Fillarilla liikkeellä -hankkeelle liikkumisen ohjauksen valtionapua 2021

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt valtionapua meidän sekä Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n yhteiselle liikkumisen ohjauksen hankkeelle. Hanke on käynnissä 1.1.–31.12.2021. JYPSin osalta saimme tukea Fillarilla liikkeellä -hankeosioon.

Liikennevirasto myönsi Fillarilla liikkeellä -hankkeelle tukea noin 34 000 €. Kaikkea haettua tukea ei saatu. Paikallisen rahoituksen kanssa hankkeen kustannukset ovat alustavasti noin 50 000 euroa.

Hankkeessa on monipuolisesti mukana pyörällä kulkemista markkinoivaa ja edistävää toimintaa. Hankkeessa ovat alustavasti mukana seuraavat toimenpiteet:

Kaikki tukea saaneet hankkeet löytyvät täältä.

Lisätietoja

  • Teemu Tenhunen, pj (ät) jyps.fi, 041 544 2195.

Kevätkokous maanantaina 26.4.2021 klo 18

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 26.4. klo 18–n.19.30.

Kokouksessa päätetään vuoden 2020 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä asianosaisille. Lisäksi käsittelyssä on yhdistyksen uusi strategia.

Koronatilanteen vuoksi kokous järjestetään kokonaan etänä Google Meetin kautta.

Etäosallistumisen vuoksi kokoukseen pitää ilmoittautua nettilomakkeella etukäteen. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki ja kokousmateriaaleja sähköpostitse.

Tilaisuuteen voi halutessaan ilmoittautua myös Nimenhuudossa tai Facebookissa.

Esityslista

  1. Avataan kokous
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Esitetään vuoden 2020 tilinpäätös, vuosikertomus sekä toiminnan- tai tilintarkastajien lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2020 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7.  JYPSin strategian 2021–2025 hyväksyminen
  8. Kokouksen päättäminen

JYPSin uusi turvallisuusohje käyttöön 26.1.2021

Olemme ottaneet käyttöön uuden toiminnan turvaohjeen. Yhdistyksen hallitus hyväksyi aiemmasta muokatun ohjeen kokouksessaan 26.1.2021. Jatkossa ohjetta päivitetään tarvittaessa.

Ohjeeseen on koottu turvallisuuteen liittyvät JYPSin käytännöt. Ohje on laadittu turvallisuuden edistämiseksi erityisesti yhdistyksen organisoidussa toiminnassa. Oikeat käytännöt, tiedot ja varusteet toiminnassa lisäävät turvallisuutta. Turvallisuus on myös keskeinen osa toiminnan laatua ja tasoa.

Ohje löytyy pdf-muodossa Hallinto, talous ja turvallisuus -nettisivun alalaidasta.

JYPS ja Stadium yhteistyösopimukseen 2021

JYPS ja Stadium ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuodelle 2021. Sopimusta jatketaan tarvittaessa pidemmälle ajalle.

JYPS-logollisia vaatteita ja varusteita Stadiumin verkkokaupasta

Jäsenet voivat ostaa JYPS-logollisia vaatteita ja varusteita Stadiumin verkkokaupasta. Tuotteet ovat pääasiassa Craftin valmistamia. Jypsiläiset saavat vaatteet ja varusteet selvällä alennuksella normihintoihin verrattuna. Tuotteet voi tilata kotiin tai Stadiumin johonkin myymälään. Kaikki yli 49 euron arvoiset tilaukset toimitetaan postikuluitta, pienemmätkin tilaukset myymälöihin. Tilaukset toimitetaan 3–8 arkipäivässä.

Jokaisesta myydystä tuotteesta yhdistys saa samalla bonusta 6–10 %.

Yhdistyksen kautta voi edelleen hankkia Trimtexin pyöräilyvaatteita ja I Cycle -vaatteita. Stadiumin tuotteet laajentavat ja tukevat yhdistyksen vaate- ja varustevalikoimaa.

Yhdistykselle bonuksia muistakin ostoista Stadiumilla

Yhdistykselle voi halutessaan kohdistaa bonuksia Stadiumin verkkokaupasta tai liikkeistä myös mitä tahansa muuta kuin JYPS-logollisia tuotteita ostaessaan.

Netistä ostaessaan pitää olla Stadiumin kanta-asiakas, jotta voi kohdistaa bonuksia JYPSille. Kanta-asiakkaaksi voi rekisteröityä ilmaiseksi. Jos haluat kohdistaa bonuksia JYPSille, niin kirjaudu verkkokauppaan ja valitse Tue seuraasi -kohdassa JYPS tuettavaksi.

Kun ostaa tuotteita paikan päällä Stadiumin Jyväskylän liikkeistä (Kauppakatu 26 ja Ahjokatu 18), niin bonukset voi kohdistaa JYPSille myös ilman kanta-asiakkuutta. Kassoilla on listaus yhdistyksistä, joita voi tukea.

