Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 26.4. klo 18–n.19.30.
Kokouksessa päätetään vuoden 2020 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille. Lisäksi käsittelyssä on yhdistyksen uusi strategia.
Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään kokonaan etänä Google Meetin kautta.
Etäosallistumisen vuoksi kokoukseen pitää ilmoittautua nettilomakkeella etukäteen. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki ja kokousmateriaaleja sähköpostitse.
Olemme ottaneet käyttöön uuden toiminnan turvaohjeen. Yhdistyksen hallitus hyväksyi aiemmasta muokatun ohjeen kokouksessaan 26.1.2021. Jatkossa ohjetta päivitetään tarvittaessa.
Ohjeeseen on koottu turvallisuuteen liittyvät JYPSin käytännöt. Ohje on laadittu turvallisuuden edistämiseksi erityisesti yhdistyksen organisoidussa toiminnassa. Oikeat käytännöt, tiedot ja varusteet toiminnassa lisäävät turvallisuutta. Turvallisuus on myös keskeinen osa toiminnan laatua ja tasoa.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2016/11/NastaaTalvifillarointia.jpg7612000Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2021-01-27 11:21:222021-04-04 21:42:23JYPSin uusi turvallisuusohje käyttöön 26.1.2021
JYPS ja Stadium ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuodelle 2021. Sopimusta jatketaan tarvittaessa pidemmälle ajalle.
JYPS-logollisia vaatteita ja varusteita Stadiumin verkkokaupasta
Jäsenet voivat ostaa JYPS-logollisia vaatteita ja varusteita Stadiumin verkkokaupasta. Tuotteet ovat pääasiassa Craftin valmistamia. Jypsiläiset saavat vaatteet ja varusteet selvällä alennuksella normihintoihin verrattuna. Tuotteet voi tilata kotiin tai Stadiumin johonkin myymälään. Kaikki yli 49 euron arvoiset tilaukset toimitetaan postikuluitta, pienemmätkin tilaukset myymälöihin. Tilaukset toimitetaan 3–8 arkipäivässä.
Jokaisesta myydystä tuotteesta yhdistys saa samalla bonusta 6–10 %.
Yhdistykselle voi halutessaan kohdistaa bonuksia Stadiumin verkkokaupasta tai liikkeistä myös mitä tahansa muuta kuin JYPS-logollisia tuotteita ostaessaan.
Netistä ostaessaan pitää olla Stadiumin kanta-asiakas, jotta voi kohdistaa bonuksia JYPSille. Kanta-asiakkaaksi voi rekisteröityä ilmaiseksi. Jos haluat kohdistaa bonuksia JYPSille, niin kirjaudu verkkokauppaan ja valitse Tue seuraasi -kohdassa JYPS tuettavaksi.
Kun ostaa tuotteita paikan päällä Stadiumin Jyväskylän liikkeistä (Kauppakatu 26 ja Ahjokatu 18), niin bonukset voi kohdistaa JYPSille myös ilman kanta-asiakkuutta. Kassoilla on listaus yhdistyksistä, joita voi tukea.
Stadiumin kanta-asiakas saa pitää henkilökohtaisen vuosibonuksensa. Stadium maksaa 3 %:n lisäbonuksen yhdistykselle. Kanta-asiakas voi myös halutessaan lahjoittaa koko vuosibonuksensa yhdistykselle – tämän voi valita Stadiumin verkkokaupassa Omilla sivuilla Tue seuraasi -kohdassa.
Tulossa myös muita etuja
JYPSille on tulossa tarjouksia ja kampanjoita myös muista Stadiumin tuotteista. Näistä tiedetaan myöhemmin erikseen sähköpostilistalla ja Facebookissa.
Lisätietoja
Teemu Tenhunen, pj (ät) jyps.fi.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2021/01/Stadium_tiedote.jpg5141352Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2021-01-21 21:50:482021-01-28 01:47:46JYPS ja Stadium yhteistyösopimukseen 2021
Jyväskylän kaupunki suunnittelee Lahjaharjun Ukonniementien ja Rinnekaaren kunnostamista. Remontista on laadittu katusuunnitelma.
Erityisesti Ukonniementien kunnostaminen on sinällään erinomaista. Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kapea ja heikkokuntoinen. Ukonniementie on myös osa suunniteltua Jyväskylän pyöräbaanareitistöä, joten väylällä on tärkeä verkostollinen merkitys.
Suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä selvästi kehittää, joten jätimme siitä muistutuksen. Esitämme muistutuksessa esimerkiksi seuraavia parannusehdotuksia:
Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien leveys
Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ollaan kannatettavasti erottelemassa jalkakäytäväksi ja 2-suuntaiseksi pyörätieksi. Pyörätien leveydeksi esitetään 2,25 metriä – pyörätien pitää olla leveämpi. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa ja Jyväskylän omassa pyöräilynedistämisohjelmassa baanojen 2-suuntaisten pyöräteiden minimileveydeksi määritellään 3,5 metriä.
Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien maalaukset
Suunnitelmassa esitetyt pyörätien asfalttimaalaukset ovat 1-suuntaisten pyöräteiden merkintöjä – joten ne pitää korjata 2-suuntaisen pyörätien maalauksiksi.
