Jyväskylän kaupunki suunnittelee Lutakon sataman liittymän remontoimista. Tarkoituksena on rakentaa liittymään yksi kaista enemmän moottoriajoneuvoliikenteelle ja lisätä alueen autoparkkipaikkoja. Kaista on tulossa nykyisen Kuokkalan sillan puoleisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien paikalle. Uusi yhdistetty väylä on tarkoitus rakentaa 3,5 metriä leveänä uuden ajokaistan ja parkkipaikkojen väliin.
Jätimme muistutuksen katusuunnitelman muutoksesta. Muistutuksessamme esitämme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:
uusi jalkakäytävän ja pyörätien pätkä liittyy Satamakadun yhdistettyyn jalkakäytävään ja pyörätiehen juohevammin ja paremmin kuin nykyinen ratkaisu
uuden jalkakäytävän ja pyörätien pitäisi olla vähintään 4 metriä leveä, koska väylällä liikkuu runsaasti ihmisiä – väylä on myös kiertoreitti Satamakadun suuntaiselle kävely- ja pyöräliikenteelle Lutakon tapahtumien aikaan
liittymän keskustan puoleiselle jalkakäytävälle ja pyörätielle pitäisi lisätä pyörätie-liikennemerkki
liittymän Satamakadun suuntaisen ylityksen voisi toteuttaa mieluiten korotettuna pyörätien jatkeena tai se pitää toteuttaa vähintään tasaisena ja töyssyttömänä; risteykseen kannattaisi toteuttaa myös tunnistimelliset liikennevalot ja antaa valoetuus pyörällä kulkeville, painonappivaloista pitää päästä eroon
sataman kahvilan eteen on piirretty suojatie, kohtaan kannattaisi kuitenkin toteuttaa uuden tieliikennelain mukainen korotettu pyöräsuojatie.
Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/05/Lutakko.png4461173Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-05-27 21:59:232020-05-29 04:39:39Muistutus Jyväskylän Lutakon sataman liittymän katusuunnitelman muutoksesta 25.5.2020
Suunnitelmassa esitetty alikulku ei ole onneksi tyypillinen suomalainen näkemäongelmaristeysmonttu, mutta suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä vähintään selvästi kehittää – nykymuodossaan toteuttaminen heikentäisi kävellen ja pyörällä kulkemisen olosuhteita. Parhaiten kävellen ja pyörällä kulkemista edistettäisiin risteyksessä tasoratkaisulla.
Alikulkujen vaikutuksia
Käsittelemme muistutuksessamme varsin laajasti alikulkujen vaikutuksia pyörällä kulkemisen suosioon ja turvallisuuteen. Voidaan todeta, etteivät suomalaiset alikulut ainakaan yleensä mitenkään lisää pyörällä kulkemista. Suomeen on rakennettu viime vuosikymmeninä tuhansia alikulkuja ja samaan aikaan sekä kävellen että pyörällä kulkemisen suosio on vähentynyt selvästi. Alikulkujen toteuttamista perustellaan kävellen ja pyörällä kulkemisen edistämisellä, mutta oikeasti niitä rakennetaan Suomessa yleensä moottoriajoneuvoliikenteen sujuvoittamiseksi.
Muiden maiden esimerkkien mukaisesti alikulkujen tavoitellut turvallisuusvaikutukset voidaan saavuttaa myös tasoylityksillä. Suomea paremmissa pyöräilymaissa alikulkuja toteutetaan paljon harkitummin ja vähemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa alikulkuja rakennetaan vain, jos ne voidaan toteuttaa laadukkaina ja ne selkeästi parantavat pyörällä kulkemisen olosuhteita.
Keskussairaalantien ja Savelankadun risteykseen juuri rakennettu näkemäongelmainen alikulkumonttu.
Alikulkujen yleisiä haittavaikutuksia ovat mm. mittavat kustannukset, katujärjestelyjen sitominen alikulun ympärille valittuun ratkaisuun jopa vuosikymmeniksi sekä mäkisyyden ja näkemäongelmien lisääntyminen. Esimerkiksi Rautpohjankadun alikulun kustannusarvio on massiiviset 1,5 miljoonaa euroa – tämä on todennäköisesti pois sellaisista ratkaisuista, jotka todetusti voivat lisätä kävellen ja pyörällä kulkemista. 1,5 miljoonalla rakennettaisiin pitkä pätkä laadukasta pyöräbaanaa, toteutettaisiin Kilpisen sillan jatke Hannikaisenkadun yli tai parannettaisiin keskustan pyöräpysäköinti aivan eri tasolle.
