Artikkelit

Muistutukset Jyväskylän Pitkäkadun katusuunnitelmasta ja Killerin pysäköintialueen rakentamissuunnitelmasta 31.5.2021

Jätimme muistutukset nähtävillä olleista Jyväskylän Pitkäkadun katusuunnitelmasta sekä Killerin pysäköintialueen rakentamissuunnitelmasta.

Pitkäkadun katusuunnitelma

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Pitkäkadun katujärjestelyiden muuttamista välillä Nuuskakuja–Voionmaankatu. Pitkäkadun luoteispuolelta korvattaisiin nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie kapeammalla jalkakäytävällä. Säästyneeseen tilaan toteutettaisiin 12 autopysäköintipaikkaa.

Pitkäkatu välillä Voionmaankatu–Keskikatu on osa Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa kaavailtua Mäkibaana-pääpyöräreittiä. Jostain syystä baanareittiä ei ole tässä suunnitelmassa otettu lainkaan huomioon. Baanareitti on syytä huomioida kaikessa Pitkäkadun suunnittelussa, jotta baanan rakentaminen kadulle on ylipäätään mahdollista. Pyöräilynedistämisohjelmassa asetetun aikataulun mukaisesti Mäkibaanan tämän osuuden parantaminen oli ajoitettu vuodelle 2020.

Ehdotamme, että Pitkäkatu muutetaan pyöräkaduksi välillä Voionmaankatu–Keskikatu. Pyöräkaduksi muuttamalla Pitkäkadusta saataisiin kerralla baanatasoinen väylä. Pitkäkatu olisi toimiva pyöräkatuna, koska kadun varrella on vain muutamia vähäliikenteisiä tonttiliittymiä. Enin moottoriajoneuvoliikenne kulkee AaltoAlvarille, jonne pääsisi edelleen sujuvasti myös Ahdinkadun tai Keskikadun kautta. Esimerkiksi Keskikadun kautta kuljettaessa pyöräkatua ajettava matka jäisi lyhyeksi. Myös Normaalikoulun saattoliikenne hoituisi sujuvasti Keskikadun päässä olevalle kääntöpaikalle, josta oppilailla on lyhyt matka kävellä koululle. Koululaisten arkisen liikkumisen lisääminen parantaa lasten kuntoa.

Samalla vaadimme useita pieniä parannuksia ja tarkennuksia katusuunnitelmaan sekä suunnittelualueen rajalla oleviin nykyisiin toimimattomiin järjestelyihin.

Lue koko muistutus pdf-muodossa!

Killerin pysäköintialueen rakentamissuunnitelma

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Killerin pysäköintialueen kehittämistä. Alueelle ollaan rakentamassa yli 500 autoparkkipaikkaa 1,5 miljoonalla eurolla. Pyöräparkkipaikkoja ei olla toteuttamassa ainuttakaan. Jalankulku- ja pyöräväyliä ollaan parantamassa jonkin verran, mutta ei kuitenkaan vielä riittävästi.

Kaupungilla on kunnianhimoinen tavoite kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta nykyisestä 16 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kaupungilla on myös tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Jyväskylä on lisäksi nimittänyt itsensä liikuntapääkaupungiksi. Ei voi olla kaupungin tavoitteiden ja strategioiden mukaista rakentaa Killerille vain sadoittain autoparkkipaikkoja. Pyöräliikenteen jättäminen lähes huomiotta ei tue millään tavalla esimerkiksi kaupungin pyöräilynedistämisohjelmaa.

Esitimme, että osa autopaikoista tulisi muuttaa pyöräparkeiksi. Yhden autopaikan tilaan pysäköi kuudesta kahdeksaan pyörää, joten esimerkiksi vain kuuden autopaikan poistaminen toisi pyöräilijöille runsaasti lisää parkkitilaa. Lisäksi vaadimme, että pyöräparkit toteutetaan katettuina, valvottuina ja runkolukituksen mahdollistavina.