Ukonniementien pyörätien liikennemerkit
Suunnitelmaan piirretyistä yhdistetyn ja erotellun jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkeistä puuttuvat uuden tieliikennelain edellyttämät 2-suuntaisesta pyörätiestä kertovat lisäkilvet H23.2.
Ukonniementien pyörätien ja ajoradan liitoskohdat
Suunnitelmassa on merkitty risteyksiin ja liittymiin 2-suuntaisen pyöräbaanan ja ajoradan liitoskohtiin “asfalttiviisteet”. Viisteitä ei pitäisi suunnitteluohjeidenkaan mukaan käyttää tällaisissa kohdissa. Esimerkiksi Väylän uudessa Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa todetaan: “Pyöräliikenteen ylityskohdassa ei ole tasoeroa (–).”
Jos jonkinlaista luiskaa on kuivatuksen tms. syyn vuoksi pakko käyttää esimerkiksi pyörätien ja pyöräkaistan liitoskohdalla, niin luiskan pitää ehdottomasti olla riittävän pitkä. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeen mukaan riittävä pituussuuntaisen luiskan pituus on vasta 5–10 metriä.
Ukonniementien ja Tyyppäläntien risteys
Tyyppäläntien risteyksessä Ukonniementien jalkakäytävällä ja 2-suuntaisella pyöräbaanalla kulkulinjat olisivat liian mutkittelevat ja turvallisuutta heikentävät. Ukonniementien ja Tyyppäläntien ajoratojen välillä taas pystyisi kääntymään vauhdikkaasti ja pyörätien jatkeen liikennettä vaarantavasti. Risteyksen nykyinen ja myös katusuunnitelmassa esitetty järjestely ovat vaarallisia erityisesti Ukonniementietä keskustan suunnalta pyöräileville, sillä pyörätien linjaus menee vähän matkaa ennen risteystä Tyyppäläntien suuntaisesti. Pyörällä kulkeva joutuu siis olemaan selin Ukonniementien ajorataan nähden hankaloittaen muun liikenteen havaitsemista. Myös autolla ajavien on hankala havaita ja ennakoida pyöräilijöiden aikeita tällaisessa risteyksessä.
Ajoratojen kaarteita pitää risteyksessä jyrkentää sekä kävely- ja pyöräliikenteen linjoja oikaista.
Ukonniementien sekä Katajatien, Pajutien ja Raitatien risteykset
Risteyksissä ajoratojen kaarresäteet ovat turhan loivat, joten niitä pitää jyrkentää.
Rinnekaaren ja Leppätien risteys
Leppätien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Rinnekaaren sekaliikennekadun kärjen kohdalta puuttuu nykyään luiska. Luiska kannattaa toteuttaa remontin yhteydessä, niin pyörällä ajavien ei tarvitse ylittää pystysuoraa reunatukea. Poikittaisessa ja väistämisvelvollisessa pyörätien ja ajoradan liitoskohdassa asfalttiluiskaa voidaan käyttää.
Jyväskylän kaupunki suunnittelee Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan remontoimista. Jätimme näistä neljästä katusuunnitelmasta muistutukset – suunnitelmat voisivat olla parempiakin kävellen ja pyörällä kulkemisen kannalta.
Palokan Joensuunkatu
Joensuunkadun sekaliikennekadun sekä Ruusalantien yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien väliltä puuttuu luiska, joten pyörätien ja Joensuunkadun välillä ei ole sujuva kulkea esimerkiksi pyörällä – korkean reunatuen ylittäminen ei ole mielekästä.
Remontin yhteydessä Ruusalantien jalkakäytävän ja pyörätien reunatuki on luiskattava Joensuunkadun kohdalta siten, että liikkuminen jalkakäytävän ja pyörätien sekä Joensuunkadun välillä on mahdollista. Saman parannuksen voisi tehdä viereisen Riihitien sekä Ruusalantien pyörätien välille.
Petäjätien katusuunnitelmasta puuttuvat pyörätie-liikennemerkkien yhteydestä uuden tieliikennelain mukaiset lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat pyörätien kaksisuuntaisuuden. Suunnitelmasta puuttuu myös yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkejä. Kotikadun ylityksessä suojatietöyssy pitää toteuttaa pyörällä kulkemisen kannalta sujuvana.
Sulunperän Misukantie, Misukankuja ja Sulunperänkuja
Suunnitelmasta puuttuvat yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkien yhteydestä lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat väylän kaksisuuntaiseksi pyörätieksi.
Sulunperänkujalla yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien sekä ajoradan liittymäkohtaan on piirretty reunatuki. Kyseinen reunatuki tulee poistaa, jotta pyörällä kulkeminen on kohdassa sujuvaa ja miellyttävää.
Isämatintien ja Martinpolun risteyksessä Martinpolun suuntainen suojatie on sijoitettu suoran linjan sijasta vähän matkaa Isämatintien suuntaan – tämä pidentäisi käveltävää matkaa ja pakottaisi jalankulkijat mutkittelemaan. Ajoneuvolla liikkuvien olisi puolestaan vaikea ennakoida onko jalankulkija ylittämässä Isämatintietä vai jatkamassa Isämatintien vartta eteenpäin.
