81 pyörää huollettiin Pyöräilyviikolla

Kirjanpidon mukaan vähintään 81 pyörää huollettiin Pyöräilyviikon avajaispäivänä kävelykadun pyöränhuoltotapahtumassa. Vettä satoi lähes koko ajan, mutta silti huollettavia pyöriä riitti tasaisen rauhalliseen tahtiin. Esimerkiksi yliopiston pyöränhuoltotapahtumaan verrattuna pyörien kunto oli kuitenkin säännöllisesti parempi ja tarvittavat huollot vähäisempiä. Tyypillisimpiä huoltoja olivat ilman pumppaaminen renkaisiin ja ketjujen öljyäminen.

Kiitokset kaikille tapahtuman osallistujille sekä mekaanikoille ja muille avustajille! Kuvia tapahtumista tullee lähipäivinä kuvagalleriaan.

Jäsenille harjoitustasotestejä Likesillä

Seuran jäsenille tarjotaan mahdollisuus osallistua pyöräilyn harjoitustasotestiin Likesillä. Noin tunnin kestävä testi maksaa jäsenille 50 € (ovh 60 €). Testien ajankohta on viikolla 22. Kaikki päivät 31.5.-4.6. ovat toistaiseksi vapaita ja testejä voi varata alkamaan minä tahansa päivänä klo 9, 10, 11, 13, 14 ja 15. Testi sopii hyvin ajettavaksi, vaikka osallistuisi johonkin kisaan samana viikonloppuna.

Lisätietoa testistä ilmoittautumisohjeineen löytyy täältä. Kysely- ja suostumuslomake on välttämättä täytettävä ennen testiin osallistumista.

Lähetä ilmoittautumisen yhteydessä lyhyt viesti myös puheenjohtajalle, niin tiedetään osallistuvien seuralaisten määrä.

Sääntömääräinen kevätkokous ja kestävyysharjoitteluaiheinen luento 24.3.2010

JYPS:in sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 24.3. alkaen klo 18 Sepänkeskuksen tilassa Elektroni (Kyllikinkatu 1, toinen kerros). Kokouksessa päätetään viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille. Lisätietoja esityslistasta löytyy nettisivujen Säännöt-kohdasta.

Ennen kokousta klo 17–18 järjestetään kestävyysharjoitteluaiheinen luento. Luennoitsijana on Juha Sorvisto Likesiltä, ja hän on lupautunut kertomaan kestävyysharjoittelusta, erityisesti rasitusvammojen ehkäisystä ja hoidosta. Tulethan paikalle kuulemaan ja keskustelemaan!

Tilaisuuden yhteydessä voi myös ostaa ja tilata seuravaatteita.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Lausunto jalankulkuun, pyöräilyyn ja liikenteen rauhoittamiseen liittyvien säädösten muutosehdotuksista

Jalankulkua, pyöräilyä ja liikenteen rauhoittamista koskeviin liikennesäädöksiin ehdotetaan muutoksia. Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut muistion ehdotusten pohjaksi. Muistio ja muutosehdotukset löytyvät täältä. Olemme tänään 18.1.2010 jättäneet seuraavan lausunnon muistiosta ja lakimuutosehdotuksista:

Jalankulkuun, pyöräilyyn ja liikenteen rauhoittamiseen liittyviin liikennesääntöihin suunnitellaan muutoksia. Vaikkei meiltä ole suoraan lausuntoa pyydetty, päätimme lyhyesti kommentoida ehdotuksia – lausuntopyyntöähän ei ole lähetetty yhdellekään suoranaiselle pyöräilyn edunvalvontataholle. Suomessa ei vielä ole pyöräilyn valtakunnallista edunvalvontajärjestöä, joten ainakin Tampereen ja Helsingin polkupyöräilijät sekä edustamamme Jyväskylän Pyöräilyseura ry harjoittavat myös valtakunnallista pyöräilyn edunvalvontaa. Olemme tutustuneet muutosehdotuksiin ja pidämme niitä yleisesti ehdottomasti oikean suuntaisina. Kannatamme erityisesti ns. pyörätaskujen ja autoille yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin pyöräilemisen sallimista. Kannatamme myös ehdotusta, ettei pyöräilyä jalkakäytävillä pidä jatkossakaan sallia. Pyöräily ajoradalla viereisestä pyörätiestä huolimatta pitäisi sen sijaan sallia. Alla on esitelty tarkempia kommentteja erityisesti pyöräilyyn liittyviin muutosehdotuksiin.