Stadiumin kanta-asiakas saa pitää henkilökohtaisen vuosibonuksensa. Stadium maksaa 3 %:n lisäbonuksen yhdistykselle. Kanta-asiakas voi myös halutessaan lahjoittaa koko vuosibonuksensa yhdistykselle – tämän voi valita Stadiumin verkkokaupassa Omilla sivuilla Tue seuraasi -kohdassa.

Tulossa myös muita etuja

JYPSille on tulossa tarjouksia ja kampanjoita myös muista Stadiumin tuotteista. Näistä tiedetaan myöhemmin erikseen sähköpostilistalla ja Facebookissa.

Lisätietoja

  • Teemu Tenhunen, pj (ät) jyps.fi.

Muistutus Jyväskylän Ukonniementien ja Rinnekaaren katusuunnitelmasta 18.1.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Lahjaharjun Ukonniementien ja Rinnekaaren kunnostamista. Remontista on laadittu katusuunnitelma.

Erityisesti Ukonniementien kunnostaminen on sinällään erinomaista. Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kapea ja heikkokuntoinen. Ukonniementie on myös osa suunniteltua Jyväskylän pyöräbaanareitistöä, joten väylällä on tärkeä verkostollinen merkitys.

Suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä selvästi kehittää, joten jätimme siitä muistutuksen. Esitämme muistutuksessa esimerkiksi seuraavia parannusehdotuksia:

Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien leveys

Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ollaan kannatettavasti erottelemassa jalkakäytäväksi ja 2-suuntaiseksi pyörätieksi. Pyörätien leveydeksi esitetään 2,25 metriä – pyörätien pitää olla leveämpi. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa ja Jyväskylän omassa pyöräilynedistämisohjelmassa baanojen 2-suuntaisten pyöräteiden minimileveydeksi määritellään 3,5 metriä.

Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien maalaukset

Suunnitelmassa esitetyt pyörätien asfalttimaalaukset ovat 1-suuntaisten pyöräteiden merkintöjä – joten ne pitää korjata 2-suuntaisen pyörätien maalauksiksi.

Ukonniementien pyörätien liikennemerkit

Suunnitelmaan piirretyistä yhdistetyn ja erotellun jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkeistä puuttuvat uuden tieliikennelain edellyttämät 2-suuntaisesta pyörätiestä kertovat lisäkilvet H23.2.

Ukonniementien pyörätien ja ajoradan liitoskohdat

Suunnitelmassa on merkitty risteyksiin ja liittymiin 2-suuntaisen pyöräbaanan ja ajoradan liitoskohtiin “asfalttiviisteet”. Viisteitä ei pitäisi suunnitteluohjeidenkaan mukaan käyttää tällaisissa kohdissa. Esimerkiksi Väylän uudessa Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa todetaan: “Pyöräliikenteen ylityskohdassa ei ole tasoeroa (–).”

Jos jonkinlaista luiskaa on kuivatuksen tms. syyn vuoksi pakko käyttää esimerkiksi pyörätien ja pyöräkaistan liitoskohdalla, niin luiskan pitää ehdottomasti olla riittävän pitkä. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeen mukaan riittävä pituussuuntaisen luiskan pituus on vasta 5–10 metriä.

Ukonniementien ja Tyyppäläntien risteys

Tyyppäläntien risteyksessä Ukonniementien jalkakäytävällä ja 2-suuntaisella pyöräbaanalla kulkulinjat olisivat liian mutkittelevat ja turvallisuutta heikentävät. Ukonniementien ja Tyyppäläntien ajoratojen välillä taas pystyisi kääntymään vauhdikkaasti ja pyörätien jatkeen liikennettä vaarantavasti. Risteyksen nykyinen ja myös katusuunnitelmassa esitetty järjestely ovat vaarallisia erityisesti Ukonniementietä keskustan suunnalta pyöräileville, sillä pyörätien linjaus menee vähän matkaa ennen risteystä Tyyppäläntien suuntaisesti. Pyörällä kulkeva joutuu siis olemaan selin Ukonniementien ajorataan nähden hankaloittaen muun liikenteen havaitsemista. Myös autolla ajavien on hankala havaita ja ennakoida pyöräilijöiden aikeita tällaisessa risteyksessä.

Ajoratojen kaarteita pitää risteyksessä jyrkentää sekä kävely- ja pyöräliikenteen linjoja oikaista.

Ukonniementien sekä Katajatien, Pajutien ja Raitatien risteykset

Risteyksissä ajoratojen kaarresäteet ovat turhan loivat, joten niitä pitää jyrkentää.