Suojatie kannattaa siirtää suoralle linjalle Martinpolun varteen. Tämä on mahdollista, kun ajoradan loivia kaarresäteitä jyrkennetään – samalla nopeudet ajoradalla laskevat ja suojatien ylittäminen on turvallisempaa.
Järjestimme loka-marraskuussa vuosittaisen kyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui tällä kertaa 41 vastausta. Yhdistyksessä on yli 1000 jäsentä, joten vastausprosentiksi jäi alle 5.
Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin hyvänä. 52 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 95 % antoi arvosanaksi 8–10 – vuonna 2019 tätä oli mieltä oli 85 %.
Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat
Vastaajien ikäjakauma.
Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti:
alle 18-vuotiaita 2 % (0 % vuonna 2019)
18–30-vuotiaita 5 % (24 %)
31–40-vuotiaita 32 % (32 %)
41–50-vuotiaita 32 % (20 %)
51–65-vuotiaita 22 % (16 %)
yli 65-vuotiaita 7 % (8 %).
Miehiä vastanneista oli 73 % (75 %) ja naisia 27 % (25 %).
85 % vastanneista asuu Jyväskylässä (72 %). Vastaajia oli lisäksi mm. Jämsästä, Äänekoskelta, Uuraisilta, Laukaasta, Muuramesta, Petäjävedeltä ja Porista.
Miksi ja miten pyöräillään?
Kyselyssä taustoitettiin myös vastaajien pyöräilyharrastusta. Vastaajat määrittelivät itseään pyöräilijänä seuraavasti:
Vastaajat harjoittavat nykyään seuraavia pyöräilyn osa-alueita:
83 % liikennepyöräilyä (80 % vuonna 2019, 68 % vuonna 2018)
71 % maastopyöräilyä (64 %, 82 %)
46 % kuntopyöräilyä (56 %, 36 %)
42 % retkipyöräilyä (40 %, 34 %)
32 % maantiepyöräilyä (40 %, 50 %)
29 % lapsen kanssa pyöräilemistä (20 %, 21 %)
12 % pyöräilyolosuhteiden edistämistä (12 %, 7 %)
12 % sähköpyöräilyä (4 %, 0 %)
10 % pyörien ja varusteiden rakentelua (16 %, 14 %)
10 % pyöräsuunnistusta (8 %, 2 %)
7 % cyclocrossia (16 %, 5 %)
7 % alamäkiajoa ja freeridea (0 %, 5 %)
2 % BMX:ää (0 %, 0 %)
2 % gravelia (0 %, 0 %)
2 % nojapyöräilyä (0 %, 0 %)
0 % trialia (0 %, 5 %).
Mitä pyöräilymuotoja aiotaan jatkossa kokeilla?
Niistä pyöräilyn muodoista, joita vastaajat eivät vielä harjoita, on maastopyöräily edelleen kiinnostavin. Kysymykseen vastanneet olivat kiinnostuneita seuraavista itselleen uusista pyöräilyn osa-alueista:
33 % maastopyöräilystä (53 % vuonna 2019, 40 % vuonna 2018)
27 % retkipyöräilystä (29 %, 30 %)
27 % kuntopyöräilystä (0 %, 20 %)
24 % liikennepyöräilystä (18, 20 %)
21 % pyörien ja varusteiden rakentelusta (6 %, 27 %)
12 % lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta (12 %, 20 %)
9 % sähköpyöräilystä (29 %, 3 %)
9 % cyclocrossista (24 %, 0 %)
6 % alamäkiajosta ja freeridesta (6 %, 13 %)
6 % BMX:stä (6 %, 3 %)
3 % trialista (0 %, 0 %)
6 % pyöräsuunnistuksesta (6 %, 0 %)
0 % useamman vuorokauden maastopyöräretkistä (6 %, 3 %).
Pyörien määrä ja rahan käyttäminen pyöräilyyn
Vastaajilla oli keskimäärin noin 3,1 pyörää (3,1 pyörää vuonna 2019 ja 3,2 vuonna 2018). Kyselyyn vastanneet omistivat kyselyn aikaan fillareita seuraavasti:
1 pyörän 17 % (4 % vuonna 2019, 7 % vuonna 2018)
2 pyörää 17 % (32 %, 27 %)
3 pyörää 29 % (32 %, 23 %)
4 pyörää 17 % (16 %, 25 %)
5 pyörää tai useampia 20 % (16 %, 18 %).
Montako pyörää vastaajat omistavat.
Rahan käyttäminen pyöräilyyn vuosittain.
Rahaa pyöräilyyn vastaajat käyttävät vuosittain keskimäärin noin 1000 € (reilut 1200 € vuonna 2019 ja reilut 1000 € vuonna 2018). Vastaajat käyttävät pyöräilyyn rahaa seuraavasti:
alle 500 € 37 % (24 % vuonna 2019, 23 % vuonna 2018)
500–1000 € 27 % (32 %, 46 %)
1000–2000 € 32 % (32 %, 21 %)
2000–3000 5 % (4 %, 7 %)
yli 3000 € 0 % (8 %, 5 %).
Jäsenyys ja sen syitä
20 % kyselyyn vastanneista ei ollut JYPSin jäseniä. Muut vastanneet olivat olleet jäseninä:
1 vuoden 20 % (12 % vuonna 2019)
1–3 vuotta 17 % (16 %)
4–10 vuotta 37 % (56 %)
yli 10 vuotta 7 % (12 %).
