Avainsana: tulokset

Artikkelit

Jyväskylän koululaisten pyöräilykyselyn 2025 tulokset: puolet oppilaista kulkee sulan maan aikaan päivittäin fillarilla kouluun, erityisesti talvella pyörällä liikkumista voitaisiin lisätä, pyörällä kulkeminen yleistyi vuodesta 2024, pyöräily on hauskaa – väyliä, fillariparkkeja ja pyöräilytoimintaa toivotaan kehitettävän

28.2.2026/in Tiedotteet /by Teemu Tenhunen

JYPS, Jyväskylän kaupunki ja Lasten parlamentti toteuttivat viidettä kertaa pyöräilykyselyn Jyväskylän koululaisille. Kyselyllä selvitettiin 1.–9.-luokkalaisten kulkemista pyörällä sekä näkemyksiä pyöräilystä ja oman koulumatkan ja koulun pyöräilyolosuhteista.

Kyselyyn oli vastaamassa 1079 oppilasta 16 koululta. Vastaajissa oli 723 alakoululaista ja 356 yläkoululaista.

Sulan maan aikaan puolet koululaisista kulkee päivittäin pyörällä kouluun ja neljä viidestä vähintään toisinaan – talvella pyörällä liikkumista voitaisiin lisätä huomattavasti

Kyselyn osoitti, että lähes kaikki koululaiset omistavat polkupyörän: oma fillari löytyy 97 prosentilla kyselyyn vastanneista oppilaista. Lähes kaikkien on siis mahdollista välineen puolesta kulkea pyörällä.

Kaikista vastanneista oppilaista sulan maan aikana päivittäin kouluun kulkee pyörällä lähemmäs puolet eli noin 48 %. Viikoittain kouluun pyöräilee lisäksi noin 15 % ja silloin tällöin 17 % oppilaista. Toisin sanoen pyörällä kouluun kulkee vähintään silloin tällöin noin 79 % oppilaista.

Yläkoululaisissa on jonkin verran alakoululaisia enemmän niitä, jotka eivät kulje sulan maan aikaan pyörällä kouluun. Alakoululaisista 81 % kulkee pyörällä kouluun vähintään silloin tällöin ja yläkoululaisista 76 %. Yläkoululaisilla koulumatkat ovat tyypillisesti pidempiä, lisäksi osa yläkoululaisista kulkee mopoilla, mönkijöillä ja skuuteilla.

Varsinkin talvella pyörällä kouluun kulkemista voitaisiin lisätä huomattavasti. Kaikista vastanneista oppilaista 7 % pyöräilee päivittäin kouluun. Talvisin vähintään silloin tällöin kouluun kulkee pyörällä reilut 36 % oppilaista.

Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys vuonna 2025. Kaavio diaesityksestä, joka löytyy alta linkkinä.

Pyörällä kulkeminen sekä sulan maan aikaan että erityisesti talvella yleistyivät vuoden 2024 kyselyyn verrattuna

Vuoden 2024 pyöräilykyselyssä kouluun kulki pyörällä vähintään silloin tällöin sulan maan aikaan noin 74 % ja talvella 20 % oppilaista. Vuoden 2025 tuloksissa pyörällä kulkeminen vähintään silloin tällöin yleistyi siis sulan maan aikaan noin 7 % ja talvella peräti lähes 80 %. Talvella pyöräilemisen yleistymiseen todennäköisesti vaikutti ainakin jonkin verran lukuvuoden 2024–2025 lauha talvikausi. Kyselyiden perusteella talvisin pyörällä kulkemisessa on suurempia vuosittaisia vaihteluita kuin sulan maan liikkumisessa.

Koulumatkapyöräilyn säännöllisyys vuosina 2024 ja 2025. Vuonna 2025 lähes 80 % vastanneista oppilaista kulki sulan maan aikaan pyörällä kouluun ainakin silloin tällöin, talvisin 36 %. Kaavio diaesityksestä, joka löytyy alta linkkinä.