Rinnekaaren ja Leppätien risteys

Leppätien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Rinnekaaren sekaliikennekadun kärjen kohdalta puuttuu nykyään luiska. Luiska kannattaa toteuttaa remontin yhteydessä, niin pyörällä ajavien ei tarvitse ylittää pystysuoraa reunatukea. Poikittaisessa ja väistämisvelvollisessa pyörätien ja ajoradan liitoskohdassa asfalttiluiskaa voidaan käyttää.

Tutustu muistutukseen tarkemmin

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa täältä!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutukset Jyväskylän Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan katusuunnitelmista 18.1.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan remontoimista. Jätimme näistä neljästä katusuunnitelmasta muistutukset – suunnitelmat voisivat olla parempiakin kävellen ja pyörällä kulkemisen kannalta.

Palokan Joensuunkatu

Joensuunkadun sekaliikennekadun sekä Ruusalantien yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien väliltä puuttuu luiska, joten pyörätien ja Joensuunkadun välillä ei ole sujuva kulkea esimerkiksi pyörällä – korkean reunatuen ylittäminen ei ole mielekästä.

Remontin yhteydessä Ruusalantien jalkakäytävän ja pyörätien reunatuki on luiskattava Joensuunkadun kohdalta siten, että liikkuminen jalkakäytävän ja pyörätien sekä Joensuunkadun välillä on mahdollista. Saman parannuksen voisi tehdä viereisen Riihitien sekä Ruusalantien pyörätien välille.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Mäki-Matin Petäjätie

Petäjätien katusuunnitelmasta puuttuvat pyörätie-liikennemerkkien yhteydestä uuden tieliikennelain mukaiset lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat pyörätien kaksisuuntaisuuden. Suunnitelmasta puuttuu myös yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkejä. Kotikadun ylityksessä suojatietöyssy pitää toteuttaa pyörällä kulkemisen kannalta sujuvana.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Sulunperän Misukantie, Misukankuja ja Sulunperänkuja

Suunnitelmasta puuttuvat yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkien yhteydestä lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat väylän kaksisuuntaiseksi pyörätieksi.

Sulunperänkujalla yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien sekä ajoradan liittymäkohtaan on piirretty reunatuki. Kyseinen reunatuki tulee poistaa, jotta pyörällä kulkeminen on kohdassa sujuvaa ja miellyttävää.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Korpilahden Isämatintie

Isämatintien ja Martinpolun risteyksessä Martinpolun suuntainen suojatie on sijoitettu suoran linjan sijasta vähän matkaa Isämatintien suuntaan – tämä pidentäisi käveltävää matkaa ja pakottaisi jalankulkijat mutkittelemaan.  Ajoneuvolla liikkuvien olisi puolestaan vaikea ennakoida onko jalankulkija ylittämässä Isämatintietä vai jatkamassa Isämatintien vartta eteenpäin.

Suojatie kannattaa siirtää suoralle linjalle Martinpolun varteen. Tämä on mahdollista, kun ajoradan loivia kaarresäteitä jyrkennetään – samalla nopeudet ajoradalla laskevat ja suojatien ylittäminen on turvallisempaa.

Tutustu muistutukseeemme kokonaisuudessaan!

Kaikki lausuntomme ja muistutuksemme

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Vuoden 2020 jäsenkyselyn tulokset

Järjestimme loka-marraskuussa vuosittaisen kyselyn jäsenille ja muille yhdistyksen toimintaa tunteville. Tavoitteena oli jälleen selvittää, mitä mieltä yhdistyksestä ollaan ja miten toimintaa pitäisi kehittää. Kyselyyn saapui tällä kertaa 41 vastausta. Yhdistyksessä on yli 1000 jäsentä, joten vastausprosentiksi jäi alle 5.

Yleisesti yhdistystä ja sen toimintaa pidettiin hyvänä. 52 prosenttia vastanneista antoi yhdistykselle asteikolla 1–10 arvosanaksi 9 tai 10. 95 % antoi arvosanaksi 8–10 – vuonna 2019 tätä oli mieltä oli 85 %.

Vastaajien iät, sukupuolet ja asuinpaikat

Vastaajien ikäjakauma.

Vastaajien iät jakautuivat seuraavasti:

    • alle 18-vuotiaita 2 % (0 % vuonna 2019)
    • 18–30-vuotiaita 5 % (24 %)
    • 31–40-vuotiaita 32 % (32 %)
    • 41–50-vuotiaita 32 % (20 %)
    • 51–65-vuotiaita 22 % (16 %)
    • yli 65-vuotiaita 7 % (8 %).

Miehiä vastanneista oli 73 % (75 %) ja naisia 27 % (25 %).

85 % vastanneista asuu Jyväskylässä (72 %). Vastaajia oli lisäksi mm.  Jämsästä, Äänekoskelta, Uuraisilta, Laukaasta, Muuramesta, Petäjävedeltä ja Porista.

Miksi ja miten pyöräillään?

