Laaksosen Ville JYPS:in sinimustissa väreissä.

JYPS:ille menestystä MTB Enduron SM-sarjassa

MTB Enduron SM-sarjan parhaan seuran kiertopalkinto.

Vuoden 2010 MTB Enduron SM-sarja päättyi viime viikonloppuna Turun osakilpailuun. SM-sarjassa ajettiin tänä vuonna neljä osakisaa. Niistä kolme oli uudenmuotoista hiihtokeskuskilpailua (Alhovuori, Vuokatti, Jyväskylä) ja yksi perinteinen (Turku). Molemmat kilpailumuodot saivat ajajat innostumaan haastavista maastoista ja vauhdikkaista reiteistä!

JYPS ja maastopyöräenduroryhmä Team Tuska tekivät perinteiseen tapaan yhteistyötä sekä ajaja- että järjestäjärintamalla. SM-sarjassa oli JYPS:in riveissä mukana peräti 13 ajajaa, joista suurin osa osallistui kaikkiin osakilpailuihin. Menestystäkin tuli: Juha Järvinen voitti M40-sarjan maksimipisteillä, Kaisa Härkönen oli naisten sarjan toinen ja Jukka Pahajoki nuorten sarjan toinen. Yleisessä sarjassa korkeimmalle ylsi endurogurumme Tapio Kymäläinen (10.). Sarjan tuloslistaus löytyy täältä. Edellä mainittujen lisäksi endurojoukkueessa ajoivat Rami Pynnönen, Ville Laaksonen, Toni Mähönen, Arsi Heinäaho, Vellu Virtanen, Jani Mähönen, Jarkko Turunen, Jouko Kotkansalo ja Antti Berg. Kilpailemisen lisäksi seurojen jäsenet järjestivät yhteistyössä Laajavuori Bike Parkin kanssa SM-sarjan kolmannen osakilpailun Laajavuoressa elokuun lopulla. Sinivalkomustat värit olivat siten näkyvästi esillä koko kauden ajan.

Myös MTB Enduron kattojärjestö Extreme Bike Association eli EBA havaitsi kauden aikana jyväskyläläisten innokkuuden: JYPS pokkasi yhteisesti Team Tuskan kanssa kauden aktiivisimman seuran kiertopalkinnon. Palkinto jaetaan eniten kisoihin osallistuneelle sekä muulla tavoin aktiiviselle seuralle. Onnittelut ja kiitokset kaikille kiertopalkintoon vaikuttaneille henkilöille! Uudet ajajat ovat tervetulleita mukaan ensi kaudelle – seuraile nettisivujen ilmoittelua!

Ride Cycle Store Cup 2010:n lopputulokset

Vuoden 2010 Ride Cycle Store Cup on kilpailujen osalta päättynyt. Jäljellä on enää juhlallinen palkintojenjakotilaisuus ja saunailta perjantaina 24.9. Tilaisuudessa jaetaan kokonaiskilpailun sekä Keski-Suomen maasto- ja maantiemestaruuskilpailujen (Laajavuori MTB ja Leppälahtitempo) palkinnot.

37 kilpailijaa osallistui cupiin hyväksytysti eli osallistui vähintään kolmeen cupin yhdeksästä osakilpailusta. Kaikkiaan cupin kilpailuissa oli mukana yhteensä reilut 450 ajajaa.

Sarjan N10 voitti Alvajärven Ryhdin Sara Paukku. Saran sisko Emmi puolestaan voitti sarjan N14. Sarjassa M10 Huhtasuon Hiihdon Niklas Valli piti kauden aikana kovinta vauhtia. Sarjan M12 voitti Äänekosken Simo Terävä JYPS:in Ville Pohjolan sijoittuessa toiseksi. Sarjan M14 ykköstilan nappasi edellisvuoden tavoin JYPS:in Juuso Järvinen.

JYPS:in Jukka Pahajoki jatkoi pitkää Keski-Suomen Pyöräilycupin voittosarjaansa keräämällä eniten pisteitä sarjassa M16. M18-sarjassa CC Picaron Toni Tähti varmisti kokonaiskilpailuvoittonsa Tähtisadeajojen ykköstilalla.

Miesten kuntosarjan voittoon polki edellisen vuoden tavoin JYPS:in Juha Aalto. JYPS:in Jyrki Isokääntä voitti kolme viimeistä osakilpailua, mutta jäi Juhasta lopulta 10 pisteen päähän kakkoseksi. Juha keräsi 102 pistettä ja Jyrki 92. Kolmanneksi sijoittu JYPS:in Jani Käyhty 39 pisteellä.

Naisten yleisen sarjan voiton oli jo hyvissä ajoin varmistanut CC Picaron Ulla Yrjölä – viime vuoden tavoin. Jalasjärven Jalaksen Susanna Laurila jäi Ullasta 52 pistettä.