Pyöräilyopetusta ja pyöräilyyn liittyviä tapahtumia on vuosittain noin puolessa koululuokista

Pyöräilykyselyt vuodesta 2022 alkaen osoittavat, että pyöräilyopetusta on vuosittain 45–55 prosentilla luokista. Tapahtumia on puolestaan ollut 29–51 prosentilla luokista – tapahtumat voivat olla esimerkiksi siirtymiä tai retkiä pyörällä, koulun pyöräilypäiviä tai -viikkoja, Keski-Suomen koulujenväliseen pyöräilytapahtumaan osallistumista tai JYPSin kouluvierailuita.

Vaikkapa koululaisten turvallisen ajamisen osaamisen ja pyörien kunnon kannalta pyöräilytoimintaa olisi hyvä olla kouluissa nykyistä enemmän. Noin puolessa luokista ei ole vuosittain pyöräilyyn liittyvää opetusta tai tapahtumia.

Pyöräilyyn liittyvä opetus ja tapahtumat luokilla 2022–2025. Kaavio diaesityksestä, joka löytyy alta linkkinä.

Miksi koulumatkoja kuljetaan ja jätetään kulkematta pyörällä?

Koulumatkoja kuljetaan pyörällä useista syistä. Eniten koululaisten mainintoja sai jälleen pyörällä kulkemisen helppous ja nopeus muihin kulkumuotoihin verrattuna. Oppilaiden mukaan pyöräily on myös hauskaa sekä koulumatkoja kuljettaessa saa liikuntaa ja kunto kasvaa.

Yhtenä keskeisenä syynä siihen, ettei pyörällä kuljeta, pidettiin liian pitkää koulumatkaa. Lyhyt matka puolestaan sai osan valitsemaan kävelyn pyörällä kulkemisen sijasta. Jotkut kokevat koulumatkan liikennejärjestelyt turvattomiksi. Pyöriä myös voidaan rikkoa tai varastaa koulupäivän aikana – koulujen fillariparkeissa on kyselyidenkin perusteella puutteita.

Talvisin ei kuljeta pyörällä monien mielestä siksi, koska väylät ja pyöräparkit ovat usein lumisia. Pyöräteillä voi olla myös jäätä ja liukkautta. Pyöräteitä ja fillariparkkeja ei vastaajien mukaan pidetä kunnossa riittävästi. Koululaisten pyörissä ei puolestaan yleisesti ole nastarenkaita.

Miksi koululaiset kulkevat pyörällä? Kaappaus diaesityksestä, joka löytyy alta linkkinä.

Koulumatkojen ja koulujen pihojen haasteita

Vastauksissa nousivat esiin edeltä ja myös aiemmista kyselyistä tutut haasteet: turvattomiksi koetut pyöräväyläjärjestelyt, pyöräteiden vaihteleva talvikunnossapito, koulujen pyöräparkkien puutteet ja koulupihojen hankalat liikennejärjestelyt.

Oppilaat listasivat koulumatkoilta esimerkiksi näkemäongelmia, hankalia risteyksiä ja puuttuvia pyörätieyhteyksiä. Lisäksi pyöräteiden talviaikaista aurausta ja muuta kunnossapitoa pidettiin vastauksissa osin riittämättömänä.

Koulujen fillariparkeissa ei oppilaiden mukaan ole riittävästi telinepaikkoja. Runkolukitsemisen mahdollistavia telineitä sekä sateelta ja lumelta suojaavia katoksia on myös liian vähän. Talvisin pyöräparkkeja ei puhdisteta lumesta. Kaikilta kouluilta tuli pyöräparkkeja kritisoivia vastauksia.

Autoilla tapahtuva saatto- ja myös työmatkaliikenne koettiin turvallisuusriskiksi useilla kouluilla. Koululaiset saattavat kulkea pyörällä autoparkkipaikan kautta tai muuten autojen kanssa risteävää reittiä. Eri kulkumuotojen erotteleminen on vastausten mukaan riittämätöntä.

Millaisia haasteita oppilailla on koulumatkoilla ja koulujen pihoilla? Kaappaus diaesityksestä, joka löytyy alta linkkinä.

Miten koululaisten kulkemista pyörällä voitaisiin lisätä?

