Artikkelit

Muistutus Palokanorren tiesuunnitelmasta

/in /by

Keski-Suomen ELY-keskus suunnittelee maantien 16685 eli Palokanorren kehittämistä Saarijärventien ja Ritopohjantien/Matinmäentien välillä. Nykyinen silta moottoritien ylitse ollaan muuttamassa kokonaan autoliikenteelle. Kävely- ja pyöräliikenteelle rakennettaisiin uusi silta Sammontien ja Jokelantien alikulkujen väliselle alueelle. Palokanorren ja Matinmäentien / Ritopohjantien risteykseen toteutettaisiin kiertoliittymä.

Palokanorren nykyinen tilanne on kävelylle ja pyöräilylle haasteellinen. Väylästö ei nykyisellään mahdollista helppoa, sujuvaa ja mukavaa pyörällä kulkemista tai kävelyä moottoritien ylitse Palokan keskustan ja moottoritien länsipuoleisten alueiden välillä. Moottoritien ylittävän jyrkkäpiirteisen sillan vuoksi Palokanorren yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on jyrkät ylä- ja alamäet. Väylän mutkittelun ja neljän alikulun vuoksi reitillä on myös useita vaarallisia näkemäongelmaisia kohtia.

Suunnitelman mukainen remontti ei juurikaan parantaisi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Sammontien ja Jokelantien välillä uusi silta pyöräilylle ja kävelylle vaikuttaisi vähentävän näkemäongelmia väylän linjauksen muuttuessa nykyistä suoremmaksi. Silta ei kuitenkaan vähentäisi väylän jyrkkyysongelmia. Sillalle tulisi Jokelantien suunnasta 8,5 prosentin jyrkkyinen nousu, kun Liikennevirasto suosittaa enimmäisjyrkkyydeksi 5 % ja väylien maksimijyrkkyys on 8 %.

Ritopohjantien / Matinmäentien ja Palokanorren risteyksessä kiertoliittymän rakentaminen heikentäisi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita huomattavasti.  Kiertoliittymä aiheuttaisi mutkan Ritopohjantien / Matinmäentien yhdistetylle pyörätielle ja jalkakäytävälle. Mutka ja Matinmäentien alitse kaivettava tunneli pidentäisivät kulkumatkaa Ritopohjantieltä eli Palokan keskustan suunnasta Palokanorrelle. Alikulun luokse tulisi myös lisää ylä- ja alamäkiä. Kyseinen kohta on selvästi suunniteltu puhtaasti autoilun helpottamisen näkökulmasta, huomioimatta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden helppoa, sujuvaa ja mukavaa kulkemista.

Jyväskylän kaupunki on asettanut pyöräilyn kulkumuoto-osuuden tavoitteeksi 25 % vuoteen 2025 mennessä. Valtakunnallisesti Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tulee todennäköisesti asettamaan vuoden 2030 tavoitteeksi 30% nousun matkamäärissä. Kaiken kävelyä ja pyöräilyä koskevan väyläsuunnittelun tulisi ottaa tämä huomioon toteuttamalla laadukasta väylästöä.

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa täältä!

 

 

 

Muistutus Ihantolantien katusuunnitelmasta

/in /by

Jätimme muistutuksen Ihantolantien katusuunnitelmasta. Kiinnitimme huomiota erityisesti pyöräpysäköinnin määrään, Ihantolantien nopeusrajoitukseen sekä Ihantolantien ja Pitkäkadun risteysjärjestelyihin.

Arviomme mukaan suunnitelmassa esitettyihin kahteen Ihantolantien pyöräparkkiin mahtuisi korkeintaan noin 40 pyörää, joka on aivan liian vähän kun otetaan huomioon Harjun stadionin sijaitseminen Ihantolantien varrella ja alueen nykyinen pyöräpysäköintitilanne. Esitimme pyöräpaikkojen merkittävää lisäämistä ja parkkien kattamista sekä korostimme runkolukittavien telineiden tärkeyttä.

Ihantolantielle sekä Ihantolantien ja Pitkäkadun risteysjärjestelyihin esitimme useita turvallisuutta parantavia muutoksia. Ihantolantien nopeusrajoitusta voisi alentaa, Ihantolantielle suunnitellun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien muuttaa jalkakäytäväksi sekä Pitkäkadun suuntaista pyörätietä suoristaa.

Voit lukea muistutuksemme täältä!

Muistutus Nevakadun katusuunnitelmasta

/in /by

Jätimme muistutuksen Nevakadun katusuunnitelmasta. Kiinnitimme huomiota erityisesti yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leveyteen, yhdistetyn väylän toispuolisuuteen sekä risteyksen kaarresäteiden loivuuteen. Kiitimme suunnitelmaa siitä, että risteysalueilla on käytetty asfalttiluiskaa kanttikiven sijaan ja Rahkaraitti on avattu pyöräilylle.

Voit lukea muistutuksemme täältä!