Miesten yleisen sarjan valtias ratkesi vasta viimeisessä osakilpailussa Tähtisadeajoissa. Kun viime vuoden kokonaiskilpailun kolmonen, RCC:n Tommi Nieminen ei ollut paikalla, CC Picaron Jaakko Sorvisto karkasi 22 pisteen voittoon yhteensä 104 pisteellä. CC Picaron Mikko Huumonen sijoittui kolmanneksi 45 pisteellä ja JYPS:in Arto Rikalainen neljänneksi 43 pisteellä eli vain kaksi pistettä jääneenä. Viides oli Jarkko Koponen 33 pisteellä. Mikko oli viime vuoden cupissa kahdeksas ja Jarkko viidestoista, joten sijoitukset paranivat huimasti.

Sarjan N40 voitti Kensun Tuija Kilpeläinen yhteensä 60 pisteellä. Sarjassa M40 JYPS:in Urpo Utriainen voitti edellisvuoden tavoin, vaikka keräsikin tällä kertaa 28 pistettä vähemmän eli yhteensä 90. OriToiveen Ismo Saari polki loppukirillään kakkoseksi keräten 60 pistettä. Edellisen vuoden kakkonen, JYPS:in Juha Järvinen, sijoittui kolmanneksi 52 pisteellä.

Sarjassa M50 CC Picaron Oiva Lipsonen voitti vain kolmen pisteen erolla JYPS:in Mauri Keinäseen. Oki keräsi 114 pistettä ja Mauri 111. JYPS:in Ari Virtanen oli kolmas 52 pisteellä. Mainittakoon, että Mauri oli koko cupin ahkerin kilpailija – Maurilta jäi väliin vain yksi osakilpailu eli Laukaa BMX.

M60 sarjan ykköstilan pokkasi JYPS:in Kari Vaara 128 pisteellä.

JYPS:in Pahkisen Erkki ansaitsee erikoismaininnan, vaikka osallistuikin ”vain” kahteen cupin osakilpailuun. Erkki oli ensimmäinen cupissa mukana ollut sarjan M70 osallistuja!

Cupin joukkuekilpailun voitti suvereenisti JYPS Ridersien joukkue Kari Vaara kapteeninaan. Ridersit, Karin lisäksi Visa Vaara, Urpo Utriainen, Juha Järvinen ja Tommi Nieminen, keräsivät kaikkiaan 206 pistettä.

Onnittelut kaikille cupin kilpailuihin osallistuneille!

Ansioituneita seuralaisia palkittiin 75-vuotisjuhlissa

Lukuisia jäseniä palkittiin pitkäaikaisesta työstä seuran hyväksi 75-vuotisjuhlissa 13.8.2010. Alla kooste palkituista ja palkitsemisten perusteluista. Kuvia palkitsemisista löytyy kuvagalleriasta.

Timo Valtonen

Timo on toiminut seuran tehokkaana ja luotettavana tilintarkastajana todella pitkän ajan eli ainakin 15 vuotta. Timo on myös ohjeistanut seuran talousperiaatteissa ja -käytännöissä.

Kauko Saarinen

Kauko on seuran pitkäaikaisimpia jäseniä – tänä vuonna Kaukolla tuli 20 jäsenyysvuotta täyteen. Kauko on jäsenyytensä aikana toiminut mm. puheenjohtajana ja johtokunnassa sekä lukuisten tapahtumien järjestelytehtävissä.

Heikki Suoniemi

Heikki on ollut seuran jäsenenä toistakymmentä vuotta. Puheenjohtajana Heikki toimi 2001–2004 ja tämän jälkeen vielä johtokunnassa. Koko jäsenyytensä ajan Heikki on ollut yksi ahkerimpia seuralaisia: Heikki on ollut mukana huoltotapahtumissa, seuran mökin kunnostamisessa, Marathonin reittimestarina, tapahtumien autokuskina… Heikki on aina ollut valmis auttamaan missä tahansa seuran toiminnassa.

Urpo Utriainen

Urpo on ollut toistakymmentä vuotta mukana seuran toiminnassa. Upi on toiminut johtokunnassa, maantievastaavana, mökin remontoinnissa, tapahtumien järjestelytehtävissä… Upikin on ollut aina valmis auttamaan mahdollisuuksien mukaan missä tahansa toiminnassa.

Mia Willman

Mialla on menossa neljäs vuosi johtokunnassa; kolme vuotta Mia toimi seuran varapuheenjohtajana. Mia on ollut aktiivinen erityisesti kilpailupuolella ja Laajavuoren Marathonin järjestelytehtävissä.

Olli-Matti Komonen

Olli-Matti on viidettä vuotta aktiivisesti mukana seuran toiminnassa. Olli-Matti on toiminut juniorivastaavana ja myös reilut 2 vuotta johtokunnassa. Muutamina vuosina seuran junnutoimintaa on pyöritetty todella vauhdikkaasti Olli-Matin johdolla.

Jarkko Turunen

Jarkko toimii maastopyöräilyvastaavana kuudetta vuotta. Tänä aikana Jarkko on mm. vetänyt maastolenkkejä ja maastopyöräilykursseja sekä ollut mukana endurokisojen järjestämisessä.