Oppilaiden ehdotukset koulumatkapyöräilyn lisäämiseksi ovat pitkälti tuttuja aiemmista kyselyistä ja yllä kerrottujen haasteiden ratkaisemisesta. Pyöräteitä ja pyöräväylien talvikunnossapitoa toivotaan kehitettävän, samoin koulujen pyöräparkkeja ja pihojen liikennejärjestelyjä. Oppilaat toivovat kouluihin lisää pyöräilytoimintaa, esimerkiksi tapahtumia, pyöräretkiä ja nastarengaskampanjoita. Myös vanhempien toivotaan olevan mukana pyörällä kulkemisen edistämisessä. Uutena ilmiönä mainittiin sähköfillarien yleistyminen, joka saattaa jatkossa lisätä koululaistenkin kulkemista pyörällä.

Koululaisten pyörällä kulkemisen edellytyksiä kannattaa kehittää edelleen. Panostukset pyöräilyopetukseen, tapahtumiin, kampanjoihin, turvallisiin pyöräilyjärjestelyihin, toimiviin fillaripysäköintiratkaisuihin sekä ympärivuotiseen kunnossapitoon tukevat ja kannustavat lasten ja nuorten aktiivista ja omatoimista liikkumista.

Miten oppilaiden mielestä pyörällä kulkemista voitaisiin lisätä? Kaappaus diaesityksestä, joka löytyy alta linkkinä.

Tulokset kouluille, kaupungille ja elinvoimakeskukselle työstettäviksi

Kyselyn tulokset on jo toimitettu Jyväskylän kaupunkirakennepalveluille – osaan väyläpuutteista on suunnitteilla parannuksia. Tulokset toimitetaan myös koulujen pihoista ja parkeista vastaavalle Tilapalvelulle sekä kouluille ja Keski-Suomen elinvoimakeskukselle.

Kaupunkirakennepalveluiden, Tilapalvelun ja JYPSin edustajat pyrkivät vierailemaan kevään Pyöräilyviikolla yhdellä koululla, jonka pyöräilyolosuhteissa on kyselyn perusteella haasteita. Edellisen kyselyn perusteella toteutettiin olosuhdekatselmus Keljonkankaan yhtenäiskoululla Pyöräilyviikon Pyörällä kouluun -päivänä 7.5.2025 (otsikkokuva).

Diaesitykset kyselyiden tuloksista

Kyselyiden tarkemmat tulokset on koostettu diaesityksiin:

- 2025
- 2024
- 2023
- 2022
- 2021

Vastanneiden luokkien kesken arvottiin palkintoja

Kyselyyn vastanneiden luokkien kesken arvottiin Pandan tuotepalkintoja ja pyöräilyaiheisia palkintoja. Arpa suosi luokkia Jyskän koulun 5B, Janakan päiväkotikoulun 3A sekä Puistokoulun 6B.

Kyselyn järjestäjät

Kysely on osa Jyväskylän kaupungin Liikkuva koulu -toimintaa fiksun ja kestävän arkiliikkumisen edistämiseksi. Lasten parlamentti on kaikkien Jyväskylän alakouluikäisten vaikuttamiskanava, jonka tehtävänä on tuoda lasten ääntä kuuluviin kaupungin päätöksenteossa. JYPSillä kysely sisältyi Pyörällä liikkeellä -hankkeeseen, joka sai Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta vuoden 2025 liikkumisen ohjauksen valtionavustusta.

Vinkkejä kouluille pyöräilytoiminnan järjestämiseen

Lisätietoja

- JYPS, projektityöntekijä Maija Savolainen, maija.savolainen (ät) jyps.fi, 050 518 9330
- Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma (ät) jyvaskyla.fi, 050 350 5359
- Lasten parlamentti, koordinaattori Mia Kelly, mia.kelly (ät) jyvaskyla.fi, 040 661 3557

Vuoden 2021 jäsenkyselyn tulokset

20.12.2021/in Tiedotteet /by Teemu Tenhunen

Järjestimme loka-joulukuussa vuosittaisen kyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui tällä kertaa vain 27 vastausta. Yhdistyksessä on yli 1100 jäsentä, joten vastausprosentiksi jäi alle 3.

Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin hyvänä. 62 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 81 % antoi arvosanaksi 8–10 – vuonna 2020 tätä oli mieltä oli 95 %.

Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat

Vastaajien ikäjakauma.

Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti:

alle 18-vuotiaita 0 % (2 % vuonna 2020)
18–30-vuotiaita 7 % (5 %)
31–40-vuotiaita 41 % (32 %)
41–50-vuotiaita 30 % (32 %)
51–65-vuotiaita 19 % (22%)
yli 65-vuotiaita 4 % (7 %).

Miehiä vastanneista oli 67 % (73 %) ja naisia 33 % (27 %).

96 % vastanneista asuu Jyväskylässä (85 %). Yksi vastaaja asuu Uuraisilla.

Miksi ja miten pyöräillään?

Kyselyssä taustoitettiin myös vastaajien pyöräilyharrastusta. Vastaajat määrittelivät itseään pyöräilijänä seuraavasti:

erittäin aktiivinen 7 % (12 % vuonna 2020)
aktiivinen 63 % (63 %)
melko aktiivinen 26 % (20 %)
ei kovinkaan aktiivinen 4 % (5 %)
en pyöräile 0 % (0 %, 0 %).

Vastaajat kertoivat pyöräilevänsä seuraavista syistä:

89 %, koska fillarointi on mukava harrastus (85 % vuonna 2020, 80 % vuonna 2019)
85 % kohentaakseen kuntoaan (78 %, 88 %)
74 %, koska fillari on näppärä liikenneväline paikasta toiseen (83 %, 76 %)
70 % pitääkseen hauskaa (61 %, 60 %)
70 % nähdäkseen uusia maisemia (44 %, 88 %)
59 % terveyssyistä (73 %, 56 %)
41 % sosiaalisista syistä ja kavereita nähdäkseen (34 %, 28 %)
26 % kannustaakseen lastansa pyöräilemään (32 %, 24 %)
22 % kilpailutarkoituksessa (17 %, 24 %).

Vastaajat harjoittavat nykyään seuraavia pyöräilyn osa-alueita:

74 % liikennepyöräilyä (83 % vuonna 2020, 80 % vuonna 2019)
70 % maastopyöräilyä (71 %, 64 %)
59 % retkipyöräilyä (42 %, 40 %)
56 % kuntopyöräilyä (46 %, 56 %)
30 % maantiepyöräilyä (32 %, 40 %)
30 % lapsen kanssa pyöräilemistä (29 %, 20 %)
15 % pyöräilyolosuhteiden edistämistä (12 %, 12 %)
15 % sähköpyöräilyä (12 %, 4 %)
15 % pyörien ja varusteiden rakentelua (10 %, 16 %)
15 % cyclocrossia (7 %, 16 %)
15 % alamäkiajoa ja freeridea (7 %, 0 %)
4 % pyöräsuunnistusta (10 %, 8 %)
0 % BMX:ää (2 %, 0 %)
0 % gravelia (2 %, 0 %)
0 % nojapyöräilyä (2 %, 0 %)
0 % trialia (0 %, 0 %).

Mitä pyöräilymuotoja aiotaan jatkossa kokeilla?

Niistä pyöräilyn muodoista, joita vastaajat eivät vielä harjoita, on maastopyöräily edelleen kiinnostavin. Kysymykseen vastanneet olivat kiinnostuneita seuraavista itselleen uusista pyöräilyn osa-alueista:

38 % maastopyöräilystä (33 % vuonna 2020, 53 % vuonna 2019)
29 % retkipyöräilystä (27 %, 29 %)
24 % alamäkiajosta ja freeridesta (6 %, 6 %)
24 % maantiepyöräilystä (12 %, 12 %)
19 % pyörällä kulkemisen ja pyöräilyolosuhteiden edistämisestä (18 %, 12 %)
19 % gravelista ja hiekkatiepyöräilystä
14 % kuntopyöräilystä (27 %, 0 %)
14 % liikennepyöräilystä (24, 18 %)
14 % pyörien ja varusteiden rakentelusta (21 %, 6 %)
14 % lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta (12 %, 12 %)
14 % sähköpyöräilystä (9 %, 29 %)
14 % cyclocrossista (9 %, 24 %)
5 % BMX:stä (6 %, 6 %)
5 % läskipyöräilystä (ei kysytty aiempina vuosina)
0 % trialista (3 %, 0 %)
0 % pyöräsuunnistuksesta (6 %, 6 %).