Pyöräpysäköinnin kehittämisen lisäksi kiinnitimme muistutuksessa huomiota pyöräilyn puutteellisiin yhteyksiin Vesangantien ja liikuntakeskus Buugin välillä.

Lue koko muistutus pdf-muodossa!

Kaikki muistutuksemme ja lausuntomme

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin ja lausuntoihin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Kramsunkadun katusuunnitelman muutoksesta 29.3.2021

Jyväskylän kaupunki aikoo kunnostaa Kramsunkadun välillä Keskussairaalantie – Alvar Aallon katu. Kramsunkatu on osa suunniteltua Tietobaana-pyöräbaanareittiä.

Erityisesti Keskussairaalantiehen liittyvän Kramsunkadun osuuden remontoiminen on ehdottomasti tarpeen. Suunnitelma on tältä osin hyvä. Nykyisin kävely- ja pyöräilylinja Seminaarinmäen puolen sekä Kramsunkadun välillä on hankala ja mutkitteleva. Uudella erotellulla jalkakäytävän ja 2-suuntaisen pyörätien pätkällä saadaan sujuvoitettua ja nopeutettua kävellen ja pyörällä kulkemista pääsuuntien eli yliopiston kampusalueiden välillä.

Suunnitelma-alueeseen liittyvät järjestelyt erityisesti Kramsunkadun kärjissä voisivat kuitenkin olla nykyistä paremmat, joten jätimme muistutuksen katusuunnitelman muutoksesta. Kiinnitämme huomiota erityisesti Keskussairaalantien ja Alvar Aallon kadun helppoon ja sujuvaan ylittämiseen kävellen ja pyörällä. Myös kulkeminen pyörällä Kramsunkadun ja Mattilankadun välillä on nykyään haasteellista.

Lue muistutuksemme pdf-muodossa!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Puistokadun katusuunnitelman muutoksesta 1.3.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Puistokadun kunnostamista. Remontista on laadittu katusuunnitelman muutos.

Suunnitelma on jo varsin hyvä, parempi kuin aiemmin kommentoimamme versiot, mutta jätimme kuitenkin siitä muistutuksen.

Kiinnitämme muistutuksessamme huomiota esimerkiksi jalkakäytävien ja pyöräteiden valaistukseen, pyöräteiden tasoeroihin ja linjauksiin, sujuvaan pyörällä kulkemiseen muun muassa pihakatuosuudella, liikennemerkkeihin, pyöräpysäköintiin, tiemerkintöihin sekä ohjaaviin pyöräkaistamaalauksiin.

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa täältä!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Ukonniementien ja Rinnekaaren katusuunnitelmasta 18.1.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Lahjaharjun Ukonniementien ja Rinnekaaren kunnostamista. Remontista on laadittu katusuunnitelma.

Erityisesti Ukonniementien kunnostaminen on sinällään erinomaista. Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie on kapea ja heikkokuntoinen. Ukonniementie on myös osa suunniteltua Jyväskylän pyöräbaanareitistöä, joten väylällä on tärkeä verkostollinen merkitys.

Suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä selvästi kehittää, joten jätimme siitä muistutuksen. Esitämme muistutuksessa esimerkiksi seuraavia parannusehdotuksia:

Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien leveys

Ukonniementien nykyinen yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie ollaan kannatettavasti erottelemassa jalkakäytäväksi ja 2-suuntaiseksi pyörätieksi. Pyörätien leveydeksi esitetään 2,25 metriä – pyörätien pitää olla leveämpi. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa ja Jyväskylän omassa pyöräilynedistämisohjelmassa baanojen 2-suuntaisten pyöräteiden minimileveydeksi määritellään 3,5 metriä.

Ukonniementien 2-suuntaisen pyörätien maalaukset

Suunnitelmassa esitetyt pyörätien asfalttimaalaukset ovat 1-suuntaisten pyöräteiden merkintöjä – joten ne pitää korjata 2-suuntaisen pyörätien maalauksiksi.