JALKAKÄYTÄVÄN MÄÄRITELMÄ

Muutosehdotus on kannatettava.

PYÖRÄILY JALKAKÄYTÄVILLÄ

Pyöräilyä jalkakäytävillä ei pidä mielestämme jatkossakaan sallia. Pyöräily ja jalankulku ovat eriäviä liikennemuotoja, ja niillä on suuresti erilaiset tarpeet. Pyöräilijä liikkuu helposti 20–30 km/h, kun taas jalankulkijan keskimääräinen vauhti on luokkaa 5 km/h. Näin jalankulun ja pyöräilyn erotteleminen omille väylilleen vähintään kaikilla merkittävimmillä liikennereiteillä on perusteltua. Kaupunkien keskusta-alueilla, joille ei mahdu erillisiä pyöräteitä, kannattaa toteuttaa pyöräkaistoja autoteiden yhteyteen – nopeudellisesti autot ja pyörät ovat kaupunkialueilla lähempänä toisiaan kuin pyörät ja jalankulkijat. Jos pyöräily autojen lähellä koetaan turvattomaksi, kannattaa ennemmin pyrkiä selkeästi merkittyjen pyöräkaistojen toteuttamiseen, autojen nopeuksien alentamiseen, autojen määrän vähentämiseen, pyöräkaistojen toimivaan talvikunnossapitoon ja turvallisiin risteysratkaisuihin kuin pyöräilijöiden siirtämiseen jo ennestään ahtaille jalkakäytäville.

Tässä kohdassa kannattaa kiinnittää huomiota turvattomuuden tunteen ohella toiseen laajaan taustaongelmaan, joka suuresti aiheuttaa jalkakäytävillä pyöräilemistä. Nykyisin pyöräteitä toteutetaan aivan liian usein vain kortteli tai muu lyhyt pätkä kerrallaan. Näin pyöräilyreitit eivät monilla osuuksilla ole luontevia, jatkuvia ja pyörän päältä selkeästi havaittavia, vaan ajoreitti voi pomppia sekavasti autotiellä, yhdistetyllä kevytväylällä ja erotetulla pyörätiellä – sekä jalkakäytävällä. Jalkakäytävillä pyöräileminen on usein erittäin ymmärrettävää, jos ja kun pyöräreitti ei muuten ole jatkuva ja looginen. Pyöräilyä ei kuitenkaan pidä siirtää jalkakäytäville, vaan pyrkiä yhtenäisten ja myös pyörän päältä selkeästi havaittavien pyöräteiden ja -kaistojen toteuttamiseen. Tämä on sekä turvallisempi että sujuvan ja nopean pyöräilyn kannalta parempi vaihtoehto.

PYÖRÄTIELIIKENNEMERKIN VAIKUTUSALUE, PYÖRÄTIEN JATKE

Mielestämme pyörätie jatkuu pyörätie-liikennemerkin kohdalta niin pitkälle, kunnes selkeästi tiemerkinnöillä tai liikennemerkeillä osoitetaan pyörätien päättyvän. Jos edellä oleva väylä näyttää ajettavalta eikä pyörätien päättymisestä ilmoittavia selkeästi ymmärrettäviä merkkejä ole, normaali tieliikennelainsäädännön yksityiskohtia tuntematon pyöräilijä yleensä jatkaa matkaansa vaikka sitten laissa jalkakäytäväksi määritellyllä väylällä. Nykyistä selkeämpiä merkintöjä ja käytäntöjä kaivataankin osoittamaan pyörätien päättymistä. Pyörätien muuttumista jalkakäytäväksi ei välttämättä voida yksiselitteisen selkeästi osoittaa jalkakäytävän liikennemerkillä. Ongelmana on muun muassa se, että jalkakäytävämerkkejä sijoitetaan käytännössä hyvin vaihtelevilla tavoilla: jalkakäytävämerkki voi olla lähes missä vain useamman kymmenen metrin alueella. Vähintään merkkien sijoittamiseen kaivattaisiin siis nykyistä yhtenäisempää käytäntöä. Jalkakäytävän alkamisesta tiedottamista voidaan tehostaa myös maalaamalla aina jalkakäytävän kuva asfalttiin heti jalkakäytävän alkuun.