Jäsenyydelle oli seuraavia syitä:
56 % osallistuakseen pyöräilytapahtumiin (63 % vuonna 2019, 56 % vuonna 2018)
56 % ajaakseen lenkkejä ja retkiä yhdessä muiden kanssa (54 %, 59 %)
53 % kohentaakseen kuntoaan (63 %, 44 %)
53 % saadakseen samanhenkistä seuraa (42 %, 44 %)
50 % haluaa olla mukana edistämässä pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita (63 %, 56 %)
50 % oppiakseen lisää pyöräilystä (50 %, 44 %)
47 % hyödyntääkseen jäsenetuja (54 %, 39 %)
34 % tukeakseen lapsensa pyöräilyharrastusta (17 %, 10 %)
16 % osallistuakseen kilpailuihin (25 %, 27 %)
3 prosentilla oli myös muita syitä jäsenyyteen (4 %, 10 %).
Jäseneksi liittymiseen liittyen esitettiin useita kehitysideoita ja vinkkejä, joita pyritään jatkossa hyödyntämään.
Osallistuminen toimintaan ja sen järjestämiseen
Vastaajat ilmoittivat tuntevansa yhdistyksen toimintaa:
ei lainkaan 2 % (0 % vuonna 2019)
hieman 29 % (8 %)
jonkin verran 29 % (36 %)
hyvin 29 % (44 %)
erittäin hyvin 10 % (12 %).
Vastaajat olivat osallistuneet yhdistyksen toimintaan seuraavasti:
ei lainkaan 25 % (12 % vuonna 2019)
hieman 40 % (40 %)
jonkin verran 23 % (40 %)
aktiivisesti 13 % (8 %)
erittäin aktiivisesti 0 % (0 %).
Osallistuminen toimintaan. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.
Toiminnasta yhteislenkeille, Pyöräilyviikolle, yhteisiin tapahtumiin ja retkille on osallistuttu ahkerimmin. Vastaajat olivat osallistuneet toiminnan osa-alueisiin seuraavasti:
51 % yhteislenkeille ja -ajoihin (73 % vuonna 2019, 74 % vuonna 2018)
49 % Pyöräilyviikolle (59 %, 45 %)
23 % retkille (50 %, 29 %)
23 % Fillariakatemian toimintaan (14%, 12 %)
23 % muihin koulutuksiin, maasto- ja maantiekursseille ym. (46 %, 21 %)
23 % yhteisiin tapahtumiin (50 %, 33 %)
20 % kilpailuihin (27 %, 26 %)
17 % mökkitoimintaan (18 %, 10 %)
14 % sählyyn (18 %, 17 %)
14 % huoltotapahtumiin ja -kursseille (27 %, 14 %)
9 % kaupunkipyöräilykoulutuksiin (23 %, 7 %)
6 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen (18 %, 10 %)
6 % kampanjoihin (5 %, 7 %)
6 % alamäkitoimintaan (0 %, 2 %)
6 % salivuorolle (0 %, 0 %)
6 % kuntovalmentautumiseen ja kuntotesteihin (23 %, 5 %)
3 % spinningiin (18 %, 17 %)
3 % pyöräsuunnistukseen (0 %, 0 %)
0 % trialiin (0 %, 2 %).
Vastaajat olivat olleet mukana toiminnan järjestämisessä ja talkoissa vähemmän kuin tapahtumien osallistujina. Järjestämiseen oli osallistuttu seuraavasti:
ei lainkaan 53 % (40 % vuonna 2019, 55 % vuonna 2018)
hieman 28 % (32 %, 21 %)
jonkin verran 8 % (16 %, 16 %)
aktiivisesti 13 % (12 %, 7 %)
erittäin aktiivisesti 0 % (0 %, 1 %).
Osallistuminen toiminnan järjestämiseen. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.
Tyytyväisyys toimintaan ja toiminnan kehittäminen
Yhdistyksen toiminnoista tyytyväisimpiä oltiin Pyöräilyviikkoon sekä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen – nämä saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Pyöräilynedistämistoimintaa piti vastanneista erinomaisena 67 % ja Pyöräilyviikkoa 64 %.
Tyytymättömimpiä oltiin kuntovalmennustoimintaan.
Vastanneet arvioivat yhdistyksen toiminnan osa-alueita hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:
100 % Pyöräilyviikko (100 % vuonna 2019, 94 % vuonna 2018)
100 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistäminen (86 %, 93 %)
100 % kampanjat (100 %, 92 %)
100 % huoltotapahtumat ja -koulutukset (92 %, 91 %)
100 % kaupunkipyöräilykoulutukset (90 %, 100 %)
100 % kuntolenkit (89 %, 90 %)
100 % Fillariakatemia (83 %, 92 %)
100 % mökkitoiminta (63 %, 92 %)
100 % sähly (60 %, 100 %)
100 % alamäkitoiminta (0 %, 75 %)
100 % vaihtuvalajinen salivuoro (75 %, 100 %)
100 % trial (50 %, 100 %)
94 % maastolenkkejä (100 %, 86 %)
92 % kilpailutoiminta (75 %, 83 %)
92 % pyöräretket (56 %, 94 %)
87 % illanvietot ja muut yhteiset kokoontumiset (85 %, 87 %)
86 % muut koulutukset ja kurssit, maantie- ja maastokurssit ym. (73 %, 94 %)
83 % maantielenkit (83 %, 85 %)
83 % muu toiminta (100 %, 100 %)
75 % spinningiä (67 %, ei kysytty 2018)
50 % kuntovalmennustoiminta (40 %, 56 %).