Ukonniementien pyörätien liikennemerkit

Suunnitelmaan piirretyistä yhdistetyn ja erotellun jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkeistä puuttuvat uuden tieliikennelain edellyttämät 2-suuntaisesta pyörätiestä kertovat lisäkilvet H23.2.

Ukonniementien pyörätien ja ajoradan liitoskohdat

Suunnitelmassa on merkitty risteyksiin ja liittymiin 2-suuntaisen pyöräbaanan ja ajoradan liitoskohtiin “asfalttiviisteet”. Viisteitä ei pitäisi suunnitteluohjeidenkaan mukaan käyttää tällaisissa kohdissa. Esimerkiksi Väylän uudessa Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeessa todetaan: “Pyöräliikenteen ylityskohdassa ei ole tasoeroa (–).”

Jos jonkinlaista luiskaa on kuivatuksen tms. syyn vuoksi pakko käyttää esimerkiksi pyörätien ja pyöräkaistan liitoskohdalla, niin luiskan pitää ehdottomasti olla riittävän pitkä. Pyöräliikenteen suunnittelu -ohjeen mukaan riittävä pituussuuntaisen luiskan pituus on vasta 5–10 metriä.

Ukonniementien ja Tyyppäläntien risteys

Tyyppäläntien risteyksessä Ukonniementien jalkakäytävällä ja 2-suuntaisella pyöräbaanalla kulkulinjat olisivat liian mutkittelevat ja turvallisuutta heikentävät. Ukonniementien ja Tyyppäläntien ajoratojen välillä taas pystyisi kääntymään vauhdikkaasti ja pyörätien jatkeen liikennettä vaarantavasti. Risteyksen nykyinen ja myös katusuunnitelmassa esitetty järjestely ovat vaarallisia erityisesti Ukonniementietä keskustan suunnalta pyöräileville, sillä pyörätien linjaus menee vähän matkaa ennen risteystä Tyyppäläntien suuntaisesti. Pyörällä kulkeva joutuu siis olemaan selin Ukonniementien ajorataan nähden hankaloittaen muun liikenteen havaitsemista. Myös autolla ajavien on hankala havaita ja ennakoida pyöräilijöiden aikeita tällaisessa risteyksessä.

Ajoratojen kaarteita pitää risteyksessä jyrkentää sekä kävely- ja pyöräliikenteen linjoja oikaista.

Ukonniementien sekä Katajatien, Pajutien ja Raitatien risteykset

Risteyksissä ajoratojen kaarresäteet ovat turhan loivat, joten niitä pitää jyrkentää.

Rinnekaaren ja Leppätien risteys

Leppätien yhdistetyltä jalkakäytävältä ja pyörätieltä Rinnekaaren sekaliikennekadun kärjen kohdalta puuttuu nykyään luiska. Luiska kannattaa toteuttaa remontin yhteydessä, niin pyörällä ajavien ei tarvitse ylittää pystysuoraa reunatukea. Poikittaisessa ja väistämisvelvollisessa pyörätien ja ajoradan liitoskohdassa asfalttiluiskaa voidaan käyttää.

Tutustu muistutukseen tarkemmin

Lue koko muistutuksemme pdf-muodossa täältä!

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutukset Jyväskylän Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan katusuunnitelmista 18.1.2021

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Joensuunkadun, Petäjätien, Isämatintien sekä Misukantien, Misukankujan ja Sulunperänkujan remontoimista. Jätimme näistä neljästä katusuunnitelmasta muistutukset – suunnitelmat voisivat olla parempiakin kävellen ja pyörällä kulkemisen kannalta.

Palokan Joensuunkatu

Joensuunkadun sekaliikennekadun sekä Ruusalantien yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien väliltä puuttuu luiska, joten pyörätien ja Joensuunkadun välillä ei ole sujuva kulkea esimerkiksi pyörällä – korkean reunatuen ylittäminen ei ole mielekästä.