Kannattaa myös erittäin vakavasti harkita pyörätien loppumisesta kertovan virallisen liikennemerkin ottamista käyttöön. Merkki on jo yleisesti käytössä muualla Euroopassa. Liikennesääntöjen pitää ohjata kehitystä yhä enemmän siihen suuntaan, että pyöräilijät – autoilijoiden tavoin – saavat jo ajaessaan tietoa tulevista liikennejärjestelyistä, kuten vaikkapa juuri pyörätien päättymisestä. Näin pyöräliikenne sujuvoituu ja turvallistuu, kun pyöräilijä voi etukäteen suunnitella ajolinjansa esimerkiksi risteyksessä, eikä enää itse risteyksessä tarvitse miettiä väylän jatkuvuutta. Nykyisin jalkakäytävällä ajamisen huomaa erittäin usein vasta ajettaessa itse jalkakäytävällä. Ehdotamme siis pyörätien päättymisestä kertovan liikennemerkin ottamista käyttöön. Vastaavasti merkkinä voidaan käyttää myös lisäkilpeä ”pyörätie päättyy”.

Haaste merkitä pyörätien päättyminen liittyy myös edellä käsiteltyyn pyöräteiden ja -reittien epäyhtenäisyyteen. Pitää ehdottomasti pyrkiä mahdollisimman yhtenäisten ja myös pyörän päältä helposti havaittavien pyöräteiden ja -kaistojen toteuttamiseen – näin pyöräteiden päättymisiä tarvitsee merkitä mahdollisimman vähän.

Ehdotus pyörätien suojatiejatkeen merkitsemisestä on kannatettava. Vilkasliikenteisimmissä risteyksissä kannattaa ehdottomasti maalata pyörätie samalla kertaa punaisella tai muualla selkeästi erottuvalla värillä.

Ehdotus pysäyttämis- ja pysäköintikiellon sitomisesta pyörätien jatkeeseen on kannatettava.

PYÖRÄTUNNUKSEN KÄYTTÖ, AJOKAISTANUOLI

Ehdotus ajokaistanuolen käytön lisäämisestä on sinänsä kannatettava, mutta periaatteessa ajokaistanuolten pitäisi olla monin paikoin turhia, koska sama informaatio voidaan välittää myös ajorataan maalatulla pyörätunnuksella. Nykyään Suomessa kaksisuuntainen pyörätie merkitään yleensä yhdellä isolla pyörätunnuksella – siis kirjaimellisesti tulkittuna loogisesti väärin yksisuuntaiseksi. Yksisuuntainen pyörätie tai -kaista pitäisi merkitä näin, ja kaksisuuntainen pyörätie pitäisi merkitä kahdella vastakkaisiin suuntiin sijoitetulla pyörätunnuksella. Ajokaistanuolta pitäisi tarvita vain pyörätunnusten käytön tehostamiseen tarkkaan harkituissa paikoissa kuten hankalissa risteyksissä, tunneleissa ja jyrkissä mutkissa. Tämä on myös yleinen kansainvälinen käytäntö.

Ehdotamme siis lain korjaamista siten, että kaksisuuntainen pyörätie on aina merkittävä kahdella pyörätunnuksella, ja yksisuuntainen yhdellä pyörätunnuksella.

Pyörätunnuksen nykyistä laajempi käyttäminen on kannatettava ehdotus. Tähän kytkeytyvä ns. pyörätaskun ottaminen käyttöön on myös ehdottomasti kannatettavaa. Oikein toteutetut ja hallitusti käyttöön otetut pyörätaskut sujuvoittavat pyöräilyä ja tekevät risteyksissä ajamisesta olennaisesti nykyistä turvallisempaa, kun pyöräilijät odottavat valojen vaihtumista selkeästi autoilijoiden näkökentässä. Pyöräkaistallisten katujen liikennevalo-ohjatuissa risteyksissä pyörätaskun toteuttamisen pitäisi olla pakollista. Pyörätaskut pitäisi sallia myös kaduilla, joilla ei ole pyöräkaistaa – näin pyöräilijöiden ryhmittyminen ja risteyksissä ajaminen olisi helpompaa pyöräkaistasta riippumatta. Nämä muutokset pitäisi kirjata myös lakiehdotukseen.

