Kaupunki suunnittelee yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien rakentamista Köhniön Erämiehenkadulle sekä keskustan Sepänkadun, Yrjönkadun ja Rajakadun risteysalueen kävely- ja pyöräilyjärjestelyiden uudistamista. Jätimme hankkeista muistutukset.
Erämiehenkatu
Erämiehenkadulla toivomme lähinnä Vekarokadun risteyksen pyöräilylinjan suoristamista.
Voit tutustua muistutukseen pdf-muodossa täällä!
Sepänkatu, Yrjönkatu ja Rajakatu
Alue on pyöräliikenteen kannalta tärkeä ja vilkas. Jyväskylän hyväksyntää odottavassa pyöräilynedistämisohjelmassa yksi pääpyöräväylä sijoittuu Kilpisenkadulle, Harjukadulle ja Sepänkadulle, toinen taas Nisulankadulle ja Rajakadulle. Yleiskaavassa Harjukatu ja Sepänkatu ovat aluereittejä, Rajakatu ja Nisulankatu pääreittejä. Erityisesti alueen tärkeyden huomioiden suunnitelma voisi olla pyöräilyn kannalta parempi.
Suunnitelman mukaisesti toteutettuna alueen pyöräväyläjärjestelyt ovat melkoinen sillisalaatti ja alueella on haasteellista pyöräillä sujuvasti ja loogisesti. Alueelle on sijoitettu yksisuuntaisia pyöräkaistoja, kaksisuuntaista pyörätietä sekä perinteisiä yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä. Sekä yhdistetyt jalkakäytävät ja pyörätiet että kaksisuuntaiset pyörätiet yhdistyvät heikosti yksisuuntaisiin väyläratkaisuihin – muut kuin 1-suuntaiset väyläratkaisut tuottavat alueella epäselviä väylien yhtymäkohtia ja ajolinjoja.
Rajakadun–Nisulankadun ali menevä hankala tunneli on säilymässä, Sepänkadun ali taas esitetään uutta tunnelia. Kapeat alikulut pakottavat kävelyn ja pyöräilyn samoihin linjauksiin. Alikulut vähentävät onnettomuuksia autoilijoiden ja jalan tai pyörällä liikkuvien välillä mutta lisäävät kävelijöiden ja pyöräilijöiden törmäysriskiä. Alikulut myös lisäävät näkemäongelmia ja mäkisyyttä.
Erityisesti keskustan ja Viitaniemen suunnan välinen pyöräreitti alueella on mutkitteleva ja hankala – reittiä on merkitty sinisellä tämän tiedotteen kuvaan.
Kaupunki selvitti Rajakadun ja Sepänkadun risteykseen kiertoliittymän toteuttamista, mutta sen todettiin toimivan liian hyvin (!) ja ruuhkauttavan autoliikenteen lisääntyessä muita alueen risteyksiä. Nähdäksemme kiertoliittymän voisi toteuttaa hallitusti valo-ohjattuna ja 1-suuntaisilla pyöräteillä, tämä myös sujuvoittaisi pyöräilyä alueella.
Suomalaiselle liikennesuunnittelulle on kuvaavaa, että autoliikenteen odotetaan lisääntyvän ja ratkaisuja perustellaan tällä autoliikennemäärien kasvamisella. Kuitenkin liikennesuunnittelun tehtävä olisi ohjata ihmisten kulkutapavalintoja. Jos halutaan saada ihmisiä kävelemään ja pyöräilemään, niin pitää toteuttaa erinomaista kävely- ja pyöräilyinfraa. Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa esitetään pyöräilyn kulkutapaosuuden kaksinkertaistamista vuoteen 2025 mennessä – tavoite ei toteudu ilman muutoksia nykyisessä liikenneinfrassa.
Voit tutustua muistutukseen pdf-muodossa täällä!