Visa Vaara

Visa on ollut viitisen vuotta mukana seurassa. Visa on kiertänyt kisoja erittäin ahkerasti, ollut mukana johtokunnassa vuodesta 2007 lähtien ja toiminut juniorimaastopyöräilyvastaavana vuodesta 2008.

Tuomo Kohvakka

Tuomo on kolmatta vuotta johtokunnassa ja seuran taloudenhoitajana. Tuomo on viime vuosina tunnetusti ollut mukana järjestämässä lähes jokaista seuran tapahtumaa.

Esa Rantakangas

Esakin on kolmatta vuotta mukana johtokunnassa. Tänä aikana Esa on toiminut erittäin ahkerasti ja innokkaasti erityisesti pyöräilynedistämisessä. Esa on mm. ollut järjestämässä lenkkejä, retkiä, illanviettoja ja Pyöräilyviikkoa sekä osallistunut useiden pyöräilyaiheisten työryhmien toimintaan.

Jouko Kotkansalo

Jouko on vetänyt suuren osan seuran maastolenkeistä usean vuoden ajan. Lisäksi Jouko on ollut mukana useissa tapahtumissa, kisoissa ja illanvietoissa.

Tapio Ängeslevä

Tapio oli kolme vuotta seuran johtokunnassa toimien tänä aikana ahkerasti seuran hyödyksi. Tapio mm. hankki sponssina seuran mökin piharakennuksen tarvikkeet.

Pertti Almqvist

Pertti on ollut reilut viisi vuotta mukana seuran toiminnassa. Pertti toimi nettivastaavana noin kolme vuotta, maantievastaavan pestiä on jatkunut tässä vaiheessa viisi vuotta.

Tommi Nieminen

Tommi on seuran pitkäaikaisimpiä jäseniä – Tommilla tuli tänä vuonna 20 vuotta jäsenenä täyteen. Jäsenyysaikanaan Tommi on osallistunut seuralaisista varmasti ahkerimmin ja menestyksekkäimmin kilpailuihin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tommi on lisäksi ollut järjestämässä useita seuran tapahtumia.

Onnittelut vielä kaikille palkituille! Palkitut saivat kunniakirjojen lisäksi haluamansa seuravaatteen.

Arvokkaasti pukeutuneita seuralaisia vuodelta 1954.

Kutsu JYPS:in 75-vuotisjuhliin

Jyväskylän Pyöräilyseura ry on perustettu vuonna 1935 ja on näin ollen tiettävästi Suomen toiseksi vanhin pyöräilyseura. Tänä vuonna seuramme ikämittariin tulee täyteen kunniakkaat 75 vuotta.

Seuran alkuvuosien historiasta löytyy lisätietoa täältä.

Olette lämpimästi tervetulleita juhlistamaan kanssamme JYPS:in pitkää pyöräilytaivalta seuran mökille Laukaan Vihtavuoreen (noin 20 km Jyväskylän keskustasta) perjantaina 13.8. alkaen klo 17:00.

Tilaisuudessa muistellaan menneitä, palkitaan ansioituneita seuralaisia, nautitaan täytekakkukahveista ja vietetään aikaa vapaamuotoisesti. Jos haluaa saunoa ja uida, kannattaa varata mukaan pyyhe ja uimapuku. Tilaisuudessa on myynnissä myös seuravaatteita.

Juhlimaan voi tulla omin kyydein tai yhteislähdöllä autoilla tai pyörillä Aren aukiolta (Puistokatu 1, Jyväskylä) klo 16:30.

Ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa tarjoiluiden ja kyyditysten varaamisen vuoksi, mutta toki olet tervetullut paikalle aivan spontaanistikin. Ennakkoilmoittautuminen sähköpostilla Anne Välipakalle mieluiten viimeistään keskiviikkona 11.8.

Lisätietoja antaa tarvittaessa seuran puheenjohtaja Teemu Tenhunen tai mökkivastaava Anne Välipakka. Yhteystiedot löydät täältä.

Tervetuloa!

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kevytväylien reunatukien käyttöperiaatteet

 

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 29.6. periaatteet reunatukien (eli tutummalla nimeltään reunakiveysten) käyttämisestä ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohdissa. Uuden ohjeistuksen pitäisi merkittävästi parantaa pyöräilijöiden olosuhteita – perinteiset jyrkät betoniset tai kiviset reunatuet vaikeuttavat kohtuuttomasti ajamista monilla reiteillä.

Reunatukien käyttöperiaatteiden laadinta käynnistettiin suuresti pyöräilijöiden ja JYPS:in kriittisen palautteen ansiosta.

Kaupunkirakennelautakunnan päätösteksti löytyy täältä.

Reunatukien toteuttamisohjeistus löytyy täältä (hae kaupunkirakennelautakunta ja kokous 29.6. > liitteet).

JYPS:in lausunto reunatukiperiaatteiden laadintaan löytyy täältä.

Pääpalkinto Trek Valencia -hybridin luovutustilaisuus Ride Cycle Storen edustalla. Taustalla Riden Jouni ja Tasse.