Toiminnan kehittämiseksi esitettiin lukuisia ideoita ja näkemyksiä. Näitä pyritään jatkossa ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Nykyiset vapaaehtoistyöresurssit ovat varsin maksimaalisesti käytössä, joten toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin uusia tekijöitä.
Keskustelu ja tiedotus
Yhdistyksen tiedottamista kokonaisuutena piti hyvänä tai erinomaisena 84 % vastanneista (80 % vuonna 2019 ja 85 % vuonna 2018).
Tiedottamisen osa-alueista yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote sekä Nimenhuuto saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Instagramiin oltiin tyytymättömimpiä – tilin ylläpitoon kaivattaisiinkin lisää vastuuhenkilöitä.
Tiedottamisen osa-alueita arvioitiin hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:
100 % Nimenhuuto (72 % vuonna 2019, 82 % vuonna 2018)
100 % Äänekosken Facebook-sivu (0 %, 50 %)
90 % yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote (8%, 81 %)
85 % yleinen Facebook-sivu (75 %, 94 %)
80 % yleinen Facebook-ryhmä (78 %, 80 %)
76 % tiedottaminen julkisuudessa (100 %, 76 %)
73 % nettisivut (76 %, 75 %)
67 % Instagram (56 %, 58 %)
Myös keskusteluun ja tiedotukseen liittyen esitettiin useita parannusehdotuksia.
Jäsenedut ja niiden hyödyntäminen
Jäseneduista on hyödynnetty eniten seuravaatteita ja alennuksia. Kysymykseen vastanneet ilmoittivat hyödyntävänsä vähintään satunnaisesti jäsenetuja seuraavasti:
81 % jäsenalennukset (67 % vuonna 2019, 59 % vuonna 2018)
62 % yhteistilaukset (50 %, 31 %)
61 % seuravaatteet (67 %, 74 %)
37 % seuran mökki (33 %, 26 %)
34 % lainattavat välineet (29 %, 28 %)
10 % kilpailulisenssi ja -vakuutus (13 %, 17 %)
7 % kilpailu- ja lisenssituet (4 %, 9 %)
7 % vuokrattavat äänentoistolaitteet (4 %, 3 %)
5 % harrastepyöräilijän vakuutus (0 %, 9 %).
Myös jäsenetuihin liittyviä ehdotuksia pyritään ottamaan jatkossa huomioon.
Jäsenmaksut ja varainhankinta
Nykyisiä yhdistyksen jäsenmaksuja piti sopivina 88 % (92 % vuonna 2019). Maksuja piti liian alhaisina 5 % ja korkeina 8 %. Toisaalta 26 % olisi ollut valmis maksamaan 5 euroa korkeampaa jäsenmaksua (48 % vuonna 2019). Syyskokouksessa päätettiin lopulta pitää jäsenmaksut ennallaan vuonna 2021.
Mitkä olisivat sopivat jäsenmaksut vuonna 2021?
Vapaaehtoisten tukimaksujen keräämista piti toimivana järjestelmänä 59 % (62 %) vastaajista. 33 % (28 %) vastaajista ei ollut kuullut asiasta.
Yleiset arviot ja kommentit
Yhdistyksen yleisarvosanaa esiteltiin jo tiedotteen alussa. Yleisiä toimintaehdotuksia pyritään muiden ehdotusten tavoin ottamaan jatkossa huomioon.
Palkintoarvonta ja kiitokset
Kyselyn vastanneiden kesken arvottiin kolme I Cycle JKL -hupparia tai vastaavaa seuravaatteiden yläosaa. Palkinnot on jo toimitettu voittajille.
Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/01/Seurakysely2019.jpg297781Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-12-25 19:16:432020-12-28 21:25:42Vuoden 2020 jäsenkyselyn tulokset
Suomen Pyöräilynohjaajat ja JYPS järjestävät valtakunnallisen pyöräilynohjaajakoulutuksen Jyväskylässä touko-kesäkuussa 2021. Koronatilanteen johdosta koulutuksen kontaktijaksot on siirretty pidettäväksi lauantaista sunnuntaihin 29.–30.5. ja 12.–13.6.
Koulutus on tarkoitettu pyöräilytoimintaa yrityksissä, yhdistyksissä, kunnissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa vetäville sekä muille pyöräilyn ohjaamisesta kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa osallistujalle tiedot ja osaaminen, jotta tämä voi omatoimisesti järjestää ja ohjata perustasoisia aloittelijoiden ja harrastajien lenkkejä, retkiä sekä muita pyöräilytapahtumia. Kurssi antaa valmiuksia myös lasten ja nuorten ohjaamiseen. Koulutuksessa pääpaino on liikenne-, kunto- ja retkipyöräilyn hallitsemisessa ja opettamisessa. Koulutuksesta saa kattavan osaamisen pyöräilyyn ja sen ohjaamiseen.