Remontin yhteydessä Ruusalantien jalkakäytävän ja pyörätien reunatuki on luiskattava Joensuunkadun kohdalta siten, että liikkuminen jalkakäytävän ja pyörätien sekä Joensuunkadun välillä on mahdollista. Saman parannuksen voisi tehdä viereisen Riihitien sekä Ruusalantien pyörätien välille.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Mäki-Matin Petäjätie

Petäjätien katusuunnitelmasta puuttuvat pyörätie-liikennemerkkien yhteydestä uuden tieliikennelain mukaiset lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat pyörätien kaksisuuntaisuuden. Suunnitelmasta puuttuu myös yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkejä. Kotikadun ylityksessä suojatietöyssy pitää toteuttaa pyörällä kulkemisen kannalta sujuvana.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Sulunperän Misukantie, Misukankuja ja Sulunperänkuja

Suunnitelmasta puuttuvat yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkkien yhteydestä lisäkilvet H23.2, jotka osoittavat väylän kaksisuuntaiseksi pyörätieksi.

Sulunperänkujalla yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien sekä ajoradan liittymäkohtaan on piirretty reunatuki. Kyseinen reunatuki tulee poistaa, jotta pyörällä kulkeminen on kohdassa sujuvaa ja miellyttävää.

Tutustu muistutukseemme kokonaisuudessaan!

Korpilahden Isämatintie

Isämatintien ja Martinpolun risteyksessä Martinpolun suuntainen suojatie on sijoitettu suoran linjan sijasta vähän matkaa Isämatintien suuntaan – tämä pidentäisi käveltävää matkaa ja pakottaisi jalankulkijat mutkittelemaan.  Ajoneuvolla liikkuvien olisi puolestaan vaikea ennakoida onko jalankulkija ylittämässä Isämatintietä vai jatkamassa Isämatintien vartta eteenpäin.

Suojatie kannattaa siirtää suoralle linjalle Martinpolun varteen. Tämä on mahdollista, kun ajoradan loivia kaarresäteitä jyrkennetään – samalla nopeudet ajoradalla laskevat ja suojatien ylittäminen on turvallisempaa.

Tutustu muistutukseeemme kokonaisuudessaan!

Kaikki lausuntomme ja muistutuksemme

Kaikkiin jättämiimme muistutuksiin voit tutustua Lausunnot, muistutukset ja raportit -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Lutakon sataman liittymän katusuunnitelman muutoksesta 25.5.2020

Jyväskylän kaupunki suunnittelee Lutakon sataman liittymän remontoimista. Tarkoituksena on rakentaa liittymään yksi kaista enemmän moottoriajoneuvoliikenteelle ja lisätä alueen autoparkkipaikkoja. Kaista on tulossa nykyisen Kuokkalan sillan puoleisen yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien paikalle. Uusi yhdistetty väylä on tarkoitus rakentaa 3,5 metriä leveänä uuden ajokaistan ja parkkipaikkojen väliin.

Jätimme muistutuksen katusuunnitelman muutoksesta. Muistutuksessamme  esitämme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:

  • uusi jalkakäytävän ja pyörätien pätkä liittyy Satamakadun yhdistettyyn jalkakäytävään ja pyörätiehen juohevammin ja paremmin kuin nykyinen ratkaisu
  • uuden jalkakäytävän ja pyörätien pitäisi olla vähintään 4 metriä leveä, koska väylällä liikkuu runsaasti ihmisiä – väylä on myös kiertoreitti Satamakadun suuntaiselle kävely- ja pyöräliikenteelle Lutakon tapahtumien aikaan
  • liittymän keskustan puoleiselle jalkakäytävälle ja pyörätielle pitäisi lisätä pyörätie-liikennemerkki
  • liittymän Satamakadun suuntaisen ylityksen voisi toteuttaa mieluiten korotettuna pyörätien jatkeena tai se pitää toteuttaa vähintään tasaisena ja töyssyttömänä; risteykseen kannattaisi toteuttaa myös tunnistimelliset liikennevalot ja antaa valoetuus pyörällä kulkeville, painonappivaloista pitää päästä eroon
  • sataman kahvilan eteen on piirretty suojatie, kohtaan kannattaisi kuitenkin toteuttaa uuden tieliikennelain mukainen korotettu pyöräsuojatie.

Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Rautpohjankadun ja Keskussairaalantien katusuunnitelman muutoksesta 25.5.2020

Jyväskylän kaupunki aikoo toteuttaa Keskussairaalantien jalkakäytävälle ja pyörätielle Rautpohjankadun alittavan tunnelin. Jätimme katusuunnitelman muutoksesta ytimekkään 12-sivuisen muistutuksen.

Suunnitelmassa esitetty alikulku ei ole onneksi tyypillinen suomalainen näkemäongelmaristeysmonttu, mutta suunnitelmaa pitää kuitenkin vielä vähintään selvästi kehittää – nykymuodossaan toteuttaminen heikentäisi kävellen ja pyörällä kulkemisen olosuhteita. Parhaiten kävellen ja pyörällä kulkemista edistettäisiin risteyksessä tasoratkaisulla.

Alikulkujen vaikutuksia

Käsittelemme muistutuksessamme varsin laajasti alikulkujen vaikutuksia pyörällä kulkemisen suosioon ja turvallisuuteen. Voidaan todeta, etteivät suomalaiset alikulut ainakaan yleensä mitenkään lisää pyörällä kulkemista. Suomeen on rakennettu viime vuosikymmeninä tuhansia alikulkuja ja samaan aikaan sekä kävellen että pyörällä kulkemisen suosio on vähentynyt selvästi. Alikulkujen toteuttamista perustellaan kävellen ja pyörällä kulkemisen edistämisellä, mutta oikeasti niitä rakennetaan Suomessa yleensä moottoriajoneuvoliikenteen sujuvoittamiseksi.

Muiden maiden esimerkkien mukaisesti alikulkujen tavoitellut turvallisuusvaikutukset voidaan saavuttaa myös tasoylityksillä. Suomea paremmissa pyöräilymaissa alikulkuja toteutetaan paljon harkitummin ja vähemmän kuin Suomessa. Esimerkiksi Hollannissa alikulkuja rakennetaan vain, jos ne voidaan toteuttaa laadukkaina ja ne selkeästi parantavat pyörällä kulkemisen olosuhteita.

Keskussairaalantien ja Savelankadun risteykseen juuri rakennettu näkemäongelmainen alikulkumonttu.

Alikulkujen yleisiä haittavaikutuksia ovat mm. mittavat kustannukset, katujärjestelyjen sitominen alikulun ympärille valittuun ratkaisuun jopa vuosikymmeniksi sekä mäkisyyden ja näkemäongelmien lisääntyminen. Esimerkiksi Rautpohjankadun alikulun kustannusarvio on massiiviset 1,5 miljoonaa euroa – tämä on todennäköisesti pois sellaisista ratkaisuista, jotka todetusti voivat lisätä kävellen ja pyörällä kulkemista. 1,5 miljoonalla rakennettaisiin pitkä pätkä laadukasta pyöräbaanaa, toteutettaisiin Kilpisen sillan jatke Hannikaisenkadun yli tai parannettaisiin keskustan pyöräpysäköinti aivan eri tasolle.

Tietyissä paikoissa alikuluista on hyötyä ja ne voi toteuttaa sujuvina sekä turvallisina. Parhaiten alikulut soveltuvat kohtiin, joissa yksi jalkakäytävä ja pyörätie suoraviivaisesti risteää leveän, vilkkaan ja kovavauhtisen moottoriajoneuvoliikennekadun tai -tien kanssa. Alikulut soveltuvat paljon huonommin Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun kaltaisiin risteyksiin, joissa kävely- ja pyöräliikennettä kulkee useampaan kuin kahteen suuntaan – alikulku lähes väistämättä heikentää olosuhteita joihinkin suuntiin. Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun risteyksessä ajoratojakaan ei voi korottaa, joten mäkisyyden lisääntyminen tulisi myös kokonaisuudessaan jalan ja pyörällä kulkemisen haitaksi.

