Jyväskylän koululaisten pyöräilykyselyn 2025 tulokset: puolet oppilaista kulkee päivittäin fillarilla kouluun, pyörällä kulkeminen yleistyi vuodesta 2024

JYPS, Jyväskylän kaupunki ja Lasten parlamentti toteuttivat viidettä kertaa pyöräilykyselyn Jyväskylän koululaisille. Kyselyllä selvitettiin 1.–9.-luokkalaisten kulkemista pyörällä sekä näkemyksiä pyöräilystä ja oman koulumatkan ja koulun pyöräilyolosuhteista.

Kyselyyn oli vastaamassa 1079 oppilasta 16:sta jyväskyläläisestä koulusta. Vastaajissa oli 723 alakoululaista ja 356 yläkoululaista.

Sulan maan aikaan puolet koululaisista kulkee päivittäin pyörällä kouluun ja neljä viidestä vähintään toisinaan – talvella pyörällä liikkumista voitaisiin lisätä huomattavasti

Kyselyn osoittamasti lähes kaikki koululaiset omistavat polkupyörän – oma fillari löytyy 97 prosentilla kyselyyn vastanneista oppilaista. Lähes kaikkien on siis mahdollista välineen puolesta kulkea pyörällä.

Kaikista vastanneista oppilaista sulan maan aikana päivittäin kouluun kulkee pyörällä lähemmäs puolet eli noin 48 %. Viikoittain kouluun pyöräilee lisäksi noin 15 % ja silloin tällöin 17 % oppilaista. Toisin sanoen pyörällä kouluun kulkee vähintään silloin tällöin noin 79 % oppilaista.

Yläkoululaisissa on jonkin verran alakoululaisia enemmän niitä, jotka eivät kulje sulan maan aikaan pyörällä kouluun. Alakoululaisista 81 % kulkee pyörällä kouluun vähintään silloin tällöin ja yläkoululaisista 76 %. Yläkoululaisilla koulumatkat ovat tyypillisesti pidempiä, lisäksi osa yläkoululaisista kulkee mopoilla, mönkijöillä ja skuuteilla. Muuten sulan maan aikaisessa pyöräilemisessä ei ollut isoja eroja, kuten oheisesta taulukosta voi havaita.

Varsinkin talvella pyörällä kouluun kulkemista voitaisiin lisätä huomattavasti. Kaikista vastanneista oppilaista 7 % pyöräilee päivittäin kouluun. Talvisin vähintään silloin tällöin kouluun kulkee pyörällä reilut 36 % oppilaista.

Pyörällä kulkeminen sekä sulan maan aikaan että erityisesti talvella yleistyivät vuoden 2024 kyselyyn verrattuna

Vuoden 2024 pyöräilykyselyssä kouluun kulki pyörällä vähintään silloin tällöin sulan maan aikaan noin 74 % ja talvella 20 % oppilaista. Vuoden 2025 tuloksissa pyörällä kulkeminen vähintään silloin tällöin yleistyi siis sulan maan aikaan noin 7 % ja talvella peräti lähes 80 %. Talvella pyöräilemisen yleistymiseen todennäköisesti vaikutti ainakin jonkin verran lukuvuoden 2024–2025 lauha talvikausi. Kyselyiden perusteella talvisin pyörällä kulkemisessa on suurempia vuosittaisia vaihteluita kuin sulan maan liikkumisessa.

Pyöräilyopetusta ja pyöräilyyn liittyviä tapahtumia on vuosittain noin puolessa koululuokista

Pyöräilykyselyt vuodesta 2022 alkaen osoittavat, että pyöräilyopetusta on vuosittain 45–55 prosentilla luokista. Tapahtumia on puolestaan ollut 29–51 prosentilla luokista – tapahtumat voivat olla esimerkiksi siirtymiä tai retkiä pyörällä, koulun pyöräilypäiviä tai -viikkoja, Keski-Suomen koulujenväliseen pyöräilytapahtumaan osallistumista tai JYPSin kouluvierailuita.

Vaikkapa koululaisten turvallisen ajamisen osaamisen ja pyörien kunnon kannalta pyöräilytoimintaa olisi hyvä olla kouluissa nykyistä enemmän. Noin puolessa luokista ei ole vuosittain pyöräilyyn liittyvää opetusta tai tapahtumia.

Miksi koulumatkoja kuljetaan ja jätetään kulkematta pyörällä?

Koulumatkoja kuljetaan pyörällä useista syistä. Eniten koululaisten mainintoja sai jälleen pyörällä kulkemisen helppous ja nopeus muihin kulkumuotoihin verrattuna. Oppilaiden mukaan pyöräily on myös hauskaa sekä koulumatkoja kuljettaessa saa liikuntaa ja kunto kasvaa.

Yhtenä keskeisenä syynä siihen, ettei pyörällä kuljeta, pidettiin liian pitkää koulumatkaa. Lyhyt matka puolestaan sai osan valitsemaan kävelyn pyörällä kulkemisen sijasta. Jotkut kokevat koulumatkan liikennejärjestelyt turvattomiksi. Pyöriä myös voidaan rikkoa tai varastaa koulupäivän aikana – koulujen fillariparkeissa on kyselyidenkin perusteella puutteita.

Talvisin ei kuljeta pyörällä monien mielestä siksi, koska väylät ja pyöräparkit ovat usein lumisia. Pyöräteillä voi olla myös jäätä ja liukkautta. Pyöräteitä ja fillariparkkeja ei vastaajien mukaan pidetä kunnossa riittävästi. Koululaisten pyörissä ei puolestaan yleisesti ole nastarenkaita.