Muistion sivulla 8 sijaitseva kohta TLA 36 a kannattaa kirjoittaa uudelleen ja esitettyä selkeämpään muotoon. Nykyiselläänhän siinä lukee:”Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat pyöräkaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Pyöräkaistaa saa käyttää myös kiinteistölle, pysäköintipaikalle ja linja-auton pysäkilleajoa varten.” Tätähän voi tulkita niin, että autoilija saa käyttää pyöräkaistaa ryhmittymiseen myös risteyksessä – tämä taas tekisi ns. pyörätaskusta hyödyttömän. Myöskin kiinteistöille, pysäköintipaikoille ja linja-autopysäkeille ryhmittymisen sallimista kannattaa harkita erittäin tarkasti. Jos autot käyttävät pyöräkaistaa säännöllisesti ryhmittymiseen, tämä voi tehdä pyöräkaistoista hyödyttömiä.

PYÖRÄILY YKSISUUNTAISELLA KADULLA

Kannatamme ehdotusta pyöräilyn sallimiseksi molempiin suuntiin autoille yksisuuntaisilla kaduilla.Yksisuuntaiset kadut tosiaan pidentävät pyöräilymatkoja sekä varmuudella lisäävät jalkakäytävillä ajamista. Yksisuuntaisilla kaduilla myös pyöräillään autojen ajosuuntaa vasten jo nykyisin. Toinen tämän tekstin kirjoittajista asuu yksisuuntaisen kadun varrella, ja kadulla pyöräillään yleisesti sekä jalkakäytävällä että molempiin suuntiin ajoradalla.

Yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin pyöräilemisen salliminen kannattaa toteuttaa hallitusti. Katuosuudet, joilla käytäntöä sovelletaan, pitää valikoida tarkasti, ja merkintöjen on oltava selkeitä ja kattavia. Kaksisuuntaisen pyöräilyn toteuttaminen jollain katuosuudella ei kuitenkaan välttämättä ole mitenkään vaikeaa. Helpoimmillaan kaksisuuntainen pyöräily toteutetaan vain asentamalla yksisuuntaiselle kadulle kaksisuuntaisen pyöräilyn sallimisesta kertovat lisäkilvet ja maalaamalla ”väärään suuntaan” pyöräileville pyöräkaista tien oikeaan reunaan. Autojen parkkipaikkojakaan ei välttämättä tarvitse poistaa kadun varrelta. Autojen ryhmittymisongelma vasemmalle käännyttäessä vältetään vähintään sulan maan aikana sillä, ettei autoilija saa kääntyessään ryhmittyä pyöräkaistalle. Esimerkiksi meiltä löytyy myös mallikuvia toimivasti toteutetuista pyöräilijöille kaksisuuntaisista yksisuuntaisista kaduista.

Kaksisuuntaisen pyöräilyn sallivalle kadulle ehdotetaan 30 km/h:n enimmäisnopeusrajoitusta. Ehdotettu nopeusrajoitus on toimiva, jos ja kun katuja, joilla on tämä nopeusrajoitus, lisätään nykyisestä. Pitää pyrkiä siihen, että saman katutilan käyttäjät, eli tässä tapauksessa autot ja pyöräilijät, liikkuvat mahdollisimman samaa vauhtia. Tämä tuo myös kilpailuetua pyöräilylle ja on olennaista pyöräilyn edistämisessä.