JYPS järjesti Metsolle työmatkapyöräilykilpailun

JYPS järjesti Metson Jyväskylän Rautpohjan työntekijöille työmatkapyöräilykilpailun viikoilla 19 ja 20. Tempaukseen osallistuttiin pyöräilemällä töihin mahdollisimman ahkerasti. Myös muutama vapaa-ajan lisälenkki huomioitiin.

Suorituskorttinsa palautti määräaikaan mennessä lähes 200 metsolaista. Osallistujista 12 pyöräili kahden viikon aikana kaikki työmatkansa ja sallitut neljä vapaa-ajan lisälenkkiä. Suurin osa ajoi kilpailun aikana työmatkoillaan ja lisälenkeillään alle 100 kilometriä, mutta noin 60 osallistujaa pääsi myös 100–300 kilometrin yhteismatkaan. Eniten kilometrejä keränneiden sarjan kolmen kärki pyöräili peräti 500–800 km kahdessa viikossa! Kilpailun aikana pyöräiltiin yhteensä yli 20 000 kilometriä!

Kilpailun pääpalkinto, noin 900 euron arvoinen täysin varusteltu Trek Valencia -hybridipyörä Ride Cycle Storesta arvottiin kaikkien osallistujien kesken. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvottiin kaksi muuta pyöräilyaiheista tuotepalkintoa. Eniten kilometrejä polkeneiden sarjassa palkittiin pyöräilytuotteilla kolme parasta ja useimmin pyöräilleiden sarjassa kaksi parasta.

Kilpailun tuloksista ja voittajista on tiedotettu tarkemmin Metson sisäisesti.

Toivottavasti muutkin työnantajat järjestävät jatkossa vastaavia tempauksia – työmatkapyöräilyn tukeminen on hyödyllistä myös työnantajalle! Katso lisätietoja pyöräilyn eduista täältä.

Kauden avajaiset ja mökkitalkoot 28.5.2010

Kausi on jo hyvästi polkaistu käyntiin, joten luvassa on perjantai-illan ratoksi viralliset kauden avajaiset saunomisen, hyvän ruuan ja seuran merkeissä JYPS:in mökillä klo 18.00 alkaen. Paluu kaupunkiin illan hämärtyessä, fiiliksen mukaan.

Saunan lämmetessä ja illan iloksi voitaisiin porukalla kunnostella mökkiä ja pihapiiriä (tarpeiden mukaan) – pientä siistausta ja muuta talven jälkeistä puuhastelua riittänee aina. Myös johtokunta kokoustanee alkaneen kauden asioiden merkeissä illan aikana.

Paikalle saa saapua joko omatoimisesti pyörällä tai autolla oman aikataulun mukaan tai yhteiskyydeillä Aren aukiolta klo 17.30. Jos tiedät tulevasi autolla ja kyydissäsi on vapaata tilaa, koukkaa Aren kautta ja ota mahdollisia kyytiläisiä matkaseuraksesi. Ajo-ohjeita saa tiedustella mökkivastaavalta tai puheenjohtajalta (kts. kohta yhteystiedot).

Olet seuralaisena erittäin lämpimästi tervetullut nauttimaan kevätillasta keralla lämpimän saunan, kauniin luonnon ja makoisten herkkujen!

Näkymisiin perjantaina!

Avustajaksi 13.6.2010 Marathon Laajavuoreen?

MTB Marathon Cup Laajavuori järjestetään sunnuntaina 13.6. klo 12–n. 17. Kilpailuun odotetaan 150–200 osallistujaa. Lisätietoja kisasta löytyy täältä.

Tapahtuman järjestämiseksi tarvitaan vielä työntekijöitä mm. seuraaviin tehtäviin:

  • kilpailukeskusavustajia klo 9–12
  • juoma- ja ruokahuoltoavustajia klo 10–17
  • kierroslaskijoita/maaliavustajia klo 11:30–17
  • reittivalvojia klo 11:30–17

Työntekijät ohjeistetaan, kilpailupaikkoihin tutustutaan ja aikataulut viimeistellään perjantaina 11.6. klo 18–20 Laajavuoressa. Kokoontuminen Laajarin terassilla/kahviossa. Kahvitarjoilu!

Työntekijöille tarjotaan kisan aikana ruuat ja juomat. Jokainen saa myös seuralippiksen tai seurateepaidan. Lisäksi maksetaan järkevät matkakulut tapahtumapaikalle.

Mukaan voi ilmoittautua seuran puheenjohtajalle!

Lausunto Jyväskylän kaupungin periaatteisiin reunatukien käytöstä

Jyväskylän kaupungin reunatukien eli tuttavallisemmin reunakiveysten (joita käytetään ajoratojen ja kevytväylien liittymäkohdissa) käyttämisperiaatteisiin suunnitellaan muutoksia. Meiltä on pyydetty lausuntoa suunniteltuihin käyttöperiaatteisiin, ja olemme jättäneetkin lausunnon 18.5. Lausunto löytyy pelkkänä tekstinä alta tai pdf-muodossa kuvien kanssa täältä.