Tietyissä paikoissa alikuluista on hyötyä ja ne voi toteuttaa sujuvina sekä turvallisina. Parhaiten alikulut soveltuvat kohtiin, joissa yksi jalkakäytävä ja pyörätie suoraviivaisesti risteää leveän, vilkkaan ja kovavauhtisen moottoriajoneuvoliikennekadun tai -tien kanssa. Alikulut soveltuvat paljon huonommin Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun kaltaisiin risteyksiin, joissa kävely- ja pyöräliikennettä kulkee useampaan kuin kahteen suuntaan – alikulku lähes väistämättä heikentää olosuhteita joihinkin suuntiin. Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun risteyksessä ajoratojakaan ei voi korottaa, joten mäkisyyden lisääntyminen tulisi myös kokonaisuudessaan jalan ja pyörällä kulkemisen haitaksi.
Alikulkusuunnitelman ratkaisujen arviointia
Jos alikulku kuitenkin päätetään toteuttaa, niin esitämme muistutuksessamme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:
alikulku lisäisi Keskussairaalantien jalkakäytävän ja pyörätien, yhden suunnitellun pyöräbaanareitin, mäkisyyttä edelleen; alikulkuun olisi nousua molemmista suunnista ja alikulun kohdalla vastaavasti monttu – jos alikulku päätetään toteuttaa, niin sen ja liittyvien väylien profiilia pitää loiventaa
suunniteltujen pyöräteiden leveys alikulussa ja sen ympäristössä ei ole riittävä; alikulkuun on kaavailtu 3 metrin levyistä 2-suuntaista pyörätietä sekä ympärille 3–3,5 metrin levyisiä yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä – Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa 2-suuntaisen pyörätien minimileveydeksi esitetään 3,5 metriä, ja valtakunnallisessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa yhdistettyjen väylien vähimmäisleveydeksi on määritelty 3,5 metriä
mikäli alikulku toteutetaan, niin alikulussa 2-suuntainen pyörätie kannattaa erottaa jalkakäytävästä punaisella asfaltilla tai massalla
alikulun toteuttaminen estäisi esimerkiksi 1-suuntaisten pyöräteiden toteuttamisen Rautpohjankadulle, myöskään 2-suuntaisille pyöräteille ei olisi alikulun luona riittävästi tilaa – ratkaisu vaikuttaisi myös tuleviin Valmetin ja Hippoksen edustan väyläjärjestelyihin
teimme Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun risteykseen sujuvuustarkastelua, jos alikulku toteutettaisiin – Keskussairaalantien suuntaisesti pääsisi kohtuullisen sujuvasti, mutta alikulun toteuttaminen ehdotetuilla järjestelyillä vaikeuttaisi kävellen ja pyörällä kulkemista useilla muilla linjoilla; erityisesti liikennettä Kannaksenkadulle tai Kannaksenkadulta ei ole suunnitelmassa otettu huomioon
jos alikulku toteutetaan, niin tunneliin johdattavien väylien liittymiskohdista kannattaa loiventaa
viheralueiden kärkiä
Keskussairaalantien sairaalan puoleiselle suojatielle on linjattu liikaa sivusiirtymää ja sitä pitää oikaista; sivusiirtymä tuottaisi vaaratilanteita Keskussairaalantietä pyörällä ylitettäessä – pyörällä katua ylittävä olisi hetken aikaa selin Rautpohjankadulta kääntyviin moottoriajoneuvoihin
alikulun toteuttaminen pienentäisi viheralueita Köyhälammen puolella ja Valmetin kiinteistöllä –lähtökohtaisesti viheralueet keskustassa ja sen tuntumassa tulee säilyttää.
Koko kannanotto sekä muut lausunnot ja muistutukset
Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/05/Rautpohjankatu.png4871281Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-05-27 20:23:452020-05-29 04:39:33Muistutus Jyväskylän Rautpohjankadun ja Keskussairaalantien katusuunnitelman muutoksesta 25.5.2020
Alueelle on suunniteltu Huhdan ja Kangasrinteen risteykseen asti yhdistetty 2-suuntainen jalkakäytävä ja pyörätie, tästä eteenpäin jalankulku ja pyöräily olisivat moottoriajoneuvopainotteisilla sekaliikennekaduilla. Muistutuksessamme esitämme, että pihakatu olisi yhdistettyä väylää ja sekaliikennekatua parempi ratkaisu. Erillinen yhdistetty väylä rauhallisella pistokatuosuudella tuottaa sekä kävellen että pyörällä kulkemisen kannalta kömpelöä infraa. Jos kadulle kuitenkin toteutetaan yhdistetty väylä, niin pyörätien ja ajoradan välille pitää toteuttaa riittävän loivat luiskat. Kadun nopeusrajoitus voisi joka tapauksessa olla 20 km/, tämä parantaa suoraan sekä kävellen että pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Huhdan ja Kangasrinteen risteys pitää toteuttaa sujuvana ja turvallisena.
Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/04/Huhta.png368968Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-04-20 19:03:402020-04-28 02:48:11Muistutus Jyväskylän Kangasvuoren Huhdan ja Kangasrinteen katusuunnitelmasta 20.4.2020
Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus toteuttivat vuosina 2017–2018 Ritopohjantielle pyöräbaanaa Ukonniementieltä Heinäojantielle. Heinäojantien ja Norolantien välillä remontti alkaa kesällä 2020. Nyt suunnittelussa on baanan jatkaminen Norolantieltä Palokan keskustaan Koivutielle – myös tämän osuuden toteuttamisen pitäisi alkaa kesällä 2020.
Jätimme muistutuksen kaupungin Norolantien ja Koivutien välille laatimaan baanasuunnitelmaan. On sinällään mainiota, että kapeaa ja asfaltiltaan huonoa pyörätietä saadaan kunnostettua. Toivomme suunnitelmaan kuitenkin vielä parannuksia.
Muistutuksessamme esitämme katusuunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja kehitysehdotuksia:
2-suuntaisen pyörätien asfalttimaalauksia baanalla pitää selkeyttää, muuttaa ja lisätä
2-suuntaista pyörätietä pitäisi leventää – väylän leveys ei vielä täytä pääpyöräväylien kriteerejä
kiinteistöliittymien kohdalla pitää varmistaa riittävät näkemät
Norolantien risteykseen alustavasti suunniteltu kiertoliittymä pitäisi linjata uudelleen turvallisemman ja sujuvamman jalankulun ja pyöräilyn mahdollistavaksi
muutamia suunnitelmasta puuttuvia liikennemerkkejä pitää lisätä
Palokan terveysaseman edustalla korotetun Ritopohjantien ylityksen voisi muuttaa ns. pyöräsuojatieksi
Raivaajantien kiertoliittymässä yksi pyörätien jatke pitäisi linjata uudelleen ja pyörätietä muutenkin oikaista
Koivutien kohdalla oleva alikulku ei mahdollista turvallista ja sujuvaa pyörällä kulkemista
kulkemista Ritopohjantien baanalta Heikkilän suuntaan pitäisi helpottaa ja sujuvoittaa.
Voit lukea muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/04/Olavintie.png5151357Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-04-13 19:28:182020-04-28 02:44:49Muistutus Jyväskylän Ritopohjantien pyöräbaanan vaiheesta III 13.4.2020
Jyväskylän kaupunki aikoo remontoida Vaajakosken Urheilutien Huoltopolun ja Leppävedentien välillä. Jätimme katusuunnitelmasta muistutuksen.
Toivomme Urheilutielle suunnitellun 2-suuntaisen pyörätien leventämistä, jotta fillarilla kulkevat mahtuvat kohtaamaan pyörätiellä. Urheilutien ja Leppävedentien risteystä voisi puolestaan muuttaa jalankulun ja pyörällä kulkemisen kannalta esitettyä turvallisemmaksi ja sujuvammaksi.
Jyväskylän kaupunki aikoo remontoida Tourukadun Vapaudenkadun ja Kinakujan välillä, Yrjönkadun Vapaudenkadun ja Ilmarisenkadun välillä sekä Ilmarisenkadun Tourukadun ja Yrjönkadun välillä. Kannatettavana tavoitteena on mm. selkeyttää jalankulku- ja pyöräliikennettä. Yrjönkadulle on tulossa Jyväskylän ensimmäinen pyöräkatuosuus. Pyöräkadulla autot ja pyörät kulkevat samalla kaistalla – fillariliikenne on ensisijaista autoliikenteeseen nähden.
Jätimme katusuunnitelmasta muistutuksen. Olemme pääosin tyytyväisiä suunnitelmaan, mutta toivomme siihen vielä pieniä parannuksia. Tourukadun ja Kinatorin välille toivomme selkeämpää ja suorempaa pyöräilylinjaa sekä Tourukadun ja Vapaudenkadun yhdistetyn väylän välille reunakiveyksetöntä reittiä. Yrjönkadun pyöräkadun ja Vapaudenkadun yhdistetyn väylän liitoskohdan voisi linjata hieman esitettyä paremmin. Jatkossa alueelle voisi toteuttaa lisääkin pyöräkatuja.
Jyväskylän kaupunki uudistaa Yliopistonkadun liikennejärjestelyt välillä Vaasankatu – Kilpisenkatu. Muutostyöt on suunniteltu toteutettavaksi kolmessa vaiheessa: Vaasankatu–Cygnaeuksenkatu kesäkaudella 2018, Cygnaeuksenkatu–Gummeruksenkatu kesäkaudella 2019 ja Gummeruksenkatu–Kilpisenkatu kesäkaudella 2020. Työt aloitetaan Vaasankadun puoleisesta päästä Vaasankadun kaksisuuntaistamisella ja liittymän muutoksella.