Kyselyssä taustoitettiin myös vastaajien pyöräilyharrastusta. Vastaajat määrittelivät itseään pyöräilijänä seuraavasti:

    • erittäin aktiivinen 12 % (20 % vuonna 2019)
    • aktiivinen 63 % (48 %)
    • melko aktiivinen 20 % (32 %)
    • ei kovinkaan aktiivinen 5 % (0 %)
    • en pyöräile 0 % (0 %, 0 %).

Vastaajat kertoivat pyöräilevänsä seuraavista syistä:

    • 85 %, koska fillarointi on mukava harrastus (80 % vuonna 2019, 80 % vuonna 2018)
    • 83 %, koska fillari on näppärä liikenneväline paikasta toiseen (76 %, 62 %)
    • 78 % kohentaakseen kuntoaan (88 %, 77 %)
    • 73 % terveyssyistä (56 %, 46 %)
    • 61 % pitääkseen hauskaa (60 %, 55 %)
    • 44 % nähdäkseen uusia maisemia (88 %, 52 %)
    • 34 % sosiaalisista syistä ja kavereita nähdäkseen (28 %, 23 %)
    • 32 % kannustaakseen lastansa pyöräilemään (24 %, 23 %)
    • 17 % kilpailutarkoituksessa (24 %, 21 %).

Vastaajat harjoittavat nykyään seuraavia pyöräilyn osa-alueita:

    • 83 % liikennepyöräilyä (80 % vuonna 2019, 68 % vuonna 2018)
    • 71 % maastopyöräilyä (64 %, 82 %)
    • 46 % kuntopyöräilyä (56 %, 36 %)
    • 42 % retkipyöräilyä (40 %, 34 %)
    • 32 % maantiepyöräilyä (40 %, 50 %)
    • 29 % lapsen kanssa pyöräilemistä (20 %, 21 %)
    • 12 % pyöräilyolosuhteiden edistämistä (12 %, 7 %)
    • 12 % sähköpyöräilyä (4 %, 0 %)
    • 10 % pyörien ja varusteiden rakentelua (16 %, 14 %)
    • 10 % pyöräsuunnistusta (8 %, 2 %)
    • 7 % cyclocrossia (16 %, 5 %)
    • 7 % alamäkiajoa ja freeridea (0 %, 5 %)
    • 2 % BMX:ää (0 %, 0 %)
    • 2 % gravelia (0 %, 0 %)
    • 2 % nojapyöräilyä (0 %, 0 %)
    • 0 % trialia (0 %, 5 %).

Mitä pyöräilymuotoja aiotaan jatkossa kokeilla?

Niistä pyöräilyn muodoista, joita vastaajat eivät vielä harjoita, on maastopyöräily edelleen kiinnostavin. Kysymykseen vastanneet olivat kiinnostuneita seuraavista itselleen uusista pyöräilyn osa-alueista:

    • 33 % maastopyöräilystä (53 % vuonna 2019, 40 % vuonna 2018)
    • 27 % retkipyöräilystä (29 %, 30 %)
    • 27 % kuntopyöräilystä (0 %, 20 %)
    • 24 % liikennepyöräilystä (18, 20 %)
    • 21 % pyörien ja varusteiden rakentelusta (6 %, 27 %)
    • 18 % pyörällä kulkemisen ja pyöräilyolosuhteiden edistämisestä (12 %, 23 %)
    • 12 % maantiepyöräilystä (12 %, 37 %)
    • 12 % lasten, nuorten ja perheiden toiminnasta (12 %, 20 %)
    • 9 % sähköpyöräilystä (29 %, 3 %)
    • 9 % cyclocrossista (24 %, 0 %)
    • 6 % alamäkiajosta ja freeridesta (6 %, 13 %)
    • 6 % BMX:stä (6 %, 3 %)
    • 3 % trialista (0 %, 0 %)
    • 6 % pyöräsuunnistuksesta (6 %, 0 %)
    • 0 % useamman vuorokauden maastopyöräretkistä (6 %, 3 %).

Pyörien määrä ja rahan käyttäminen pyöräilyyn

Vastaajilla oli keskimäärin noin 3,1 pyörää (3,1 pyörää vuonna 2019 ja 3,2 vuonna 2018). Kyselyyn vastanneet omistivat kyselyn aikaan fillareita seuraavasti:

    • 1 pyörän 17 % (4 % vuonna 2019, 7 % vuonna 2018)
    • 2 pyörää 17 % (32 %, 27 %)
    • 3 pyörää 29 % (32 %, 23 %)
    • 4 pyörää 17 % (16 %, 25 %)
    • 5 pyörää tai useampia 20 % (16 %, 18 %).

Montako pyörää vastaajat omistavat.

 

Rahan käyttäminen pyöräilyyn vuosittain.