Koulutus sisältää noin 30 h kontaktiopetusta, 10 h omatoimista opiskelua ja 10 h käytännön harjoittelua oman yrityksen, yhdistyksen, kunnan, oppilaitoksen tai muun organisaation toiminnassa sekä erillisen, päivän kestävän loppukoekerran.
Koulutukseen voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset, joilla on vähintään vuoden verran pyöräilytaustaa. Koulutuksen käyneillä on oikeus käyttää pyöräilynohjaaja-titteliä toiminnassaan.
Koulutuksen osallistumismaksu on 220 €. Suomen Pyöräilynohjaajien henkilö- ja yhteisöjäsenet saavat koulutuksesta 20 euron alennuksen. Koulutus on ilmainen niille JYPS-jäsenille, jotka sitoutuvat vetämään yhdistyksen lenkkejä ja retkiä.
Hyväksytysti tukia haki 12 kilpailuihin osallistunutta.Hyväksyttyjen hakemusten yhteissumma oli 3688,96 €. Lisenssitukia haettiin 749 euroa ja kisamaksutukia 2939,96 €. Lisäksi osa haki tukea menoihin, jotka eivät olleet hakukelpoisia. Vuoden 2020 budjetissa oli varattu tukiin 3500 €, mutta tämän poikkeusvuoden vähäisten kilpailutuottojen vuoksi hallitus päätti tukiin olevan käytössä enintään 3000 €.
Pysyvän linjauksen mukaisesti osallistumismaksutukea myönnettiin vain yhdistystä ko. kisoissa edustaneille – eli JYPS oli tuloslistalla mainittava seurana. Myös seuravaatteiden käyttäminen oli edellytyksenä – pois lukien sponsoritallin kisapaitoja tms. käytettäessä. Sponsoripaitoihinkin saa yhdistykseltä kangasmerkkejä.
Tukea hyväksytysti hakeneiden kilpailulisenssien vakuutuksettomat osuudet päätettiin aiempaan tapaan maksaa kokonaan. Kilpailumaksujen perustukiprosentiksi päätettiin 10. Alle 18-vuotiaille päätettiin myöntää perusprosentin päälle 30 prosenttiyksikköä tukea ja yhdistyksen toiminnassa talkoilleille ahkeruuden perusteella 0–30 prosenttiyksikköä. Menestyksestä ja huipulle tähtäämisestä päätettiin myöntää perusprosentin päälle tukea 0–75-prosenttiyksikköä. Tässä vaiheessa tukiprosentit hakijaa kohden olivat kilpailumaksujen osalta välillä 45–100 %.
Jotta päästiin alle 3000 euron kokonaistukisumman, niin kaikilta hakijoilta päätettiin vähentää tuista 5 %. Lisäksi käytettiin viime vuonna luotua 400 euron tukikattoa hakijaa kohden – tämä täyttyi tänä vuonna kahden hakijan osalta.
Tukia päätettiin lopulta myöntää yhteensä 2980,7 euroa.
Tukien saajat
Tukea myönnettiin seuraaville hakijoille:
Akseli Maja, maastopyöräily, M18 – mm. XCO:n SM-pronssia ja MTB Enduron SM-sarjan 4.
Antti Rekilä, trial, Elite – mm. SM-hopeaa ja Suomen Cupin pronssia
Eemeli Kanervo, trial, M16 ja Elite – mm. Suomen Cupin hopeaa ja SM-pronssia
Eevi Hautajoki, maastopyöräily, N16 – mm. XCO:n SM-kultaa
Elias Ruokostenpohja, maastopyöräily, M12 – mm. XCE:n SM-pronssia
Kari Vaara, maantie- ja maastopyöräily, M60 ja M70 – mm. maantiellä 2 SM-hopeaa
Lotta Voutilainen, pyöräsuunnistus, D17 ja N16 – mm. XCO:n SM-pronssia ja pyöräsuunnistuksen maajoukkue
Pihla Kilpeläinen, pyöräsuunnistus, D21 – useita kärkipään sijoituksia
Samuel Halme, maastopyöräily, Elite – kärkipään sijoituksia 3 kisassa
Sini Alusniemi, maastopyöräily, Elite – mm. XCO:n SM-kultaa ja MTB Marathon Cupin voitto
Toni Tähti, maastopyöräily, Elite – voittoja ja kärkisijoja Suomessa ja Alpeilla
Viivi Voutilainen, pyöräsuunnistus, D20, D21 – mm. 3 SM-kultaa sekä valinnat peruuntuneisiin EM- ja MM-kisoihin.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2016/12/Kisatuki2016-scaled.jpg9712560Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-12-19 21:25:152020-12-21 02:27:34Vuoden 2020 kilpailu- ja lisenssituet päätetty
Jyväskylän kaupunki suunnittelee Tourujoen alueen kunnostusta. Jokea ollaan osittain vapauttamassa, patorakenteita purkamassa, joen ympäristöä siistimässä sekä Kankaankadun kävely- ja pyöräilysiltaa uusimassa.