PYÖRÄTIETÄ OSOITTAVAN LIIKENNEMERKIN VELVOITTAVUUS

Emme kannata muistiossa mainittua ehdotusta pyörätietä osoittavan liikennemerkin velvoittavuudesta. Käytännössä suuri osa nykyisistä pyöräteistä on säännölliseen, sujuvaan, vauhdikkaaseen, talviaikaiseen tai raskaiden tavaramäärien kanssa pyöräilemiseen kelvottomassa kunnossa. Pyöräteillä liikkuu jalankulkijoita, ja viereiset autotiet ovat valitettavan yleisesti pyöräteihin verrattuna johdonmukaisemmin linjattuja, suorempia, tasaisempia, esteettömämpiä, tarkemmin aurattuja, pinnoitteeltaan paremmassa kunnossa ja kattavammin opastettuja sekä reunakiveyksettömiä. Esimerkiksi pyörälaukkujen tai lastenistuimen kanssa, kovilla hyvin rullaavilla rengaspaineilla, vierailla paikkakunnilla tai maantiepyörällä on usein käytännössä mahdoton ajaa pyörätiellä turvallisesti ja pyörää särkemättä. Siihen asti, kunnes kaikki pyörätiet saadaan ajettavaan kuntoon, pitää pyörätietä osoittavan liikennemerkin velvoittavuus poistaa. Tätä eivät myöskään suinkaan vaadi vain muistiossa kirjoitetusti ”monet nopeasti liikkuvat”, vaan kaikki säännöllisesti pyöräilevät ja väyliä oikeasti käyttävät ihmiset.

Wienin sopimus ei myöskään saa olla este pyöräilyolosuhteiden järkevälle kehittämiselle – ja monissa maissa tästä sopimuksesta jo poiketaan. Velvoittavaa pyörätieliikennemerkkiä voitaisiin jatkossakin käyttää erityistilanteissa kuten liikenteellisesti kaikkein vaarallisimmiksi tulkituilla osuuksilla.

Teemu Tenhunen
Puheenjohtaja
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Esa Rantakangas
Sihteeri
Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry


Uusilla nettisivuilla vuonna 2009 yli 25 000 kävijää

JYPS:in uudet nettisivut avattiin 22.4.2009. Google Analyticsin mukaan sivuilla on tämän jälkeen käyty yhteensä 25 241 kertaa eli reilut 100 kertaa päivässä. Yksittäisiä sivuja on katseltu yhteensä 88 421 kertaa eli yksittäinen vierailija käy keskimäärin noin 3,5 sivulla. Sivuilla on käyty kaikkiaan 13 648 tietokoneelta. Suoraa liikennettä sivuille on ollut 43,58 % käynneistä, hakukoneiden avulla tapahtuvaa 29,61 % ja muiden sivujen kautta ohjautuvaa 26,81 %.

20 suosituinta sivua ovat järjestyksessä olleet:

  1. Etusivu (21 937 käyntiä)
  2. Kuvagalleria (5 548)
  3. Tori (4 814)
  4. Keskustelu ja tiedotus (4 044)
  5. Marathon Cup Laajavuori (3 420)
  6. Tapahtumat ja toiminta (3 177)
  7. Arkisto (2 135)
  8. Pyöräily (2 064)
  9. Keski-Suomen Pyöräilycup (2 004)
  10. Pyörä (1 636)
  11. Seura (1 580)
  12. Yhteislenkit (1 403)
  13. Kalenteri (1 366)
  14. Yhteystiedot (1 302)
  15. Linkit (1 102)
  16. Huoltaminen (1 055)

Kauden 2009 parhaat palkittu

Seuran syyskokouksessa 27.11. palkittiin kauden aikana erityisesti ansioituneita jäseniä. Alla listaus palkituista ja palkitsemisten lyhyet perustelut.

VUODEN PYÖRÄILIJÄ 2009 – URPO UTRIAINEN

Upi on useita vuosia toiminut seurassa ahkerasti, monipuolisesti ja muita auttaen. Upi on mm. ajanut kilpaa, osallistunut tapahtumien järjestelyihin ja ollut mukana johtokunnassa. Jos apua on tarvittu johonkin, Upille on ina voinut soittaa. Vuonna 2009 Upi ajoi kaikki Keski-Suomen Pyöräilycupin osakilpailut.