Rahaa pyöräilyyn vastaajat käyttävät vuosittain keskimäärin noin 1000 € (reilut 1200 € vuonna 2019 ja reilut 1000 € vuonna 2018). Vastaajat käyttävät pyöräilyyn rahaa seuraavasti:

    • alle 500 € 37 % (24 % vuonna 2019, 23 % vuonna 2018)
    • 500–1000 € 27 % (32 %, 46 %)
    • 1000–2000 € 32 % (32 %, 21 %)
    • 2000–3000 5 % (4 %, 7 %)
    • yli 3000 € 0 % (8 %, 5 %).

Jäsenyys ja sen syitä

20 % kyselyyn vastanneista ei ollut JYPSin jäseniä. Muut vastanneet olivat olleet jäseninä:

    • 1 vuoden 20 % (12 % vuonna 2019)
    • 1–3 vuotta 17 % (16 %)
    • 4–10 vuotta 37 % (56 %)
    • yli 10 vuotta 7 % (12 %).

Jäsenyydelle oli seuraavia syitä:

    • 56 % osallistuakseen pyöräilytapahtumiin (63 % vuonna 2019, 56 % vuonna 2018)
    • 56 % ajaakseen lenkkejä ja retkiä yhdessä muiden kanssa (54 %, 59 %)
    • 53 % kohentaakseen kuntoaan (63 %, 44 %)
    • 53 % saadakseen samanhenkistä seuraa (42 %, 44 %)
    • 50 % haluaa olla mukana edistämässä pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita (63 %, 56 %)
    • 50 % oppiakseen lisää pyöräilystä (50 %, 44 %)
    • 47 % hyödyntääkseen jäsenetuja (54 %, 39 %)
    • 34 % tukeakseen lapsensa pyöräilyharrastusta (17 %, 10 %)
    • 16 % osallistuakseen kilpailuihin (25 %, 27 %)
    • 3 prosentilla oli myös muita syitä jäsenyyteen (4 %, 10 %).

Jäseneksi liittymiseen liittyen esitettiin useita kehitysideoita ja vinkkejä, joita pyritään jatkossa hyödyntämään.

Osallistuminen toimintaan ja sen järjestämiseen

Vastaajat ilmoittivat tuntevansa yhdistyksen toimintaa:

    • ei lainkaan 2 % (0 % vuonna 2019)
    • hieman 29 % (8 %)
    • jonkin verran 29 % (36 %)
    • hyvin 29 % (44 %)
    • erittäin hyvin 10 % (12 %).

Vastaajat olivat osallistuneet yhdistyksen toimintaan seuraavasti:

    • ei lainkaan 25 % (12 % vuonna 2019)
    • hieman 40 % (40 %)
    • jonkin verran 23 % (40 %)
    • aktiivisesti 13 % (8 %)
    • erittäin aktiivisesti 0 % (0 %).

Osallistuminen toimintaan. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

 

Toiminnasta yhteislenkeille, Pyöräilyviikolle, yhteisiin tapahtumiin ja retkille on osallistuttu ahkerimmin. Vastaajat olivat osallistuneet toiminnan osa-alueisiin seuraavasti:

    • 51 % yhteislenkeille ja -ajoihin (73 % vuonna 2019, 74 % vuonna 2018)
    • 49 % Pyöräilyviikolle (59 %, 45 %)
    • 23 % retkille (50 %, 29 %)
    • 23 % Fillariakatemian toimintaan (14%, 12 %)
    • 23 % muihin koulutuksiin, maasto- ja maantiekursseille ym. (46 %, 21 %)
    • 23 % yhteisiin tapahtumiin (50 %, 33 %)
    • 20 % kilpailuihin (27 %, 26 %)
    • 17 % mökkitoimintaan (18 %, 10 %)
    • 14 % sählyyn (18 %, 17 %)
    • 14 % huoltotapahtumiin ja -kursseille (27 %, 14 %)
    • 9 % kaupunkipyöräilykoulutuksiin (23 %, 7 %)
    • 6 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen (18 %, 10 %)
    • 6 % kampanjoihin (5 %, 7 %)
    • 6 % alamäkitoimintaan (0 %, 2 %)
    • 6 % salivuorolle (0 %, 0 %)
    • 6 % kuntovalmentautumiseen ja kuntotesteihin (23 %, 5 %)
    • 3 % spinningiin (18 %, 17 %)
    • 3 % pyöräsuunnistukseen (0 %, 0 %)
    • 0 % trialiin (0 %, 2 %).

Vastaajat olivat olleet mukana toiminnan järjestämisessä ja talkoissa vähemmän kuin tapahtumien osallistujina. Järjestämiseen oli osallistuttu seuraavasti:

    • ei lainkaan 53 % (40 % vuonna 2019, 55 % vuonna 2018)
    • hieman 28 % (32 %, 21 %)
    • jonkin verran 8 % (16 %, 16 %)
    • aktiivisesti 13 % (12 %, 7 %)
    • erittäin aktiivisesti 0 % (0 %, 1 %).