Jyväskylän kaupungin reunatukien käyttämisperiaatteisiin suunnitellaan muutoksia. Lähtökohtaisesti muutokset ovatkin erittäin suuresti tarpeen: nykyään monet kevytväylät ovat korkeiden ja/tai terävien reunatukien sekä huonosti toteutettujen asfalttiluiskien vuoksi suorastaan ajokelvottomia. Kaipaisimme kuitenkin vielä esitettyä paremmin pyöräilyn huomioon ottavia ratkaisuja ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohtiin. Pyöräily pitäisi huomioida paremmin myös esitetyllä keskusta-alueella.

Nykytilanne Jyväskylässä

Nykyään monet kevytväylät siis ovat kevytväylien ja ajoratojen yhtymäkohtien reunatukien eli kiveysten, viisteiden ja betonireunusten sekä paikoin myös liian jyrkkien asfalttiluiskien vuoksi suorastaan ajokelvottomassa kunnossa. Vaikeasti ylitettäviä ja jopa vaarallisia reunatukia on Jyväskylässä esimerkiksi Voionmaankadulla, Heikinkadun ja Veturitallinkadun risteyksessä, Yliopistonkadulla, Puistokadulla, Tapionkadulla, Erämiehenkadulla, Kuokkalassa, Ylämyllyjärvellä, Mustalammen uudella asuinalueella ja Muuratsalossa. Pyöräilyn kannalta kelvottomia reunatukia on myös rakennettu koko ajan lisää, esimerkiksi vielä viime kesänä – vaikka pyöräilyn kannalta toimivammista ratkaisuista on puhuttu jo vuosien ajan. Onneksi osa pahimmista ratkaisuista on korjattu.

Välillä malliesimerkkinä käytetty Yliopistonkadun Harjun puoleinen uudehko kevytväyläkään ei ole pyöräilyn kannalta esteetön ja parhaalla mahdollisella tavalla toteutettu – esimerkiksi maantiepyörällä tai raskaan pyörälaukkulastin kanssa kyseisellä kevytväylällä ei voi hankalien reunatukien vuoksi ajaa, vaan pitää polkea laittomasti viereisellä ajoradalla. Sama tilanne on vaikkapa Cygnaeuksenkadun kevytväylällä. Lausuntopyynnössä esitetyllä laajalla keskusta-alueella ei ole ainuttakaan kevytväylää, jota voisi huoleti pyöräillä raskaassa lastissa – tällainen tilanne ei liene mielekäs, jos pyöräilyä aiotaan oikeasti edistää?

Kokonaisuutena pyöräilyn kannalta selvästi haitallisia ja vahingollisia reunatukia on Jyväskylän alueella vähintään satoja. Jos ajatellaan sujuvan, nopean ja mahdollisimman esteettömän kaupunkipyöräilyn vaatimuksia, niin erittäin suurta osaa Jyväskylän kevytväylistä ei voi pitää ihanteellisina pelkästään jo huonosti toteutettujen reunatukien vuoksi. Suuri osa reiteistä on sellaisia, että viereisellä ajoradalla on selvästi esteettömämpää, tasaisempaa ja sujuvampaa sekä käytännössä myös turvallisempaa pyöräillä.

Reunatukien haitat ja vahingollisuus pyöräilijälle

Huonosti toteutetut reunatuet tai jopa reunatuet ylipäätään (on vaikea toteuttaa pyöräilyä haittaamatonta reunatukea) haittaavat pyöräilyä monin tavoin. Varsinkin jyrkimmät ja terävimmät reunakiveykset, kantit, viisteet ja betonireunukset ovat selvästi pyöräilyä vaikeuttavia. Ensinnäkin jyrkät ja/tai terävät reunatuet tai jopa liian jyrkät asfalttiluiskat tekevät pyöräilystä tehotonta ja katkonaista, kun ajoradan ja kevytväylän yhtymäkohdan luona pyöräilijä joutuu jarruttamaan ja sen jälkeen taas kiihdyttämään. Jos sama tilanne vielä toistuu jokaisessa risteyksessä tai jopa neljä kertaa yhdessä risteyksessä (kevytväylältä ajoradalle tultaessa, keskisaarekkeelle noustaessa ja siltä laskeuduttaessa sekä jälleen ajoradalta kevytväylälle siirryttäessä), pyöräily hidastuu ja vaikeutuu erittäin merkittävästi. Pyöräilyn pitää olla helppoa, nopeaa ja sujuvaa, tällöin ihmiset myös pyöräilevät.

