Artikkelit

Muistutus Jyväskylän Keskussairaalantien ja Länsi-Päijänteentien katusuunnitelmien muutoksista 20.3.2023

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Keskussairaalantien remontoimista välillä Rautpohjankatu–Kramsunkatu sekä Länsi-Päijänteentien välillä Keskussairaalantie–Purokatu.

Molempien katujen osalta suunnitelma on pääosin hyvä. Toivomme suunnitelmiin kuitenkin vielä parannuksia, joten jätimme katusuunnitelmien muutoksista muistutuksen.

Kiinnitämme muistutuksessamme huomiota esimerkiksi seuraaviin aiheisiin:

  • Keskussairaalantien pohjoispuolelle ehdotetaan eroteltua 2-suuntaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Kadun toisella puolella olisi vain jalkakäytäviä. Keskussairaalantien suuntaisen liikenteen kannalta ratkaisu on toimiva. Suunnitelma ei kuitenkaan huomioi Keskussairaalantien eteläpuolisten kiinteistöjen saavutettavuutta pyörällä ja sähköskuutilla. Keskussairaalantien eteläpuolisia jalkakäytäviä voisikin leventää sekä muuttaa ne poikkeuksellisesti yhdistetyiksi jalkakäytäviksi ja pyöräteiksi – pyörätie mahdollistaisi liikennesääntöjen mukaisen ajamisen kadun eteläpuolen kiinteistöille. Toinen vaihtoehto on toteuttaa Keskussairaalantien 2-suuntaiselta pyörätieltä luiskat kadun yli kiinteistöliittymien kohdille.
  • Keskussairaalantien ja Länsi-Päijänteentien pyörätiet esitetään toteutettavaksi 3 metrin levyisinä. Keskussairaalantiellä Mattilankadun ja Seminaarinkadun välillä pyörätien leveys voisi olla vähintään 3,5 metriä. Yliopistoalueen laidalla on vilkasta jalankulku- ja pyöräliikennettä, joten lisäleveys sujuvoittaisi liikennettä ja parantaisi turvallisuutta.
  • Kiljanderinkadun kohdalla Keskussairaalantien ylittävä suojatie siirtymässä nykyisestä Länsi-Päijänteentien suuntaan. Esitetyllä sijainnilla pyörällä ja sähköskuutilla ajavat päätyvät suojatieltä suoraan Kiljanderinkadun tai Keskussairalaantien jalkakäytävälle – liikennesääntöjen mukainen eteneminen ei ole mahdollista. Pyörällä ja sähköskuutilla ajaville pitääkin toteuttaa tasainen luiska ja selkeä liikennesääntöjen mukainen ohjaus Kiljanderinkadun ajoradalle.
  • Köyhälammen kaakkoispuolella 2-suuntaisten pyöräteiden risteystä voisi muotoilla esitettyä avarammaksi, näin kulkeminen Keskussairaalantien suuntaisesti olisi sujuvampaa.
  • Suunnitelman perusteella vaikuttaa siltä, että Hippoksen suunnasta Kramsunkadun kohdalle tullessa voi ajatella pyörätien joko päättyvän tai jatkuvan Keskussairaalantien ajoradan toisella puolella. 2-suuntaiselle pyörätielle kannattaa tehdä lyhyt jatke ja sujuva liitos Seminaarinkadun yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien suuntaan, näin väylän jatkuminen on visuaalisesti selvää.

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Kramsunkadun katusuunnitelman muutoksesta 29.3.2021

Jyväskylän kaupunki aikoo kunnostaa Kramsunkadun välillä Keskussairaalantie – Alvar Aallon katu. Kramsunkatu on osa suunniteltua Tietobaana-pyöräbaanareittiä.

Erityisesti Keskussairaalantiehen liittyvän Kramsunkadun osuuden remontoiminen on ehdottomasti tarpeen. Suunnitelma on tältä osin hyvä. Nykyisin kävely- ja pyöräilylinja Seminaarinmäen puolen sekä Kramsunkadun välillä on hankala ja mutkitteleva. Uudella erotellulla jalkakäytävän ja 2-suuntaisen pyörätien pätkällä saadaan sujuvoitettua ja nopeutettua kävellen ja pyörällä kulkemista pääsuuntien eli yliopiston kampusalueiden välillä.

Suunnitelma-alueeseen liittyvät järjestelyt erityisesti Kramsunkadun kärjissä voisivat kuitenkin olla nykyistä paremmat, joten jätimme muistutuksen katusuunnitelman muutoksesta. Kiinnitämme huomiota erityisesti Keskussairaalantien ja Alvar Aallon kadun helppoon ja sujuvaan ylittämiseen kävellen ja pyörällä. Myös kulkeminen pyörällä Kramsunkadun ja Mattilankadun välillä on nykyään haasteellista.

Lue muistutuksemme pdf-muodossa!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Rautpohjankadun ja Keskussairaalantien katusuunnitelman muutoksesta 25.5.2020

Jyväskylän kaupunki aikoo toteuttaa Keskussairaalantien jalkakäytävälle ja pyörätielle Rautpohjankadun alittavan tunnelin. Jätimme katusuunnitelman muutoksesta ytimekkään 12-sivuisen muistutuksen.

Suunnitelmassa esitetty alikulku ei ole onneksi tyypillinen suomalainen näkemäongelmaristeysmonttu, mutta suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä vähintään selvästi kehittää – nykymuodossaan toteuttaminen heikentäisi kävellen ja pyörällä kulkemisen olosuhteita. Parhaiten kävellen ja pyörällä kulkemista edistettäisiin risteyksessä tasoratkaisulla.