Osallistuminen toiminnan järjestämiseen. 1: ei lainkaan, 2: hieman, 3: jonkin verran, 4: aktiivisesti ja 5: erittäin aktiivisesti.

Tyytyväisyys toimintaan ja toiminnan kehittäminen

Yhdistyksen toiminnoista tyytyväisimpiä oltiin Pyöräilyviikkoon sekä pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistämiseen – nämä saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Pyöräilynedistämistoimintaa piti vastanneista erinomaisena 67 % ja Pyöräilyviikkoa 64 %.

Tyytymättömimpiä oltiin kuntovalmennustoimintaan.

Vastanneet arvioivat yhdistyksen toiminnan osa-alueita hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

    • 100 % Pyöräilyviikko (100 % vuonna 2019, 94 % vuonna 2018)
    • 100 % pyöräilyn ja pyöräilyolosuhteiden edistäminen (86 %, 93 %)
    • 100 % kampanjat (100 %, 92 %)
    • 100 % huoltotapahtumat ja -koulutukset (92 %, 91 %)
    • 100 % kaupunkipyöräilykoulutukset (90 %, 100 %)
    • 100 % kuntolenkit (89 %, 90 %)
    • 100 % Fillariakatemia (83 %, 92 %)
    • 100 % mökkitoiminta (63 %, 92 %)
    • 100 % sähly (60 %, 100 %)
    • 100 % alamäkitoiminta (0 %, 75 %)
    • 100 % vaihtuvalajinen salivuoro (75 %, 100 %)
    • 100 % trial (50 %, 100 %)
    • 94 % maastolenkkejä (100 %, 86 %)
    • 92 % kilpailutoiminta (75 %, 83 %)
    • 92 % pyöräretket (56 %, 94 %)
    • 87 % illanvietot ja muut yhteiset kokoontumiset (85 %, 87 %)
    • 86 % muut koulutukset ja kurssit, maantie- ja maastokurssit ym. (73 %, 94 %)
    • 83 % maantielenkit (83 %, 85 %)
    • 83 % muu toiminta (100 %, 100 %)
    • 75 % spinningiä (67 %, ei kysytty 2018)
    • 50 % kuntovalmennustoiminta (40 %, 56 %).

Toiminnan kehittämiseksi esitettiin lukuisia ideoita ja näkemyksiä. Näitä pyritään jatkossa ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan. Nykyiset vapaaehtoistyöresurssit ovat varsin maksimaalisesti käytössä, joten toiminnan kehittämiseen tarvittaisiin uusia tekijöitä.

Keskustelu ja tiedotus

Yhdistyksen tiedottamista kokonaisuutena piti hyvänä tai erinomaisena 84 % vastanneista (80 % vuonna 2019 ja 85 % vuonna 2018).

Tiedottamisen osa-alueista yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote sekä Nimenhuuto saivat eniten erinomaista-arvosanoja. Instagramiin oltiin tyytymättömimpiä – tilin ylläpitoon kaivattaisiinkin lisää vastuuhenkilöitä.

Tiedottamisen osa-alueita arvioitiin hyviksi tai erinomaisiksi seuraavasti:

    • 100 % Nimenhuuto (72 % vuonna 2019, 82 % vuonna 2018)
    • 100 % Äänekosken Facebook-sivu (0 %, 50 %)
    • 90 % yleinen sähköpostilista ja viikkotiedote (8%, 81 %)
    • 85 % yleinen Facebook-sivu (75 %, 94 %)
    • 80 % yleinen Facebook-ryhmä (78 %, 80 %)
    • 76 % tiedottaminen julkisuudessa (100 %, 76 %)
    • 73 % nettisivut (76 %, 75 %)
    • 67 % Instagram (56 %, 58 %)

Myös keskusteluun ja tiedotukseen liittyen esitettiin useita parannusehdotuksia.

Jäsenedut ja niiden hyödyntäminen

Jäseneduista on hyödynnetty eniten seuravaatteita ja alennuksia. Kysymykseen vastanneet ilmoittivat hyödyntävänsä vähintään satunnaisesti jäsenetuja seuraavasti:

    • 81 % jäsenalennukset (67 % vuonna 2019, 59 % vuonna 2018)
    • 62 % yhteistilaukset (50 %, 31 %)
    • 61 % seuravaatteet (67 %, 74 %)
    • 37 % seuran mökki (33 %, 26 %)
    • 34 % lainattavat välineet (29 %, 28 %)
    • 10 % kilpailulisenssi ja -vakuutus (13 %, 17 %)
    • 7 % kilpailu- ja lisenssituet (4 %, 9 %)
    • 7 % vuokrattavat äänentoistolaitteet (4 %, 3 %)
    • 5 % harrastepyöräilijän vakuutus (0 %, 9 %).