Muistutus Jyväskylän Mannisenmäen Laulukaaren ja Soittokaaren katusuunnitelmista

/in /by

Jätimme muistutuksen Jyväskylän Mannisenmäen katujen Laulukaari ja Soittokaari sekä
yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien välillä Tanssikaari ja Tiilitehtaantie katusuunnitelmista. Kiinnitimme muistutuksessamme huomiota erityisesti pyöräteiden ja ajoratojen risteysten väistämisvelvollisuuksiin ja mahdollisiin näkemäongelmiin. Positiivista on se, että ajoradoilla ja pyöräteillä ei risteyksissä ole tasoeroa.

Voit lukea muistutuksemme täällä!

Muistutukset kuudesta katusuunnitelmasta 31.5.2016

/in /by

Jyväskylän kaupunki on laatinut katusuunnitelmat tai niiden muutokset seuraaville väylille:

Jätimme 31.5.2016 muistutukset kaikista kuudesta suunnitelmasta. Kiinnitämme muistutuksissamme huomiota suunnitelmien puutteisiin pyöräilyjärjestelyissä. Suunnitelmista puuttuu pyörätie-liikennemerkkejä, pyöräilyä on ohjattu jalkakäytäville, väylillä on reunakiveyksiä ja pyöräväylille on piirretty tarpeettomia mutkia.

Muistutuksemme löytyvät pdf-muodossa täältä!

 

 

 

Muistutukset Erämiehenkadun sekä Sepänkadun, Yrjönkadun ja Rajakadun pyöräväylähankkeista

/in /by

Kaupunki suunnittelee yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien rakentamista Köhniön Erämiehenkadulle sekä keskustan Sepänkadun, Yrjönkadun ja Rajakadun risteysalueen kävely- ja pyöräilyjärjestelyiden uudistamista. Jätimme hankkeista muistutukset.

Erämiehenkatu

Erämiehenkadulla toivomme lähinnä Vekarokadun risteyksen pyöräilylinjan suoristamista.

Voit tutustua muistutukseen pdf-muodossa täällä!

Sepänkatu, Yrjönkatu ja Rajakatu

Alue on pyöräliikenteen kannalta tärkeä ja vilkas. Jyväskylän hyväksyntää odottavassa pyöräilynedistämisohjelmassa yksi pääpyöräväylä sijoittuu Kilpisenkadulle, Harjukadulle ja Sepänkadulle, toinen taas Nisulankadulle ja Rajakadulle. Yleiskaavassa Harjukatu ja Sepänkatu ovat aluereittejä, Rajakatu ja Nisulankatu pääreittejä. Erityisesti alueen tärkeyden huomioiden suunnitelma voisi olla pyöräilyn kannalta parempi.

Suunnitelman mukaisesti toteutettuna alueen pyöräväyläjärjestelyt ovat melkoinen sillisalaatti ja alueella on haasteellista pyöräillä sujuvasti ja loogisesti. Alueelle on sijoitettu yksisuuntaisia pyöräkaistoja, kaksisuuntaista pyörätietä sekä perinteisiä yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Sekä yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet että kaksisuuntaiset pyörätiet yhdistyvät heikosti yksisuuntaisiin väyläratkaisuihin – muut kuin 1­-suuntaiset väyläratkaisut tuottavat alueella epäselviä väylien yhtymäkohtia ja ajolinjoja.

Rajakadun–Nisulankadun ali menevä hankala tunneli on säilymässä, Sepänkadun ali taas esitetään uutta tunnelia. Kapeat alikulut pakottavat kävelyn ja pyöräilyn samoihin linjauksiin. Alikulut vähentävät onnettomuuksia autoilijoiden ja jalan tai pyörällä liikkuvien välillä mutta lisäävät kävelijöiden ja pyöräilijöiden törmäysriskiä. Alikulut myös lisäävät näkemäongelmia ja mäkisyyttä.

Erityisesti keskustan ja Viitaniemen suunnan välinen pyöräreitti alueella on mutkitteleva ja hankala – reittiä on merkitty sinisellä tämän tiedotteen kuvaan.

Kaupunki selvitti Rajakadun ja Sepänkadun risteykseen kiertoliittymän toteuttamista, mutta sen todettiin toimivan liian hyvin (!) ja ruuhkauttavan autoliikenteen lisääntyessä muita alueen risteyksiä. Nähdäksemme kiertoliittymän voisi toteuttaa hallitusti valo-ohjattuna ja 1-suuntaisilla pyöräteillä, tämä myös sujuvoittaisi pyöräilyä alueella.

Suomalaiselle liikennesuunnittelulle on kuvaavaa, että autoliikenteen odotetaan lisääntyvän ja ratkaisuja perustellaan tällä autoliikennemäärien kasvamisella. Kuitenkin liikennesuunnittelun tehtävä olisi ohjata ihmisten kulkutapavalintoja. Jos halutaan saada ihmisiä kävelemään ja pyöräilemään, niin pitää toteuttaa erinomaista kävely- ja pyöräilyinfraa. Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa esitetään pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2025 mennessä – tavoite ei toteudu ilman muutoksia nykyisessä liikenneinfrassa.

Voit tutustua muistutukseen pdf-muodossa täällä!