VUODEN JUNIORI 2009 – JUKKA PAHAJOKI

Jukka on vuoden aikana kilpaillut ahkerasti ja menestyksekkäästi. Keski-Suomen Pyöräilycupin luokan M16 Jukka voitti ylivoimaisesti. MTB Enduron SM-sarjassa Juniorit-luokassa Jukka sijoittui kolmanneksi ja MTB Marathon Cupin luokassa M18 seitsemänneksi. Jukka on kauden aikana osallistunut ahkerasti myös yhteismaastolenkeille.

VUODEN TULOKAS 2009 – VILLE POHJOLA

Ville on lahjakas nuori pyöräilijä, joka tuli viime kesänä innolla mukaan lajin pariin. Ville osallistui heti ahkerasti juniorilenkeille ja kilpailuihin. Keski-Suomen Pyöräilycupin kisoissa Ville saavutti jo kaksi voittoa. Menestystä myös jatkossa!

VUODEN AHKERIN KUSKI 2009 – JERE KESKIAHO

Jere on vuoden aikana ollut varmasti ahkerin osallistuja yhteismaastolenkeillä. Usein kolmekaan viikoittaista kimppamaastolenkkiä ei ole Jerelle edes riittänyt, vaan lisälenkkejä on ajettu vaikka omin päin. ere oli myös toinen kuljettaja, joka kiersi kauden aikana kaikki Keski-Suomen Pyöräilycupin kilpailut.

VUODEN PYÖRÄNSÄRKIJÄ 2009 – TAPIO KYMÄLÄINEN

Tapio on ollut vuoden aikana maastoyhteislenkkien ahkerimpia osallistujia. Kauden aikana Tapio osallistui myös MTB Enduron SM-sarjan kisoihin. Tapiolla riittää vauhtia hankalimmassakin kivikossa ja juurakossa! Samalla ajoittain” särkyy myös kalustoa – tänäkin vuonna Tapiolta on rikkoutunut vähintään yksi runko, etuhaarukka, polkimia, vaihtajia…

KUNNIAMAININTA 2009 – PEKKA SAMMALISTO

Pekka palkitaan pitkäaikaisesta, vuosien työstä seuran hyväksi. Pekka on esimerkiksi kiertänyt ahkerasti kilpailuita, osallistunut seuran tapahtumien järjestelyihin ja houkutellut seuraan uusia jäseniä.

KUNNIAMAININTA 2009 – PERTTI PITKÄNEN

Pertti on ylläpitänyt neljä vuotta seuran nettisivuja. Kiivaimpina toiminta-aikoina päivityksiä on tehty erittäin paljon, joten tekemistä on varmasti riittänyt! Lisäksi Pertti on toiminut kolmen vuoden ajan seuran maantiepyöräilyvastaavana. Maantiepyöräilytoiminta toivottavasti jatkuu, mutta nyt on aika jättää nettisivujen ylläpitäminen muille.

KUNNIAMAININTA 2009 – JUKKA LEPISTÖ

Jukka osallistui kauden aikana ahkerasti sekä maantie- että maastolenkeille. Jukka oli myös mukana järjestämässä useita seuran kilpailuita ja muita tapahtumia.

KUNNIAMAININTA 2009 – SAMULI PIIRAINEN

Samuli vastasi ennakkoluulottomasti ja oma-aloitteisesti BikeTrial Jyväskylän järjestämisestä. Lisäksi Samuli oli kauden aikana avustamassa seuran kaikissa pyöränhuoltotapahtumissa.

KUNNIAMAININTA 2009 – TUOMO KOHVAKKA

Tuomo on toiminut kaksi vuotta seuran taloudenhoitajana, jäsensihteerinä sekä jopa kirjanpitäjänä. Nettisivujen uudistamisessa Tuomolla oli merkittävä rooli. Lisäksi Tuomo on toiminut yhtenä seuran kunto- ja retkipyöräilyvastaavana. Aktiivista ja monipuolista, kunniamaininnan arvoista toimintaa!

KUNNIAMAININTA 2009 – VISA VAARA

Visa on ohjannut jo kaksi kautta seuran jokaviikkoisia juniorimaastolenkkejä. Kiitettävää sitoutunutta ja erittäin tärkeää toimintaa!

Onnittelut vielä kaikille palkituille! Ansioituneet saivat kunniakirjojen lisäksi tavara- tai lahjakorttipalkinnot.