Myös jäsenetuihin liittyviä ehdotuksia pyritään ottamaan jatkossa huomioon.

Jäsenmaksut ja varainhankinta

Nykyisiä yhdistyksen jäsenmaksuja piti sopivina 88 % (92 % vuonna 2019). Maksuja piti liian alhaisina 5 % ja korkeina 8 %. Toisaalta 26 % olisi ollut valmis maksamaan 5 euroa korkeampaa jäsenmaksua (48 % vuonna 2019). Syyskokouksessa päätettiin lopulta pitää jäsenmaksut ennallaan vuonna 2021.

Mitkä olisivat sopivat jäsenmaksut vuonna 2021?

Vapaaehtoisten tukimaksujen keräämista piti toimivana järjestelmänä 59 % (62 %) vastaajista. 33 % (28 %) vastaajista ei ollut kuullut asiasta.

Yleiset arviot ja kommentit

Yhdistyksen yleisarvosanaa esiteltiin jo tiedotteen alussa. Yleisiä toimintaehdotuksia pyritään muiden ehdotusten tavoin ottamaan jatkossa huomioon.

Palkintoarvonta ja kiitokset

Kyselyn vastanneiden kesken arvottiin kolme I Cycle JKL -hupparia tai vastaavaa seuravaatteiden yläosaa. Palkinnot on jo toimitettu voittajille.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Valtakunnallinen pyöräilynohjaajakoulutus touko-kesäkuussa 2021 Jyväskylässä

Suomen Pyöräilynohjaajat ja JYPS järjestävät valtakunnallisen pyöräilynohjaajakoulutuksen Jyväskylässä touko-kesäkuussa 2021. Koronatilanteen johdosta koulutuksen kontaktijaksot on siirretty pidettäväksi lauantaista sunnuntaihin 29.–30.5. ja 12.–13.6.

Koulutus on tarkoitettu pyöräilytoimintaa yrityksissä, yhdistyksissä, kunnissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa vetäville sekä muille pyöräilyn ohjaamisesta kiinnostuneille. Tavoitteena on antaa osallistujalle tiedot ja osaaminen, jotta tämä voi omatoimisesti järjestää ja ohjata perustasoisia aloittelijoiden ja harrastajien lenkkejä, retkiä sekä muita pyöräilytapahtumia. Kurssi antaa valmiuksia myös lasten ja nuorten ohjaamiseen. Koulutuksessa pääpaino on liikenne-, kunto- ja retkipyöräilyn hallitsemisessa ja opettamisessa. Koulutuksesta saa kattavan osaamisen pyöräilyyn ja sen ohjaamiseen.

Koulutus sisältää noin 30 h kontaktiopetusta, 10 h omatoimista opiskelua ja 10 h käytännön harjoittelua oman yrityksen, yhdistyksen, kunnan, oppilaitoksen tai muun organisaation toiminnassa sekä loppukokeen.

Koulutukseen voivat osallistua kaikki täysi-ikäiset, joilla on vähintään vuoden verran pyöräilytaustaa. Koulutuksen käyneillä on oikeus käyttää pyöräilynohjaaja-titteliä toiminnassaan.

Koulutuksen osallistumismaksu on 220 €. Suomen Pyöräilynohjaajien henkilö- ja yhteisöjäsenet saavat koulutuksesta 20 euron alennuksen. Koulutus on ilmainen niille JYPS-jäsenille, jotka sitoutuvat vetämään yhdistyksen lenkkejä ja retkiä.

Lisätietoja kurssista on Suomen Pyöräilynohjaajien sivuilla. Kurssi löytyy myös Facebookista. Tervetuloa mukaan!

Vuoden 2020 kilpailu- ja lisenssituet päätetty

JYPSin hallitus päätti kokouksessaan 14.12. vuoden 2020 kilpailu- ja lisenssituista.

Hyväksytysti tukia haki 12 kilpailuihin osallistunutta.Hyväksyttyjen hakemusten yhteissumma oli 3688,96 €. Lisenssitukia haettiin 749 euroa ja kisamaksutukia 2939,96 €. Lisäksi osa haki tukea menoihin, jotka eivät olleet hakukelpoisia. Vuoden 2020 budjetissa oli varattu tukiin 3500 €, mutta tämän poikkeusvuoden vähäisten kilpailutuottojen vuoksi hallitus päätti tukiin olevan käytössä enintään 3000 €.

Pysyvän linjauksen mukaisesti osallistumismaksutukea myönnettiin vain yhdistystä ko. kisoissa edustaneille – eli JYPS oli tuloslistalla mainittava seurana. Myös seuravaatteiden käyttäminen oli edellytyksenä – pois lukien sponsoritallin kisapaitoja tms. käytettäessä. Sponsoripaitoihinkin saa yhdistykseltä kangasmerkkejä.