Toisekseen huonosti toteutetut ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohdat haittaavat merkittävästi lastien kuljettamista pyörällä. Monien reunatukienkin ylitse vielä ajaa melko ongelmattomasti esimerkiksi joustokeulallisella maastopyörällä ja ilman lastia, mutta pyörälaukkujen, kauppakassien tai lastenistuimen kanssa ajaminen on sitä vastoin mahdotonta, jos ja kun jokainen reunatuki jysäyttää mojovan iskun pyörään ja pyöräilijän käsille. Pyöräilyn edistämisen kannalta lastien helppo kuljettaminen pyörällä olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Kolmanneksi terävät ja/tai jyrkät reunatuet tekevät vaikkapa maantiepyörällä tai ylipäätään kovien rengaspaineiden kanssa kevytväylillä ajamisesta erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Pieni-ilmatilavuuksiset renkaat pyörissä yleistyvät jatkuvasti – maantiepyörän tyyppisellä kaupunkipyörällä ajaminen on sinänsä kaikkein sujuvinta ja keveintä – ja pyörä rullaa keveimmin eteenpäin kovilla rengaspaineilla, joten olisi suotavaa, että kevytväylät mahdollistaisivat noiden ratkaisujen hyödyntämisen myös kaupunkiliikenteessä.

Neljänneksi jyrkät reunatuet ja luiskat vaikeuttavat esimerkiksi ikääntyneiden pyöräilemistä. Nuori ja terve ihminen voi vielä ylittää monet reunatuet kohtuullisella vaivalla, mutta ikääntyneelle terävä reunus voi aiheuttaa vaaratilanteen tai jopa jalkautumistarpeen. Viidenneksi reunatuet aiheuttavat monia pyörävaurioita. Terävät reunakiveykset ovat yleinen syy renkaiden puhkeamiseen ja ne aiheuttavat myös muita vaurioita kuten kiekkojen löystymisiä sekä vanteiden vääntymisiä tai jopa hajoamisia (varmaan suurimmassa osassa pyöristä on vähintään löysät kiekot tai hieman kierot vanteet, jolloin ajotuntuma on kaukana parhaasta mahdollisesta). Esimerkiksi molemmat tämän lausunnon allekirjoittajista ovat rikkoneet kiveyksiin useita sisäkumeja ja yhden vanteen.

Kuudenneksi terävät ja/tai jyrkät reunatuet vähentävät liikenneturvallisuutta merkittävästi, koska pyöräilijä joutuu keskittymään katuesteiden ylittämiseen oman ajamisen ja muun liikenteen sijasta. Terävää reunusta lähestyessään pyöräilijän katse keskittyy aina reunakiveen ja parhaaseen (eli matalimpaan ja loivimpaan) ajolinjaan sen ylitse, joten muuta liikennettä ei ehdi kunnolla tarkkailla.

Seitsemänneksi huonosti toteutetut reunatuet kannustavat lakien rikkomiseen. Toistaiseksi voimassa oleva lainsäädäntö ei salli pyöräilyä ajoradalla, jos vierellä on kevytväylä, mutta suuresti reunatukien vuoksi monella kevytväylällä ei vain voi ajaa sujuvasti ja turvallisesti, joten pyöräilijät huristelevat laittomasti ajoradoilla.

Mallikuvia pyöräilyä erityisesti vaikeuttavista reunatuista

Kuvat ovat esillä vain pdf-versiossa!

Yleiset periaatteet kevytväylien tai pyöräteiden ja ajoratojen yhtymäkohdissa

Pyöräilyn näkökulmasta kaikki pyörätiet pitäisi toteuttaa mahdollisimman tasaisina, suorina ja esteettöminä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ihanteellisesti minkäänlaisia reunatukia, kiveyksiä, viisteitä, betonireunuksia tai edes luiskia ei pitäisi pyöräväylillä käyttää. Tämä on myös ratkaisu, jota noudatetaan lähes kaikilla alueilla, joilla pyöräily on erittäin suosittua, esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa. Pyöräily-ystävällisimmissä maissa jyrkkiä reunatukia käytetään vain pyöräilykieltoalueilla, esimerkiksi jalkakäytävillä tai ainoastaan kävelyyn tarkoitetuilla ydinkeskustan kaduilla.

Jos pyöräilyä edistetään vakavissaan, pyörätiet eivät saa muistuttaa esterataa, vaan niiden pitää olla mahdollisimman tasaisia liikenneväyliä – tällöin pyöräily on helppoa, nopeaa, mukavaa, turvallista ja sujuvaa. Tällaisiin olosuhteisiin pitää ehdottomasti pyrkiä myös keskusta-alueilla, joilla ylipäätään pyöräillään eniten. Lukuisissa kaupungeissa reunatukia ei käytetä keskusta-alueidenkaan pyöräreiteillä, joten ne eivät selvästi ole välttämättömiä.

Jos aivan tuollaiseen tavoitteeseen ei meillä vielä päästä, vähintään kaikkien pyöräilyn pääreittien – esimerkiksi Jyväskylän kevyen liikenteen laatukäytävien – pitäisi aivan alusta päätepisteisiin saakka olla mahdollisimman tasaisia ja suoria, joko minimissään asfalttiluiskattuja tai mieluiten täysin tasaisia. Toisin sanoen ehdotamme, että laatukäytäväreiteillä luovutaan kokonaisuudessaan – myös keskusta-alueella – reunatukien käyttämisestä. Risteyksissä voitaisiin tällöin yleisesti käyttää ajoratojen korottamista suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden kohdalla. Tämä olisi myös selkeä yhteiskunnallinen arvovalinta ja symbolinen ele pyöräilyn tukemiseksi.