Pyörien määrä ja rahan käyttäminen pyöräilyyn

Vastaajilla oli keskimäärin noin 3,0 pyörää (3,1 pyörää vuonna 2020 ja 2019). Kyselyyn vastanneet omistivat kyselyn aikaan fillareita seuraavasti:

1 pyörän 8 % (17 % vuonna 2020, 4 % vuonna 2019)
2 pyörää 39 % (17 %, 32 %)
3 pyörää 19 % (29 %, 32 %)
4 pyörää 12 % (17 %, 16 %)
5 pyörää tai useampia 23 % (20 %, 16 %).

Montako pyörää vastaajat omistavat?

Rahan käyttäminen pyöräilyyn.

Rahaa pyöräilyyn vastaajat käyttävät vuosittain keskimäärin reilut 1000 € (noin 1000 € vuonna 2020 ja reilut 1200 € vuonna 2019). Vastaajat käyttävät pyöräilyyn rahaa seuraavasti:

alle 500 € 31 % (37 % vuonna 2020, 24 % vuonna 2019)
500–1000 € 39 % (27 %, 32 %)
1000–2000 € 23 % (32 %, 32 %)
2000–3000 0 % (5 %, 4 %)
yli 3000 € 8 % (0 %, 8 %).

Jäsenyys ja sen syitä

8 % kyselyyn vastanneista ei ollut JYPSin jäseniä. Muut vastanneet olivat olleet jäseninä:

1 vuoden 15 % (20 % vuonna 2020)
1–3 vuotta 31 % (17 %)
4–10 vuotta 39 % (37 %)
yli 10 vuotta 8 % (7 %).

Jäsenyydelle oli seuraavia syitä:

63 % osallistuakseen pyöräilytapahtumiin (56 % vuonna 2020, 63 % vuonna 2019)
63 % kohentaakseen kuntoaan (53 %, 63 %)
58 % haluaa olla mukana edistämässä pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita (50 %, 63 %)
58 % ajaakseen lenkkejä ja retkiä yhdessä muiden kanssa (56 %, 54 %)
54 % oppiakseen lisää pyöräilystä (50 %, 50 %)
50 % hyödyntääkseen jäsenetuja (47 %, 54 %)
46 % saadakseen samanhenkistä seuraa (53 %, 42 %)
13 % tukeakseen lapsensa pyöräilyharrastusta (34 %, 17 %)
17 % osallistuakseen kilpailuihin (16 %, 25 %)
4 prosentilla oli myös muita syitä jäsenyyteen (3 %, 4 %).

Jäseneksi liittymiseen liittyen esitettiin useita kehitysideoita ja vinkkejä, joita pyritään jatkossa hyödyntämään.

Osallistuminen toimintaan ja sen järjestämiseen

Vastaajat ilmoittivat tuntevansa yhdistyksen toimintaa:

ei lainkaan 0 % (2 % vuonna 2020)
hieman 12 % (29 %)
jonkin verran 56 % (29 %)
hyvin 27 % (29 %)
erittäin hyvin 4 % (10 %).

Vastaajat olivat osallistuneet yhdistyksen toimintaan seuraavasti:

ei lainkaan 4 % (25 % vuonna 2020)
hieman 56 % (40 %)
jonkin verran 20 % (23 %)
aktiivisesti 20 % (13 %)
erittäin aktiivisesti 0 % (0 %).

Osallistuminen toimintaan. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Toiminnasta yhteislenkeille ja Pyöräilyviikolle on osallistuttu ahkerimmin. Vastaajat olivat osallistuneet toiminnan osa-alueisiin seuraavasti:

- 64 % yhteislenkeille ja -ajoihin (51 % vuonna 2020, 73 % vuonna 2019)
- 48 % Pyöräilyviikolle (49 %, 59 %)
- 36 % huoltotapahtumiin ja -kursseille (14 %, 27 %)
- 24 % retkille (23 %, 50 %)
- 24 % muihin koulutuksiin, maasto- ja maantiekursseille ym. (23 %, 46 %)
- 24 % kilpailuihin (20 %, 27 %)
- 20 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen (6 %, 18 %)
- 20 % Fillariakatemian toimintaan (23 %, 14 %)
- 16 % yhteisiin tapahtumiin (23 %, 50 %)
- 12 % mökkitoimintaan (17 %, 18 %)
- 8 % sählyyn (14 %, 18 %)
- 8 % kaupunkipyöräilykoulutuksiin (9 %, 23 %)
- 8 % kampanjoihin (6 %, 5 %)
- 4 % kuntovalmentautumiseen ja kuntotesteihin (6 %, 23 %)
- 4 % spinningiin (3 %, 18 %)
- 4 % pyöräsuunnistukseen (3 %, 0 %)
- 0 % alamäkitoimintaan (6 %, 0 %)
- 0 % salivuorolle (6 %, 0 %)
- 0 % trialiin (0 %, 2 %).