Alikulkujen vaikutuksia

Käsittelemme muistutuksessamme varsin laajasti alikulkujen vaikutuksia pyörällä kulkemisen suosioon ja turvallisuuteen. Voidaan todeta, etteivät suomalaiset alikulut ainakaan yleensä mitenkään lisää pyörällä kulkemista. Suomeen on rakennettu viime vuosikymmeninä tuhansia alikulkuja ja samaan aikaan sekä kävellen että pyörällä kulkemisen suosio on vähentynyt selvästi. Alikulkujen toteuttamista perustellaan kävellen ja pyörällä kulkemisen edistämisellä, mutta oikeasti niitä rakennetaan Suomessa yleensä moottoriajoneuvoliikenteen sujuvoittamiseksi.

Muiden maiden esimerkkien mukaisesti alikulkujen tavoitellut turvallisuusvaikutukset voidaan saavuttaa myös tasoylityksillä. Suomea paremmissa pyöräilymaissa alikulkuja toteutetaan paljon harkitummin ja vähemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa alikulkuja rakennetaan vain, jos ne voidaan toteuttaa laadukkaina ja ne selkeästi parantavat pyörällä kulkemisen olosuhteita.

Keskussairaalantien ja Savelankadun risteykseen juuri rakennettu näkemäongelmainen alikulkumonttu.

Alikulkujen yleisiä haittavaikutuksia ovat mm. mittavat kustannukset, katujärjestelyjen sitominen alikulun ympärille valittuun ratkaisuun jopa vuosikymmeniksi sekä mäkisyyden ja näkemäongelmien lisääntyminen. Esimerkiksi Rautpohjankadun alikulun kustannusarvio on massiiviset 1,5 miljoonaa euroa – tämä on todennäköisesti pois sellaisista ratkaisuista, jotka todetusti voivat lisätä kävellen ja pyörällä kulkemista. 1,5 miljoonalla rakennettaisiin pitkä pätkä laadukasta pyöräbaanaa, toteutettaisiin Kilpisen sillan jatke Hannikaisenkadun yli tai parannettaisiin keskustan pyöräpysäköinti aivan eri tasolle.

Tietyissä paikoissa alikuluista on hyötyä ja ne voi toteuttaa sujuvina sekä turvallisina. Parhaiten alikulut soveltuvat kohtiin, joissa yksi jalkakäytävä ja pyörätie suoraviivaisesti risteää leveän, vilkkaan ja kovavauhtisen moottoriajoneuvoliikennekadun tai -tien kanssa. Alikulut soveltuvat paljon huonommin Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun kaltaisiin risteyksiin, joissa kävely- ja pyöräliikennettä kulkee useampaan kuin kahteen suuntaan – alikulku lähes väistämättä heikentää olosuhteita joihinkin suuntiin. Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun risteyksessä ajoratojakaan ei voi korottaa, joten mäkisyyden lisääntyminen tulisi myös kokonaisuudessaan jalan ja pyörällä kulkemisen haitaksi.

Alikulkusuunnitelman ratkaisujen arviointia

Jos alikulku kuitenkin päätetään toteuttaa, niin esitämme muistutuksessamme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:

  • alikulku lisäisi Keskussairaalantien jalkakäytävän ja pyörätien, yhden suunnitellun pyöräbaanareitin, mäkisyyttä edelleen; alikulkuun olisi nousua molemmista suunnista ja alikulun kohdalla vastaavasti monttu – jos alikulku päätetään toteuttaa, niin sen ja liittyvien väylien profiilia pitää loiventaa
  • suunniteltujen pyöräteiden leveys alikulussa ja sen ympäristössä ei ole riittävä; alikulkuun on kaavailtu 3 metrin levyistä 2-suuntaista pyörätietä sekä ympärille 3–3,5 metrin levyisiä yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä – Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa 2-suuntaisen pyörätien minimileveydeksi esitetään 3,5 metriä, ja valtakunnallisessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa yhdistettyjen väylien vähimmäisleveydeksi on määritelty 3,5 metriä
  • mikäli alikulku toteutetaan, niin alikulussa 2-suuntainen pyörätie kannattaa erottaa jalkakäytävästä punaisella asfaltilla tai massalla
  • alikulun toteuttaminen estäisi esimerkiksi 1-suuntaisten pyöräteiden toteuttamisen Rautpohjankadulle, myöskään 2-suuntaisille pyöräteille ei olisi alikulun luona riittävästi tilaa – ratkaisu vaikuttaisi myös tuleviin Valmetin ja Hippoksen edustan väyläjärjestelyihin
  • teimme Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun risteykseen sujuvuustarkastelua, jos alikulku toteutettaisiin – Keskussairaalantien suuntaisesti pääsisi kohtuullisen sujuvasti, mutta alikulun toteuttaminen ehdotetuilla järjestelyillä vaikeuttaisi kävellen ja pyörällä kulkemista useilla muilla linjoilla; erityisesti liikennettä Kannaksenkadulle tai Kannaksenkadulta ei ole suunnitelmassa otettu huomioon
  • jos alikulku toteutetaan, niin tunneliin johdattavien väylien liittymiskohdista kannattaa loiventaa
    viheralueiden kärkiä
  • Keskussairaalantien sairaalan puoleiselle suojatielle on linjattu liikaa sivusiirtymää ja sitä pitää oikaista; sivusiirtymä tuottaisi vaaratilanteita Keskussairaalantietä pyörällä ylitettäessä – pyörällä katua ylittävä olisi hetken aikaa selin Rautpohjankadulta kääntyviin moottoriajoneuvoihin
  • alikulun toteuttaminen pienentäisi viheralueita Köyhälammen puolella ja Valmetin kiinteistöllä –lähtökohtaisesti viheralueet keskustassa ja sen tuntumassa tulee säilyttää.

Koko kannanotto sekä muut lausunnot ja muistutukset

Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.