Alikulkusuunnitelman ratkaisujen arviointia

Jos alikulku kuitenkin päätetään toteuttaa, niin esitämme muistutuksessamme suunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja parannusehdotuksia:

  • alikulku lisäisi Keskussairaalantien jalkakäytävän ja pyörätien, yhden suunnitellun pyöräbaanareitin, mäkisyyttä edelleen; alikulkuun olisi nousua molemmista suunnista ja alikulun kohdalla vastaavasti monttu – jos alikulku päätetään toteuttaa, niin sen ja liittyvien väylien profiilia pitää loiventaa
  • suunniteltujen pyöräteiden leveys alikulussa ja sen ympäristössä ei ole riittävä; alikulkuun on kaavailtu 3 metrin levyistä 2-suuntaista pyörätietä sekä ympärille 3–3,5 metrin levyisiä yhdistettyjä jalkakäytäviä ja pyöräteitä – Jyväskylän pyöräilynedistämisohjelmassa 2-suuntaisen pyörätien minimileveydeksi esitetään 3,5 metriä, ja valtakunnallisessa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu -ohjeessa yhdistettyjen väylien vähimmäisleveydeksi on määritelty 3,5 metriä
  • mikäli alikulku toteutetaan, niin alikulussa 2-suuntainen pyörätie kannattaa erottaa jalkakäytävästä punaisella asfaltilla tai massalla
  • alikulun toteuttaminen estäisi esimerkiksi 1-suuntaisten pyöräteiden toteuttamisen Rautpohjankadulle, myöskään 2-suuntaisille pyöräteille ei olisi alikulun luona riittävästi tilaa – ratkaisu vaikuttaisi myös tuleviin Valmetin ja Hippoksen edustan väyläjärjestelyihin
  • teimme Rautpohjankadun, Keskussairaalantien ja Kannaksenkadun risteykseen sujuvuustarkastelua, jos alikulku toteutettaisiin – Keskussairaalantien suuntaisesti pääsisi kohtuullisen sujuvasti, mutta alikulun toteuttaminen ehdotetuilla järjestelyillä vaikeuttaisi kävellen ja pyörällä kulkemista useilla muilla linjoilla; erityisesti liikennettä Kannaksenkadulle tai Kannaksenkadulta ei ole suunnitelmassa otettu huomioon
  • jos alikulku toteutetaan, niin tunneliin johdattavien väylien liittymiskohdista kannattaa loiventaa
    viheralueiden kärkiä
  • Keskussairaalantien sairaalan puoleiselle suojatielle on linjattu liikaa sivusiirtymää ja sitä pitää oikaista; sivusiirtymä tuottaisi vaaratilanteita Keskussairaalantietä pyörällä ylitettäessä – pyörällä katua ylittävä olisi hetken aikaa selin Rautpohjankadulta kääntyviin moottoriajoneuvoihin
  • alikulun toteuttaminen pienentäisi viheralueita Köyhälammen puolella ja Valmetin kiinteistöllä –lähtökohtaisesti viheralueet keskustassa ja sen tuntumassa tulee säilyttää.

Koko kannanotto sekä muut lausunnot ja muistutukset

Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Kangasvuoren Huhdan ja Kangasrinteen katusuunnitelmasta 20.4.2020

Jyväskylän kaupunki aikoo kunnostaa ja rakentaa kadut Huhta ja Kangasrinne Kangasvuoren entiselle sairaala-alueelle. Jätimme katusuunnitelmasta muistutuksen.