Esitetty katusuunnitelma pääasiallisesti parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita Yliopistonkadulla. Suunnitelma on monelta kohdin hyvä ja selkeyttää Yliopistonkadulla pyöräilyä sekä sivukaduille risteämistä. Suunnitelmassa on kuitenkin vielä myös useita ongelmallisia yksityiskohtia ja risteyksiä, joita kritisoimme. Suosittelemme kaupunkirakennelautakuntaa palauttamaan suunnitelman paranneltavaksi.
Palokanorren nykyinen tilanne on kävelylle ja pyöräilylle haasteellinen. Väylästö ei nykyisellään mahdollista helppoa, sujuvaa ja mukavaa pyörällä kulkemista tai kävelyä moottoritien ylitse Palokan keskustan ja moottoritien länsipuoleisten alueiden välillä. Moottoritien ylittävän jyrkkäpiirteisen sillan vuoksi Palokanorren yhdistetyllä jalkakäytävällä ja pyörätiellä on jyrkät ylä- ja alamäet. Väylän mutkittelun ja neljän alikulun vuoksi reitillä on myös useita vaarallisia näkemäongelmaisia kohtia.
Suunnitelman mukainen remontti ei juurikaan parantaisi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Sammontien ja Jokelantien välillä uusi silta pyöräilylle ja kävelylle vaikuttaisi vähentävän näkemäongelmia väylän linjauksen muuttuessa nykyistä suoremmaksi. Silta ei kuitenkaan vähentäisi väylän jyrkkyysongelmia. Sillalle tulisi Jokelantien suunnasta 8,5 prosentin jyrkkyinen nousu, kun Liikennevirasto suosittaa enimmäisjyrkkyydeksi 5 % ja väylien maksimijyrkkyys on 8 %.
Ritopohjantien / Matinmäentien ja Palokanorren risteyksessä kiertoliittymän rakentaminen heikentäisi kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita huomattavasti. Kiertoliittymä aiheuttaisi mutkan Ritopohjantien / Matinmäentien yhdistetylle pyörätielle ja jalkakäytävälle. Mutka ja Matinmäentien alitse kaivettava tunneli pidentäisivät kulkumatkaa Ritopohjantieltä eli Palokan keskustan suunnasta Palokanorrelle. Alikulun luokse tulisi myös lisää ylä- ja alamäkiä. Kyseinen kohta on selvästi suunniteltu puhtaasti autoilun helpottamisen näkökulmasta, huomioimatta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden helppoa, sujuvaa ja mukavaa kulkemista.
Jyväskylän kaupunki on asettanut pyöräilyn kulkumuoto-osuuden tavoitteeksi 25 % vuoteen 2025 mennessä. Valtakunnallisesti Liikenne- ja viestintäministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tulee todennäköisesti asettamaan vuoden 2030 tavoitteeksi 30% nousun matkamäärissä. Kaiken kävelyä ja pyöräilyä koskevan väyläsuunnittelun tulisi ottaa tämä huomioon toteuttamalla laadukasta väylästöä.
Jätimme muistutuksen Ihantolantien katusuunnitelmasta. Kiinnitimme huomiota erityisesti pyöräpysäköinnin määrään, Ihantolantien nopeusrajoitukseen sekä Ihantolantien ja Pitkäkadun risteysjärjestelyihin.
Arviomme mukaan suunnitelmassa esitettyihin kahteen Ihantolantien pyöräparkkiin mahtuisi korkeintaan noin 40 pyörää, joka on aivan liian vähän kun otetaan huomioon Harjun stadionin sijaitseminen Ihantolantien varrella ja alueen nykyinen pyöräpysäköintitilanne. Esitimme pyöräpaikkojen merkittävää lisäämistä ja parkkien kattamista sekä korostimme runkolukittavien telineiden tärkeyttä.
Ihantolantielle sekä Ihantolantien ja Pitkäkadun risteysjärjestelyihin esitimme useita turvallisuutta parantavia muutoksia. Ihantolantien nopeusrajoitusta voisi alentaa, Ihantolantielle suunnitellun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien muuttaa jalkakäytäväksi sekä Pitkäkadun suuntaista pyörätietä suoristaa.
Jätimme muistutuksen Nevakadun katusuunnitelmasta. Kiinnitimme huomiota erityisesti yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leveyteen, yhdistetyn väylän toispuolisuuteen sekä risteyksen kaarresäteiden loivuuteen. Kiitimme suunnitelmaa siitä, että risteysalueilla on käytetty asfalttiluiskaa kanttikiven sijaan ja Rahkaraitti on avattu pyöräilylle.