Pekka Sammalisto

JYPS toiseksi ja Sammalisto kolmanneksi vuoden 2009 MTB Marathon Cupin kokonaistuloksissa

Kuusi osakilpailua sisältänyt MTB Marathon Cup 2009 poljettiin päätökseen Tampereella sunnuntaina 27.9. Menestyksellään Pirkka-marathonissa jypsiläiset nappasivat itselleen kaksi cupin kokonaiskilpailun mitalisijaa.

Joukkuekilpailussa JYPS:in kolmikko Ilkka Heinonen, Tommi Espo ja Jukka Pahajoki ajoi kuudenneksi. Näin JYPS varmisti cupin joukkuekilpailun toisen sijan 187 pisteellä. CC Helsinki voitti 221 pisteellä, Hyvinkään Pyöräilijät sijoittui kolmanneksi 147 pisteellä. Kauden aikana JYPS:in joukkueessa pisteitä ajoivat Juha Järvinen, Sini Alusniemi, Juha Kauppinen, Ilkka Heinonen, Tuomas Tallinen, Petri Valkeamäki, Jukka Pahajoki, Antti Berg, Visa Vaara ja Tommi Espo.

JYPS:in Pekka Sammalisto polki Tampereella M50-sarjan kuudenneksi. Tämä ratkaisi Pekalle cupin kokonaiskilpailun kolmannen sijan. Pekka keräsi kauden aikana yhteensä 620 pistettä. Heikki Hammarberg voitti ylivoimaisesti 1480 pisteellä, Kari Alanko sijoittui toiseksi 659 pisteellä.

Cupin kokonaistulokset löytyvät täältä.

Onnittelut menestyksestä!

Timo Koivisto luovuttamassa tunnustuspalkintoa Teemu Tenhuselle.

JYPS:ille kaupungin tunnustuspalkinto kestävän liikenteen edistämisestä Jyväskylässä

Jyväskylän kaupunki on myöntänyt JYPS:ille palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta työstä pyöräilyn ja jalankulun edistämiseksi. Palkintosumman suuruus on 1500 euroa.

Perustelujen mukaan ”JYPS on edistänyt pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita Jyväskylän seudulla ansiokkaasti ja pitkäjänteisesti. Seura on muun muassa järjestänyt tapahtumia, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia, osallistunut pyöräilyyn liittyvien työryhmien toimintaan ja antanut lausuntoja ja kannanottoja pyöräilyyn liittyvistä aiheista, tavoitteenaan pyöräilyn lisääminen arkisena liikennemuotona.”

Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto luovutti palkinnon 22.9. Autottoman päivän Liikenne ja ilmasto -seminaarissa. JYPS:in puolesta palkinnon vastaanotti puheenjohtaja Teemu Tenhunen. Palkintosumma käytetään pyöräilyä edistävään toimintaan.


Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta päätti kevytväylien talvihoitoluokituksista

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 11.8. katujen ja kevytväylien talvihoitoluokituksesta. JYPS osallistui luokituksen laatimiseen kevytväylien osalta.

Asian sellaisenaan hyväksytty esityslistateksti löytyy täältä. Päätetty luokitus löytyy täältä.

Kannattaa seurata miten talvihoito käytännössä toimii – ja lähettää tarvittaessa palautetta JYPS:in edustajille tai suoraan kaupungille!


Juha Järvinen ja Jukka Pahajoki mitaleille vuoden 2009 MTB Enduron SM-sarjassa

Viisi osakilpailua sisältänyt vuoden 2009 MTB Enduron SM-sarja ajettiin päätökseen 9.8.2009 Espoossa. JYPS:in Juha Järvinen ja Jukka Pahajoki polkivat kokonaiskilpailussa mitaleille. Juha oli toinen sarjassa M40 ja Jukka kolmas Junioreissa. Onnittelut molemmille! Erityisesti Jukalla oli tiukkaa sarjassaan, sillä hän jäi SM-hopeasta ainoastaan kahdeksan pistettä.

Espoon kisan tulokset ja SM-sarjan pisteet löytyvät EBA:n sivuilta.