Alueelle on suunniteltu Huhdan ja Kangasrinteen risteykseen asti yhdistetty 2-suuntainen jalkakäytävä ja pyörätie, tästä eteenpäin jalankulku ja pyöräily olisivat moottoriajoneuvopainotteisilla sekaliikennekaduilla. Muistutuksessamme esitämme, että pihakatu olisi yhdistettyä väylää ja sekaliikennekatua parempi ratkaisu. Erillinen yhdistetty väylä rauhallisella pistokatuosuudella tuottaa sekä kävellen että pyörällä kulkemisen kannalta kömpelöä infraa. Jos kadulle kuitenkin toteutetaan yhdistetty väylä, niin pyörätien ja ajoradan välille pitää toteuttaa riittävän loivat luiskat. Kadun nopeusrajoitus voisi joka tapauksessa olla 20 km/, tämä parantaa suoraan sekä kävellen että pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Huhdan ja Kangasrinteen risteys pitää toteuttaa sujuvana ja turvallisena.

Voit lukea koko muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.

Muistutus Jyväskylän Ritopohjantien pyöräbaanan vaiheesta III 13.4.2020

Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus toteuttivat vuosina 2017–2018 Ritopohjantielle pyöräbaanaa Ukonniementieltä Heinäojantielle. Heinäojantien ja Norolantien välillä remontti alkaa kesällä 2020. Nyt suunnittelussa on baanan jatkaminen Norolantieltä Palokan keskustaan Koivutielle – myös tämän osuuden toteuttamisen pitäisi alkaa kesällä 2020.

Jätimme muistutuksen kaupungin Norolantien ja Koivutien välille laatimaan baanasuunnitelmaan. On sinällään mainiota, että kapeaa ja asfaltiltaan huonoa pyörätietä saadaan kunnostettua. Toivomme suunnitelmaan kuitenkin vielä parannuksia.

Muistutuksessamme esitämme katusuunnitelmaan mm. seuraavia huomioita ja kehitysehdotuksia:

  • 2-suuntaisen pyörätien asfalttimaalauksia baanalla pitää selkeyttää, muuttaa ja lisätä
  • 2-suuntaista pyörätietä pitäisi leventää – väylän leveys ei vielä täytä pääpyöräväylien kriteerejä
  • kiinteistöliittymien kohdalla pitää varmistaa riittävät näkemät
  • Norolantien risteykseen alustavasti suunniteltu kiertoliittymä pitäisi linjata uudelleen turvallisemman ja sujuvamman jalankulun ja pyöräilyn mahdollistavaksi
  • muutamia suunnitelmasta puuttuvia liikennemerkkejä pitää lisätä
  • Palokan terveysaseman edustalla korotetun Ritopohjantien ylityksen voisi muuttaa ns. pyöräsuojatieksi
  • Raivaajantien kiertoliittymässä yksi pyörätien jatke pitäisi linjata uudelleen ja pyörätietä muutenkin oikaista
  • Koivutien kohdalla oleva alikulku ei mahdollista turvallista ja sujuvaa pyörällä kulkemista
  • kulkemista Ritopohjantien baanalta Heikkilän suuntaan pitäisi helpottaa ja sujuvoittaa.

Voit lukea muistutuksemme pdf-muodossa täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.

Muistutus Vaajakosken Urheilutien katusuunnitelman muutoksesta välillä Huoltopolku–Leppävedentie 10.2.2020

Jyväskylän kaupunki aikoo remontoida Vaajakosken Urheilutien Huoltopolun ja Leppävedentien välillä. Jätimme katusuunnitelmasta muistutuksen.

Toivomme Urheilutielle suunnitellun 2-suuntaisen pyörätien leventämistä, jotta fillarilla kulkevat mahtuvat kohtaamaan pyörätiellä. Urheilutien ja Leppävedentien risteystä voisi puolestaan muuttaa jalankulun ja pyörällä kulkemisen kannalta esitettyä turvallisemmaksi ja sujuvammaksi.

Voit lukea muistutuksemme täällä. Kaikkiin jättämiimme virallisiin lausuntoihin ja muistutuksiin voit tutustua Raportit ja lausunnot -sivulla.