Erotellut jalkakäytävä ja pyörätie

Koko reunakiviongelma syntyy suuresti siitä, että Suomessa vallitseva toteutustapa pyöräteille ja jalkakäytäville ovat yhdistetyt kevytväylät. Koska esimerkiksi näkövammaiset usein tarvitsevat jonkinlaisia reunamerkintöjä ja niitä luonnollisesti myös pyritään toteuttamaan, niin yhdistettyjen kevytväylien vuoksi samat ratkaisut vaikeuttavat pyöräilyä. Tästä ja useista muista syistä eroteltuja väyliä pitäisikin käyttää mahdollisimman paljon.

Jo lähtökohtaisesti jalankulku ja pyöräily ovat toisistaan eriäviä liikennemuotoja ja niillä on suuresti erilaiset tarpeet: kävelijä liikkuu keskimäärin noin 5 km/h, kun taas pyöräilijän pitää pystyä nykyaikaisella liikenneväylällä ajamaan noin 20–30 km/h. Kävely ja sujuva asiointipyöräily ovat erittäin vaikeasti sovitettavissa samoille väylille.

Vähintään kaikki vilkasliikenteisimmät kevytväyläosuudet pitäisi toteuttaa eroteltuina jalkakäytävänä ja pyörätienä. Näin pyörätie voitaisiin toteuttaa mahdollisimman tasaisena, lähinnä pelkästään pyöräilyn tarpeista lähtien, ja jalkakäytävillä voitaisiin käyttää esimerkiksi reunakiveyksiä. Kannattaa muistaa, että pyöräilyn ja jalankulun erotteleminen on vallitseva käytäntö kaikissa pyöräily-ystävällisimmissä maissa – maissa joissa pyöräilyn kulkutasaosuus on saatu nostettua kaikkein korkeimmalle. Käytetyistä hyvistä ratkaisuista kannattaa ottaa mallia.

Ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohtien tekninen toteutus

Ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohtien teknisestä toteutuksesta on vaikea sanoa mitään ehdottoman varmaa – esimerkiksi siksi, koska nykyisiä toteutuspiirustuksia ja suunnitelmia ei ollut käytettävissä rinnalla vertailukohteena. Viime kädessä uusien ohjeiden mukaisia ratkaisuja pitäisi nähdä ja kokeilla käytännössä, jotta tietäisi varmuudella niiden toimivuuden pyöräilyn kannalta. Epävarmuuden syynä on sekin, että ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohtien käytännön toteuttaminen on tähän asti ollut erittäin kirjavaa: kelvollista luiskattua risteystä voi seurata täysin surkeasti rakennettu jyrkkä ja terävä reunakiveys. Luulisi kuitenkin periaatteellisen rakentamisohjeistuksen olevan vähintään samansuuntaisen molemmissa tapauksissa.

Pelkän asfalttiluiskan käyttäminen risteyksissä keskusta-alueen ulkopuolisilla pääväylillä on ehdottomasti parannus nykyiseen verrattuna. Myös pitkät tasoitukset (1,3–2,2 m) vaikuttavat selvältä ja kannatettavalta parannukselta nykytilanteeseen verrattuna. Mahdollisimman pitkiin ja loiviin tasoituksiin  pitää pyrkiä. Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta se on selvästi parempi kuin mitkään erikseen asennettavat reunatuet. Nykyisinkin näitä ratkaisuja näkee, mutta asfalttiluiskiakin on rakennettu hyvin vaihtelevilla tavoilla, joista osa toimii selvästi toisia paremmin.

Reunatukien lausuntopyynnössä mainituista toteutustavoista vinoon asetettu sahattu luonnonkivi on paras ratkaisu, ainakin nykyisten toteutusratkaisujen perusteella. Luiskatut graniittikivet tehdään ilmeisesti lohkomalla ja niissä on säännöllisesti hankalia teräviä reunuksia ja töyssyjä. Faasikivissä vaikuttaa myös usein olevan hankala terävä ja jyrkkä reunus. Liukuvaletut betoniset reunatuet ovat yleensä niitä kaikkein kelvottomimpia ratkaisuja, tosin myös vaikeasti ylitettäviä luonnonkivisiä reunakiveyksiä on runsaasti.

Lausuntopyynnössä mainittu kahden sentin pystysuora reunatuki joillain reiteillä on pyöräväylille käytännössä kaikissa tapauksissa aivan liian korkea – pystysuorat reunukset saisivat ehdottomasti olla korkeintaan 5 mm, ja sekin jo haittaa pyöräilyä. Emme siis hyväksy kahden sentin pystysuoria reunatukia millään pyöräreiteillä. Esimerkiksi maantiepyörällä tai pyörälaukkujen kanssa ajettaessa suositeltavin ajolinja kahden sentin pystysuoran reunuksen kohdalla on kiertää se ajoradan tai nurmikon puolelta. Näin ihmiset myös konkreettisesti toimivat. Esimerkkinä mainittakoon, että yliopiston päärakennuksen edustalla on alle kahden sentin pystysuora laattareunus – ja moni kiertää reunuksen tasaisempaa reittiä jopa useiden metrien päästä.