Vastaajat olivat olleet mukana toiminnan järjestämisessä ja talkoissa vähemmän kuin tapahtumien osallistujina. Järjestämiseen oli osallistuttu seuraavasti:

- ei lainkaan 36 % (53 % vuonna 2020, 40 % vuonna 2019)
- hieman 32 % (28 %, 32 %)
- jonkin verran 16 % (8 %, 16 %)
- aktiivisesti 12 % (13 %, 12 %)
- erittäin aktiivisesti 4 % (0 %, 0 %).

Osallistuminen toiminnan järjestämiseen. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Tyytyväisyys toimintaan ja toiminnan kehittäminen

Yhdistyksen toiminnoista tyytyväisimpiä oltiin Pyöräilyviikkoon sekä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen – nämä saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Pyöräilyviikkoa piti vastanneista erinomaisena 56 % ja pyöräilynedistämistoimintaa 50 %.

Tyytymättömimpiä oltiin alamäki- ja kuntovalmennustoimintaan sekä maantielenkkeihin – maantieyhteislenkkejä ajettiinkin vuonna 2021 poikkeuksellisen vähän, koska maantievetäjiä ei juuri ollut.

Vastanneet arvioivat yhdistyksen toiminnan osa-alueita hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

- 100 % Pyöräilyviikko (100 % vuonna 2020, 100 % vuonna 2019)
- 100 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistäminen (100 %, 86 %)
- 100 % kuntolenkit (100 %, 89 %)
- 100 % Fillariakatemia (100 %, 83 %)
- 100 % mökkitoiminta (100 %, 63 %)
- 100 % sähly (100 %, 60 %)
- 100 % spinningiä (75 %, 67)
- 100 % vaihtuvalajinen salivuoro (100 %, 75 %)
- 100 % pyöräretket (92 %, 56 %)
- 100 % maastolenkkejä (94 %, 100 %)
- 100 % muu toiminta (83 %, 100 %)
- 91 % huoltotapahtumat ja -koulutukset (100 %, 92 %)
- 88 % kampanjat (100 %, 100 %)
- 86 % kaupunkipyöräilykoulutukset (100 %, 90 %)
- 86 % illanvietot ja muut yhteiset kokoontumiset (87 %, 85 %)
- 86 % muut koulutukset ja kurssit, maantie- ja maastokurssit ym. (86 %, 73 %)
- 67 % kilpailutoiminta (92 %, 75 %)
- 50 % maantielenkit (83 %, 83 %)
- 50 % kuntovalmennustoiminta (50 %, 40 %)
- 0 % alamäkitoiminta (100 %, 0%)
- trialin osalta ei vastaajia (100 %, 50 %).

Toiminnan kehittämiseksi esitettiin lukuisia ideoita ja näkemyksiä. Näitä pyritään jatkossa ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Nykyiset vapaaehtoistyöresurssit ovat varsin maksimaalisesti käytössä, joten toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin uusia tekijöitä.

Keskustelu ja tiedotus

Yhdistyksen tiedottamista kokonaisuutena piti hyvänä tai erinomaisena 78 % vastanneista (84 % vuonna 2020 ja 80 % vuonna 2019).

Tiedottamisen osa-alueista Nimenhuuto sekä Facebook-ryhmä ja -sivu saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Instagramiin oltiin tyytymättömimpiä – tilin ylläpitoon on rekrytoitu uusia vastuuhenkilöitä, mutta lisääkin kaivattaisiin mukaan!