Jätimme suunnitelmasta muistutuksen. Keskityimme muistutuksessamme kunnostukseen liittyviin pyöräväyläjärjestelyihin sekä Tourujoen ylittävään Kankaankadun siltaan. Muistutuksessamme esitämme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:
suunnitelma-aineistoissa käytetään useassa kohdassa vanhentunutta termiä ”kevyt liikenne”, tästä olisi syytä Jyväskylässäkin luopua
uuden Kankaankadun jalankulku- ja pyöräilysillan pituuskaltevuudeksi on ilmoitettu 8 prosenttia, tämä on varsin paljon ja suunnitteluohjeiden sallimassa maksimissa; kalteva puukantinen silta joen päällä voi olla haastava kulkea erityisesti talviliukkailla ja vaikkapa rullatuolilla – sillan suunnitteluun ja liukkauden estämiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota
Kankaankadun sillan työmaa-aikaiset järjestelyt pitää hoitaa kunnolla, varsinkin koska mahdolliset kiertoreitit ovat pitkiä
suunnitelma-alueeseen liittyvät Lahkomyllynpolun, Niskakujan sekä keskeiset Kankaankadun ja Vapaaherrantien väliset jalkakäytävät ja pyörätiet kannattaa toteuttaa asfaltoituina
suositulla pyöräilyreitillä Kankaankadulla Tourujoen ylittävän sillan kohdalla on jyrkkä ja ulkokurviin kallistettu mutka, jossa on sattunut lukuisia pyöräilijöiden kaatumisia; mutka kannattaa oikaista tämän remontin yhteydessä.
Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/12/KankaankatuSilta.png5851342Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-12-15 23:04:122020-12-16 03:31:57Muistutus Jyväskylän Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelmasta 14.12.2020
Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin etänä torstaina 10.12.2020. Kauden päättäjäisiä ja pikkujouluja ei tällä kertaa järjestetty koronatilanteen vuoksi.
Kokouksessa vahvistettiin hallituksen laatima vuoden 2021 toimintasuunnitelma. Toiminta jatkuu pääosin entiseen tapaan. JYPS jatkaa pyöräilyn yleisyhdistyksenä sekä ainoana pyörällä kulkemisen edunvalvontatahona Keski-Suomessa. Järjestetään monipuolista ja aktiivista pyöräilytoimintaa sekä pyritään lisäämään pyöräilyn harrastamista ja pyöräilyä liikennemuotona. Yhdistyksen jäsenmäärä pyritään kasvattamaan noin 50:llä 1100:aan. Alle 18-vuotiaiden jäsenten määrä pyritään kasvattamaan muutamalla kymmenellä yli 300:n. Vuoden aikana jatketaan edelleen valmistautumista toiminnanjohtajan palkkaamiseen. Keväällä järjestetään Jyväskylän Pyöräilyviikko kaupungin ja muulla rahoituksella. Rahoitusta on haettu myös laajalle pyörällä kulkemista edistävälle hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea haetaan Fillariakatemian kehittämishankkeeseen. Toimintasuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan vuonna 2021. Aikuisten jäsenmaksu on 30 euroa, vähävaraisten (työttömät, eläkeläiset, opiskelijat jne.) 20 euroa, alle 18-vuotiaiden 10 euroa ja samassa taloudessa asuvien perheiden 60 €. Yhteisöjäsenmaksu on 100 euroa. Jäsenet voivat halutessaan tukea vapaaehtoisilla lisämaksuilla yleisesti yhdistyksen toimintaa, Pyöräliiton jäsenyyttä, paikallista pyöräilynedistämistä, ohjattuja lenkkejä ja/tai Fillariakatemiaa.
Vuoden 2021 budjetin loppusumma on kaiken kaikkiaan 185 000 euroa. Budjetissa pyritään nollatulokseen.
Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Teemu Tenhunen. Hallitukseen valittiin uudelleen Timi Wahalahti, Seppo Ström, Pilvi Laukkanen, Mikael Pironetti ja Teemu Peltonen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Tiina Siik, Heikki Helle ja Ilkka Rekilä sekä varajäseneksi Jussi Gustafsson. Hallituksesta jäivät pois Jarkko Heikkilä, Johanna Heikkilä ja Samuel Halme. Kiitos luopuneille jäsenille ja menestystä uusille valituille!
Toiminnantarkastajiksi valittiin Piia Saarela ja Miia Jämsen sekä varatoiminnantarkastajiksi Jarkko Heikkilä ja Vesa Kilpiäinen.
Vuoden 2020 parhaat
Kokouksessa jaettiin jäsenille 14 palkintoa ansioista vuoden aikana. Palkitut saavat kunniakirjan, vapaavalintaisen seuravaatteen sekä paketillisen JYPSin omaa, Jätskilän valmistamaa jäätelömakua.
Vuoden pyöräilijä: Jarno Niiranen
Jarno on ollut ahkerimpia talkoolaisia vuoden aikana. Jarno oli mukana mm. MTB Marathon Laajavuoren järjestelyissä ja polttopuutalkoissa sekä on kuljettanut omatoimisesti puita yhdistyksen mökille. Jarno on myös ollut tämän vuoden päävastuussa Junior Teamin toiminnasta – ilman Jarnoa koko tiimi ei olisi pyörinyt.