Koulumatkojen ja koulujen pihojen haasteita

Vastauksissa nousivat tänäkin vuonna esiin edeltä ja myös aiemmista kyselyistä tutut haasteet: turvattomiksi koetut pyöräväyläjärjestelyt, pyöräteiden vaihteleva talvikunnossapito, koulujen pyöräparkkien puutteet ja koulupihojen hankalat liikennejärjestelyt.

Oppilaat listasivat koulumatkoilta esimerkiksi näkemäongelmia, hankalia risteyksiä ja puuttuvia pyörätieyhteyksiä. Lisäksi pyöräteiden talviaikaista aurausta ja muuta kunnossapitoa pidettiin vastauksissa riittämättömänä.

Koulujen fillariparkeissa ei oppilaiden mukaan ole riittävästi telinepaikkoja. Runkolukitsemisen mahdollistavia telineitä sekä sateelta ja lumelta suojaavia katoksia on myös liian vähän. Talvisin pyöräparkkeja ei puhdisteta lumesta. Kaikilta kouluilta tuli pyöräparkkeja kritisoivia vastauksia.

Autoilla tapahtuva saatto- ja myös työmatkaliikenne koettiin turvallisuusriskiksi useilla kouluilla. Koululaiset saattavat kulkea pyörällä autoparkkipaikan kautta tai muuten autojen kanssa risteävää reittiä. Eri kulkumuotojen erotteleminen on vastausten mukaan riittämätöntä.

Miten koululaisten kulkemista pyörällä voitaisiin lisätä?

Keskeiset ehdotukset koulumatkapyöräilyn lisäämiseksi ovat pitkälti tuttuja aiemmista kyselyistä ja yllä kerrottujen haasteiden ratkaisemisesta. Pyöräteitä ja pyöräteiden talvikunnossapitoa toivotaan kehitettävän, samoin koulujen pyöräparkkeja ja pihojen liikennejärjestelyjä. Vastaajat toivovat kouluihin lisää pyöräilytoimintaa, esimerkiksi tapahtumia, yhteisiä pyöräretkiä ja nastarengaskampanjoita. Myös vanhempien toivottiin olevan mukana pyörällä kulkemisen edistämisessä. Uutena ilmiönä mainittiin sähköfillarien yleistyminen, joka saattaa jatkossa lisätä koululaistenkin kulkemista pyörällä.

Koululaisten pyörällä kulkemisen edellytyksiä kannattaa kehittää edelleen. Panostukset pyöräilyopetukseen, tapahtumiin, kampanjoihin, turvallisiin pyöräilyjärjestelyihin, toimiviin fillaripysäköintiratkaisuihin sekä ympärivuotiseen kunnossapitoon tukevat ja kannustavat lasten ja nuorten aktiivista ja omatoimista liikkumista.

Tulokset kouluille, kaupungille ja elinvoimakeskukselle työstettäviksi

Kyselyn tulokset on jo toimitettu Jyväskylän kaupunkirakennepalveluille – osaan väyläpuutteista on suunnitteilla parannuksia. Tulokset toimitetaan myös koulujen pihoista ja parkeista vastaavalle Tilapalvelulle sekä kouluille ja Keski-Suomen elinvoimakeskukselle.

Kaupunkirakennepalveluiden, Tilapalvelun ja JYPSin edustajat pyrkivät vierailemaan kevään Pyöräilyviikolla yhdellä koululla, jonka pyöräilyolosuhteissa on kyselyn perusteella haasteita. Edellisen kyselyn perusteella toteutettiin olosuhdekatselmus Keljonkankaan yhtenäiskoululla Pyöräilyviikon Pyörällä kouluun -päivänä 7.5.2025 (otsikkokuva).

Diaesitykset kyselyiden tuloksista

Kyselyiden tarkemmat tulokset on koostettu diaesityksiin:

• • 2025
  • 2024
  • 2023
  • 2022
  • 2021

Vastanneiden luokkien kesken arvottiin palkintoja

Kyselyyn vastanneiden luokkien kesken arvottiin Pandan tuotepalkintoja ja pyöräilyaiheisia palkintoja. Arpa suosi luokkia Jyskän koulun 5B, Janakan päiväkotikoulun 3A sekä Puistokoulun 6B.

Kyselyn järjestäjät

Kysely on osa Jyväskylän kaupungin Liikkuva koulu -toimintaa fiksun ja kestävän arkiliikkumisen edistämiseksi. Lasten parlamentti on kaikkien Jyväskylän alakouluikäisten vaikuttamiskanava, jonka tehtävänä on tuoda lasten ääntä kuuluviin kaupungin päätöksenteossa. JYPSillä kysely sisältyi Pyörällä liikkeellä -hankkeeseen, joka sai Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta vuoden 2025 liikkumisen ohjauksen valtionavustusta.

Lisätietoja

• • JYPS, projektityöntekijä Maija Savolainen, maija.savolainen (ät) jyps.fi, 050 518 9330
  • Jyväskylän kaupunki, fiksun liikkumisen koordinaattori Mira Juuma, mira.juuma (ät) jyvaskyla.fi, 050 350 5359
  • Lasten parlamentti, koordinaattori Anu Suokas, anu.suokas (ät) jyvaskyla.fi, 050 5019887