Tiedottamisen osa-alueita arvioitiin hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

- 84 % Nimenhuuto (100 % vuonna 2020, 72 % vuonna 2019)
- 79 % yleinen Facebook-ryhmä (80 %, 78 %)
- 71 % yleinen Facebook-sivu (85 %, 75 %)
- 75 % tiedottaminen julkisuudessa (76 %, 100 %)
- 65 % yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote (90 %, 81 %)
- 63 % nettisivut (73 %, 76 %)
- 42 % Instagram (67 %, 56 %)
- Äänekosken Facebook-sivun osalta ei vastaajia (100 %, 0 %).

Myös keskusteluun ja tiedotukseen liittyen esitettiin useita parannusehdotuksia.

Jäsenedut ja niiden hyödyntäminen

Jäseneduista on hyödynnetty eniten seuravaatteita ja alennuksia. Kysymykseen vastanneet ilmoittivat hyödyntävänsä vähintään satunnaisesti jäsenetuja seuraavasti:

- 78 % jäsenalennukset (81 % vuonna 2020, 67 % vuonna 2019)
- 70 % seuravaatteet (61 %, 67 %)
- 54 % alennukset I Cycle -vaatteista (ei kysytty edellisinä vuosina)
- 42 % yhteistilaukset (62 %, 50 %)
- 41 % alennukset tapahtumien osallistumismaksuista (ei kysytty edellisinä vuosina)
- 32 % yhdistyksen mökki (37 %, 33 %)
- 30 % lainattavat välineet (34 %, 29 %)
- 14 % kilpailulisenssi ja -vakuutus (10 %, 13 %)
- 8 % harrastepyöräilijän vakuutus (5 %, 0 %).
- 5 % kilpailu- ja lisenssituet (7 %, 4 %)
- 0 % vuokrattavat äänentoistolaitteet (7 %, 4 %)

Myös jäsenetuihin liittyviä ehdotuksia pyritään ottamaan jatkossa huomioon.

Jäsenmaksut ja varainhankinta

Nykyisiä yhdistyksen jäsenmaksuja piti sopivina 92 % (88 % vuonna 2020). Maksuja piti liian alhaisina 4 % ja korkeina 4 %. Toisaalta 16 % olisi ollut valmis maksamaan vähintään 5 euroa korkeampaa jäsenmaksua (26 % vuonna 2020). Syyskokouksessa päätettiin lopulta pitää jäsenmaksut ennallaan vuonna 2022.

Mitkä olisivat sopivat jäsenmaksut vuonna 2022?

Vapaaehtoisten tukimaksujen keräämista piti toimivana järjestelmänä 71 % (59 %) vastaajista. 29 % (33 %) vastaajista ei ollut kuullut asiasta.

Yleiset arviot ja kommentit

Yhdistyksen yleisarvosanaa esiteltiin jo tiedotteen alussa. Yleisiä toimintaehdotuksia pyritään muiden ehdotusten tavoin ottamaan jatkossa huomioon.

Palkintoarvonta ja kiitokset

Kyselyn vastanneiden kesken arvottiin kolme I Cycle JKL -hupparia tai vastaavaa seuravaatteiden yläosaa. Palkinnot on jo toimitettu voittajille.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Vuoden 2020 jäsenkyselyn tulokset

25.12.2020/in Tiedotteet /by Teemu Tenhunen

Järjestimme loka-marraskuussa vuosittaisen kyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui tällä kertaa 41 vastausta. Yhdistyksessä on yli 1000 jäsentä, joten vastausprosentiksi jäi alle 5.

Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin hyvänä. 52 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 95 % antoi arvosanaksi 8–10 – vuonna 2019 tätä oli mieltä oli 85 %.

Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat

Vastaajien ikäjakauma.

Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti:

- alle 18-vuotiaita 2 % (0 % vuonna 2019)
- 18–30-vuotiaita 5 % (24 %)
- 31–40-vuotiaita 32 % (32 %)
- 41–50-vuotiaita 32 % (20 %)
- 51–65-vuotiaita 22 % (16 %)
- yli 65-vuotiaita 7 % (8 %).

Miehiä vastanneista oli 73 % (75 %) ja naisia 27 % (25 %).

85 % vastanneista asuu Jyväskylässä (72 %). Vastaajia oli lisäksi mm. Jämsästä, Äänekoskelta, Uuraisilta, Laukaasta, Muuramesta, Petäjävedeltä ja Porista.