 %, ei lainkaan 13 % ja erittäin aktiivisesti 1 %.

Toiminnasta yhteislenkeille on osallistuttu ahkerimmin: 75 % vastaajista on käynyt lenkeillä. Pyöräilyviikolla on ollut mukana 51 % vastaajista, kilpailutoiminnassa 35 %, yhdistyksen yhteisissä tapahtumissa 30 %, muissa koulutuksissa (maasto- ja maantiepyöräilykurssit) ja retkillä 27 %, kuntovalmentautumisessa ja kuntotesteissä 26 %, spinningissä 25 %, mökkitoiminnassa 22 %, huoltotapahtumissa ja -kursseilla 18 %, katuajoissa 18 %, pyöräilyolosuhteiden edistämisessä 12 %, junioritoiminnassa 10 % sekä muussa toiminnassa 5 %.

52 % ei ole lainkaan osallistunut yhdistyksen toiminnan järjestämiseen, vaikka toimintasuunnitelmassa on ollut joitain vuosia jokaiselle jäsenelle 10 tunnin vuosittainen talkoosuositus. 24 % on osallistunut toiminnan järjestämiseen jonkin verran, 12 % melko aktiivisesti, 9 % aktiivisesti ja 3 % erittäin aktiivisesti.

Tyytyväisyys toimintaan ja toiminnan kehittäminen

Toiminnasta pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen sekä Pyöräilyviikkoon oltiin tyytyväisimpiä: 91 % vastanneista piti toimintaa hyvänä tai erinomaisena. Pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämistä piti erinomaisena peräti 66 %, Pyöräilyviikkoa 53 %. Yhteislenkkejä piti hyvänä tai erinomaisena 89 %, kampanjoita 86 %, mökkitoimintaa 80 %, huoltotapahtumia ja -kursseja 78 %, spinningiä 77 %, yhdistyksen yhteisiä tapahtumia ja pyöräretkiä 76 %, muuta koulutusta ja katuajoja 75 %, kuntovalmentautumista ja -testejä sekä muuta toimintaa 72 %, kilpailutoimintaa 71 %, junioritoimintaa 66 % ja sählyvuoroa 52 %. Toimintaa arvioi huonoksi tai välttäväksi vain muutama vastaaja, 16 eri toimintamuotoa sai yhteensä 23 huonoa tai välttävää -arviota yhteensä 1472 mahdollisesta arviosta.

Toiminnan kehittämiseksi esitettiin lukuisia ideoita ja näkemyksiä. Näitä pyritään jatkossa ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Nykyiset taloudelliset ja vapaaehtoistyöresurssit ovat jo varsin maksimaalisesti käytössä, joten toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin uusia tekijöitä.

Keskustelu ja tiedotus

Keskustelun ja tiedotuksen osa-alueista Jyväskylän Facebook-ryhmään ja -sivuun oltiin tyytyväisimpiä: 88 % piti näitä hyvänä tai erinomaisena. 38 % piti ryhmää ja sivua erinomaisena. Nettisivuja piti hyvänä tai erinomaisena 84 %, muita sähköpostilistoja 77 %, yleistä sähköpostilistaa 66 %, tiedottamista julkisuudessa 65 %, JYPS-lehteä 59 %, Keski-Suomen Pyöräilyfoorumia 49 %, Jämsän Facebook-ryhmää ja -sivua 42 % sekä Äänekosken Facebook-sivua 31 %.

Myös keskusteluun ja tiedotukseen liittyen esitettiin lukuisia parannusehdotuksia. Yleisen sähköpostilistan viestimäärää on pyritty vähentämään (ja listan viestit on jo tähän asti saanut halutessaan koosteina). Facebookiin oltiin tyytyväisiä, mutta moni Facebookia vierastava oli myös huolissaan siitä, ettei saa sähköpostilistojen ja nettisivujen kautta kaikkea olennaista tietoa toiminnasta. Ehdotuksia otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan.

Jäsenedut ja niiden hyödyntäminen

Jäseneduista hyödynnetään ehdottomasti eniten alennuksia ja seuravaatteita: vastaajista 78 % on käyttää alennuksia ja 77 % seuravaatteita vähintään joskus. 22 % käyttää seuravaatteita säännöllisesti ja 27 % silloin tällöin. Muista jäseneduista yhteistilauksia on hyödyntänyt 67 %, seuran mökkiä 56 %, lainattavia välineitä ja tarvikkeita 42 %, kilpailulisenssiä 25 %, harrastepyöräilijän vakuutusta 24 %, kilpailu- ja lisenssitukia 19 % sekä vuokrattavia äänentoistolaitteita 18 %.

Myös jäsenetuihin liittyviä ehdotuksia pyritään ottamaan jatkossa huomioon.

Jäsenmaksut ja varainhankinta

Koko euroajan käytössä ollutta aikuisten jäsenmaksua eli 20 euroa piti sopivana 89 %, 11 % taas piti maksua liian alhaisena. Seuraavassa kohdassa kysyttiin sopivasta jäsenmaksusta vuonna 2014 ja tällöin 51 % vastaajista oli valmis korottamaan aikuisten jäsenmaksua. Syyskokouksessa 5.12. jäsenmaksua korotettiinkin 30 euroon, vähävaraiset voivat edelleen maksaa vain 20 €. Usean toivomaa perhejäsenmaksua JYPS:issä ei ole ollut, mutta tähän sovittiin palattavaksi syksyllä 2014.

Vapaaehtoisten tukimaksujen keräämista piti toimivana järjestelmänä 68 % vastaajista. 25 % vastaajista ei ollut kuullut asiasta.

Yhdistyksen toiminnan rahoittamisesta järjestetään suunnittelupalaveri torstaina 16.1. klo 18, varainhankintaan liittyviä ehdotuksia käydään läpi tässä tilaisuudessa.

Yleiset arviot ja kommentit

Yhdistyksen yleisarvosanaa esiteltiinkin jo tiedotteen alussa. Yleisiä toimintaehdotuksia pyritään muiden ehdotusten tavoin ottamaan jatkossa huomioon. Tavoite on myös käynnistää vuoden 2014 aikana pitkän aikavälin seurastrategian laatiminen. Strategiassa on tarkoitus määritellä sitä, mihin suuntaan yhdistystä jatkossa viedään.

Seurakyselyssä esitetyt kommentit ja palautteet on laitettu tiedoksi johtokunnalle, toimihenkilöille ja seuran ohjaajille.

Kiitos kaikille seurakyselyyn osallistuneille!