Reunatukien ja luiskien toteutus käytännössä

Kaikkein ratkaisevinta reunatukiasiassa on se, miten niitä oikeasti käytännössä toteutetaan. Vallitsevan tilanteen valossa tarkka ja yksityiskohtainen ohjeistaminen tuntuu olevan erittäin tarpeen, ja kaikki rakentajat pitää myös sitouttaa kunnollisten ratkaisujen tekemiseen. Pitäisi myös pyrkiä siihen, että kevytväylät asfaltoidaan yhtenäisesti ja jatkuvasti pituussuunnassa mahdollisimman vähin saumoin ja liittymäkohdin. Asfaltin saumat ja liitospykälät pitäisi pyrkiä jättämään autotien puolelle – autolla ajaessa sentin pykälä ei haittaa lainkaan, toisin kuin pyöräillessä.

Mallikuvia paremmista kevytväylän ja ajoradan yhtymäkohdista

Mallikuvia on esillä vain pdf-versiossa!

Uusimpien tutkimusten ja selvitysten vaikutukset reunatukiasiaan

Reunatukien suunnitteluohjeita uusittaessa kannattaa pitää mielessä, että käynnissä oleva Pykälä-projekti voi tuoda Jyväskyläänkin uusia malliratkaisuita. Samoin kannattaa pitää mielessä se, että Helsingissä ollaan käynnistämässä Suomen ensimmäistä Bicycle Master Plan -tyyppistä suunnitelmaa, ja sen yhteydessä on tarkoitus uusia myös nykyinen kevytväylien suunnitteluohjeistus.

Kooste ehdotuksistamme

  1. Kauttaaltaan pitäisi pyrkiä mahdollisimman suoriin ja tasaisiin ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohtiin. Jos täydellistä tasaisuutta ei voida saavuttaa, on käytettävä mahdollisimman usein pitkiä ja loivia asfalttiluiskia.
  2. Yleisesti ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohdissa paras ratkaisu pyöräilyn kannalta on täydellinen tasaisuus ilman reunatukia tai luiskiakaan. Toiseksi paras ratkaisu ovat pitkät ja loivat asfalttiluiskat. Kolmanneksi paras ratkaisu ovat mahdollisimman vinoon asetetut ja mahdollisimman matalat, mieluiten 0-tasoiset reunatuet. Muunlaisia reunatukia ei pitäisi pyöräilyn kannalta käyttää lainkaan.
  3. Jos jossain ehdottomasti halutaan toteuttaa pystysuoria reunatukia, niiden korkeus saa olla enintään 0,5 cm.
  4. Laatukäytäväreitit kannattaa toteuttaa kokonaisuudessaan täysin reunatuettomina ja tasaisina. Jos täydellisen tasaisia reittejä ei vielä olla valmiita toteuttamaan, kannattaa ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohdat toteuttaa pitkillä asfalttiluiskilla.
  5. Esitetyllä keskusta-alueella pyöräily pitäisi huomioida ajoratojen ja kevytväylien yhtymäkohdissa ehdotettua paremmin. Keskustan kevytväylien pitää soveltua esimerkiksi raskaiden kauppalastien, lastenistuimen tai peräkärrin kanssa pyöräilemiseen.
  6. Olemassaolevat jyrkät ja/tai terävät reunatuet on madallettava eli korvattava mieluiten asfalttiluiskilla.
  7. Eroteltuja väyliä kannattaa toteuttaa varsinkin vilkasliikenteisimmillä pyöräilyn pääreiteillä. Näin väyliä voidaan optimoida sekä pyöräilyn että kävelyn kannalta.

Muuten kannatamme ehdotettuja muutoksia.

Teemu Tenhunen
Puheenjohtaja
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Esa Rantakangas
Sihteeri
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Kympin edustan pyöräparkki.

K-market Kympille pyöräilyn edistämisen kunniamaininta 2010

JYPS ja Jyväskylän kaupunki myönsivät K-market Kympille (Kauppakatu 10, Jyväskylä) Pyöräilyviikon avajaisissa kunniamaininnan pyöräilyn edistämisestä. Kunniamaininnan perusteluissa sanotaan seuraavaa:

”Pyöräilyn edistämiseksi kunnollisten pyöräparkkien toteuttaminen erityisesti kauppojen, liikkeiden ja julkisten rakennusten edustalle on ensiarvoisen tärkeää. K-Kauppa Kymppi on oma-aloitteisesti toteuttanut pyöräparkin liikkeen edustalle. Kyseessä on Jyväskylän keskusta-alueen ainut kaupan tai liikkeen toteuttama pyöräparkki.”

Hienoa toimintaa ja onnittelut!