Tukea hyväksytysti hakeneiden kilpailulisenssien vakuutuksettomat osuudet päätettiin aiempaan tapaan maksaa kokonaan. Kilpailumaksujen perustukiprosentiksi päätettiin 10. Alle 18-vuotiaille päätettiin myöntää perusprosentin päälle 30 prosenttiyksikköä tukea ja yhdistyksen toiminnassa talkoilleille ahkeruuden perusteella 0–30 prosenttiyksikköä. Menestyksestä ja huipulle tähtäämisestä päätettiin myöntää perusprosentin päälle tukea 0–75-prosenttiyksikköä. Tässä vaiheessa tukiprosentit hakijaa kohden olivat kilpailumaksujen osalta välillä 45–100 %.

Jotta päästiin alle 3000 euron kokonaistukisumman, niin kaikilta hakijoilta päätettiin vähentää tuista 5 %. Lisäksi käytettiin viime vuonna luotua 400 euron tukikattoa hakijaa kohden – tämä täyttyi tänä vuonna kahden hakijan osalta.

Tukia päätettiin lopulta myöntää yhteensä 2980,7 euroa.

Tukien saajat

Tukea myönnettiin seuraaville hakijoille:

  • Akseli Maja, maastopyöräily, M18 – mm. XCO:n SM-pronssia ja MTB Enduron SM-sarjan 4.
  • Antti Rekilä, trial, Elite – mm. SM-hopeaa ja Suomen Cupin pronssia
  • Eemeli Kanervo, trial, M16 ja Elite – mm. Suomen Cupin hopeaa ja SM-pronssia
  • Eevi Hautajoki, maastopyöräily, N16 – mm. XCO:n SM-kultaa
  • Elias Ruokostenpohja, maastopyöräily, M12 – mm. XCE:n SM-pronssia
  • Kari Vaara, maantie- ja maastopyöräily, M60 ja M70 – mm. maantiellä 2 SM-hopeaa
  • Lotta Voutilainen, pyöräsuunnistus, D17 ja N16 – mm. XCO:n SM-pronssia ja pyöräsuunnistuksen maajoukkue
  • Pihla Kilpeläinen, pyöräsuunnistus, D21 – useita kärkipään sijoituksia
  • Samuel Halme, maastopyöräily, Elite – kärkipään sijoituksia 3 kisassa
  • Sini Alusniemi, maastopyöräily, Elite – mm. XCO:n SM-kultaa ja MTB Marathon Cupin voitto
  • Toni Tähti, maastopyöräily, Elite – voittoja ja kärkisijoja Suomessa ja Alpeilla
  • Viivi Voutilainen, pyöräsuunnistus, D20, D21 – mm. 3 SM-kultaa sekä valinnat peruuntuneisiin EM- ja MM-kisoihin.

Muistutus Jyväskylän Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelmasta 14.12.2020

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Tourujoen alueen kunnostusta. Jokea ollaan osittain vapauttamassa, patorakenteita purkamassa, joen ympäristöä siistimässä sekä Kankaankadun kävely- ja pyöräilysiltaa uusimassa.

Jätimme suunnitelmasta muistutuksen. Keskityimme muistutuksessamme kunnostukseen liittyviin pyöräväyläjärjestelyihin sekä Tourujoen ylittävään Kankaankadun siltaan. Muistutuksessamme esitämme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:

  • suunnitelma-aineistoissa käytetään useassa kohdassa vanhentunutta termiä ”kevyt liikenne”, tästä olisi syytä Jyväskylässäkin luopua
  • uuden Kankaankadun jalankulku- ja pyöräilysillan pituuskaltevuudeksi on ilmoitettu 8 prosenttia, tämä on varsin paljon ja suunnitteluohjeiden sallimassa maksimissa; kalteva puukantinen silta joen päällä voi olla haastava kulkea erityisesti talviliukkailla ja vaikkapa rullatuolilla – sillan suunnitteluun ja liukkauden estämiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota
  • Kankaankadun sillan työmaa-aikaiset järjestelyt pitää hoitaa kunnolla, varsinkin koska mahdolliset kiertoreitit ovat pitkiä
  • suunnitelma-alueeseen liittyvät Lahkomyllynpolun, Niskakujan sekä keskeiset Kankaankadun ja Vapaaherrantien väliset jalkakäytävät ja pyörätiet kannattaa toteuttaa asfaltoituina
  • suositulla pyöräilyreitillä Kankaankadulla Tourujoen ylittävän sillan kohdalla on jyrkkä ja ulkokurviin kallistettu mutka, jossa on sattunut lukuisia pyöräilijöiden kaatumisia; mutka kannattaa oikaista tämän remontin yhteydessä.

Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.