Vuoden tulokas: Mirka Lehtinen
Mirka liittyi helmikuussa yhdistyksen jäseneksi, ja hän on ollut heti säännöllisesti mukana lenkeillä ja tapahtumissa. Kesällä Mirka osallistui myös pyöräilynohjaajakoulutukseen ja on vetänyt maantielenkkejä.
Vuoden ohjaaja: Juha Airasjärvi
Juha osallistui alkukesästä ohjaajakoulutukseen ja on vetänyt heti sen jälkeen huiman määrän maastolenkkejä. Juha on muutenkin tuttu näky lenkeillä. Juhalla on Nimenhuudossa tänä vuonna 54 ilmoittautumista – toiseksi eniten. Juha suunnittelee työvuorojaankin kimppalenkkien mukaan.
Vuoden talkoolainen: Marja Rantanen
Marja on ollut talkoissa mukana jo useampana vuotena. Tänä vuonna Marja osallistui mm. MTB Marathon Laajavuoren järjestämiseen ja puutalkoisiin. Talkoiden ohella Marja käy mm. yhteislenkeillä ja salivuorolla sekä osallistuu tapahtumiin. Nimenhuudossa Marja keräsi tänä vuonna 25 ilmoittautumista.
Vuoden juniori: Eeti Lahti
Eeti on ollut innokkaasti mukana yhdistyksen treeneissä ja tapahtumissa. Eeti myös kulkee pyörällä joka paikkaan sekä fillaroi paljon kavereidensa kanssa.
Vuoden pyöräsuunnistajat: Arja Nuolioja ja Eve Lahti
Kyseessä on mahtava viestipari, joka nappasi pyöräsuunnistuksen SM-pronssia D80-sarjassa. Mukana on tarkka konkari ja rohkea ensikertalainen.
Vuoden seura-aktiivi: Ilkka Rekilä
Ilkka on ollut viime vuodet päävastuussa yhdistyksen trial-toiminnasta. Ilkka on esimerkiksi ohjannut trial-harjoituksia aktiivisesti sekä edistänyt Suomen suurimman trial-parkin rakentamista Keljonkankaalle. Ilkka on junaillut myös trialin talvihallitilan.
Vuoden trialisti: Olli Kauppila
Olli Kauppila on jo vuosia ollut ainoa Suomessa yksipyöräisellä kilpaillut trialisti ja menestynytkin kilpailuissa. Olli on myös antanut huomattavan panostuksen niin trialpyöräilykilpailujen tuomarointiin kuin tapahtumien järjestämistalkoisiin.
Vuoden renkaanrikkoja: Mikko Kiljunen
Pyöräretkellä kesällä Baltiassa Mikon Maxxikset kokivat lähes kymmenen rengasrikkoa. Rengasrikkoja on kertynyt muutenkin vuoden aikana kiitettävästi, viimeksi eilen 9.12. kuntolenkille osallistuminen estyi kyljistään hajonneiden nastarenkaiden vuoksi.
Lisäksi Mikko on käynyt ahkerasti sählyssä, salivuorolla ja kuntolenkeillä. Sählyssä Mikko on toiminut jopa kyytivastaavana. Mikko on kerännyt vuoden aikana Nimenhuutoon kolmanneksi eniten eli 42 ilmoittautumista tapahtumiin. Mikko on osallistunut myös useisiin talkoisiin.
Vuoden kilpapyöräilijä: Kari Vaara
Kari on jo vuosia ajanut fillarilla paljon ja kisannut ahkerasti. Tänä vuonna Kari nappasi esimerkiksi SM-hopeaa maantiellä sekä aika-ajossa että yhteislähdössä. Kari myös jakaa lenkkikertomuksiaan säännöllisesti sosiaalisessa mediassa.
Vuoden maastopyöräilijä: Eevi Hautajoki
Eevi ajoi ja harjoitteli jälleen ahkerasti maastossa vuoden aikana. Myös kisoissa Eeville tuli menestystä, Eevi nappasi XCO:n SM-kultaa ja oli Kultaisen Kammen N16-sarjassa toinen.
Vuoden esikuva: Eemeli Kanervo
Eemeli edusti polkupyörätrialin elite-luokassa hienosti JYPSiä kauden aikana. Eemeli oli SM-kisassa kolmas ja halli-SM:ssä toinen. Suomen Cupissa Eemeli keräsi toiseksi eniten pisteitä. Eemeli oli myös mukana Pyöräilyviikon trial-näytöksissä ja innosti vuoden aikana yhdistykseen useita uusia jäseniä.
Vuoden nuori tulokas: Veera Laine
Tuli vauhdilla mukaan maastoryhmään ja osoitti huimaa kykyä kehittyä sekä pitää yllä ryhmähenkeä.
Kunniamaininta 2020: Jarkko Heikkilä
Jarkko on toiminut vuosia yhdistyksessä aktiivisesti. Jarkko on ollut esimerkiksi hallituksessa ja varapuheenjohtajana, vastannut lasten ja nuorten lenkkitoiminnasta sekä suunnitellut ja ohjannut lenkkejä.
https://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2020/12/syyskokous2020.jpg5041326Teemu Tenhunenhttps://www.jyps.fi/wp-content/uploads/2009/03/jyps_kscup.jpgTeemu Tenhunen2020-12-11 11:30:552020-12-17 17:16:28Syyskokouksen päätöksiä ja vuoden parhaat 2020
