Alla on lisätietoa yleisimmin ajettavista yhteislenkeistä ja niiden tyypeistä. Tiedot ovat suuntaa-antavia, joten tarkasta aina ko. lenkin tiedot mainoksista Nimenhuudosta tai Facebookista ennen osallistumista!
Kuntolenkit
Kuntolenkeillä on tavoitteena ylläpitää ja parantaa osallistujien peruskuntoa sekä mahdollistaa yhteisen lenkin ajaminen monenlaisella kalustolla.
Kuntolenkeillä ajetaan maltillista, useille pyörätyypeille soveltuvaa vauhtia pääasiassa pyöräteillä sekä vähäliikenteisillä asfaltoiduilla ja sorapintaisilla ajoradoilla. Lenkeille voi osallistua kunnon salliessa lähes millä tahansa pyörällä, mutta parhaiten toimivat vaihteelliset mallit gravel, cyclocross, hybridi ja sileärenkainen maastopyörä. Talvikauden lenkeillä maastopyörä nastarenkailla varustettuna on ollut suosituin väline.
Kuntolenkkejä on viime vuosina ajettu erityisesti talvikaudella, kun lumi peittää tiet ja maastot. Talvikauden iltalenkit ovat viikoittaisia noin marraskuulta maaliskuulle. Lenkkejä ajetaan myös kesäkaudella.
Kesäkauden lenkkien luokitus on yleensä 2–3 eli helposta perustasoiseen ja talvikauden 3–4 eli perustasoisesta haastavaan.
Kannattaa tutustua myös pyöräretkiin!
Soralenkit
Soralenkeillä ajetaan lähinnä gravel- ja cyclocross-pyörillä hiekka- ja sorapintaisia väyliä sekä helppoja polkuja pitkin. Kunnon salliessa lenkeille voi osallistua myös esimerkiksi maastopyörällä ja hybridillä.
Soralenkkejä ajetaan jonain arki-iltana vähintään viikoittain noin huhtikuulta marraskuulle. Viikonloppuisin ja tapahtumissa voidaan ajaa pidempiä retkiä.
Soralenkit voivat olla pykälän kuntolenkkejä haastavampia. Soralenkkien luokitus voi olla mitä tahansa helposta erittäin haastavaan.
Maastolenkit
Maastolenkeillä poljetaan lähinnä polkuja, maastouria ja metsäteitä. Siirtymillä voidaan käyttää myös pyöräteitä ja muita asfalttiväyliä. Lenkeillä vähintään joustokeulallinen maastopyörä ja lukko- tai piikkiflättipolkimet ovat suositeltavia välineitä.
Maastopyöräilystä voi lukea lisätietoa täällä.
Kevyet lenkit
Ajetaan pääosin rauhallisesti ja teknisesti helppoja tai helpohkoja reittejä, mutta hankalampiakaan osuuksia ei Jyväskylän seudulla voi välttää. Lenkit soveltuvat erityisesti vähemmän ajaneille, maastopyöräilyä aloitteleville tai muuten pykälää kevyempien lenkkien ja helpompien maastojen ystäville. Ohjaaja- ja osallistujatilanteen salliessa osallistujia voidaan vielä jakaa ajoporukoihin kunnon ja vauhdin perusteella.
Lenkkejä on viime vuosina ajettu torstaisin noin toukokuun alusta syyskuun loppuun.
Kevyiden maastolenkkien luokitus on 2–3 eli helposta perustasoiseen.
XC- tai vain maastolenkit
Ajetaan yleensä keveitä maastolenkkejä vauhdikkaammin, pidemmästi ja kaikenlaisessa vastaan tulevassa maastossa. Osallistuminen vaatii yleensä kokemusta maastopyöräilystä ja aiempaa kuntopohjaa.
Lenkkejä on viime vuosina ajettu tiistaisin noin toukokuun alusta syyskuun loppuun sekä loka-marraskuussa tiistaisin ja torstaisin.
Näiden lenkkien luokitus on yleensä 3–4 eli perustasoisesta haasteelliseen.
Talvimaastolenkit
Ajetaan talvipoluilla läskipyörillä ja olosuhteiden salliessa muillakin maastureilla. Läskipyörillä ajettavia polkuja löytyy Jyväskylästä talvisin lähes aina, usein polut kantavat myös muita maastopyöriä.
Maastopyöräily talvisin on Jyväskylässä parhaimmillaan sulan maan aikaa helpompaa, koska lumi tasoittaa kivikot ja juurakot. Jos lunta ei ole liikaa, niin suuri osa poluista on talvisin avoinna fillaroitavaksi.
Talvimaastolenkkejä on viime talvina ajettu viikoittain noin joulukuulta maaliskuulle.
Endurolenkit
Maasto on hankalampaa kuin keveillä tai xc-lenkeilläkin, joten lenkit vaativat ennakkokokemusta maastopyöräilystä ja vähintään kohtuullisen hyvää ajotekniikkaa.
Enduromaastolenkkien luokitus on yleensä 4–5 eli haasteellisesta erittäin haasteelliseen.
Maantielenkit
Maantielenkkejä ajetaan käytännössä vain kesäisin ja asfaltoituja teitä pitkin. Maantiepyörä tai vähintään sileillä renkailla varustettu cyclocross tai gravel sekä lukkopolkimet ovat suositeltavia.
Maantiepyöräilystä voi lukea lisätietoja täällä.
Rauhalliset lyhyet lenkit
Rauhallisilla lyhyillä tai lyhyehköillä lenkeillä keskinopeus on yleensä 23–28 km/h ja matka noin 50 kilometriin asti. Rauhallisten maantielenkkien luokitus on yleensä 3 eli perustasoinen.
Vauhdikkaat maantielenkit
Vauhdikkailla maantielenkeillä keskinopeus on yleensä vähintään vajaat 30 km/h ja matka noin 70–80 kilometriin asti. Vauhdikkaiden maantielenkkien luokitus on yleensä 4–5 eli haastavasta erittäin haastavaan.
Pitkät maantielenkit
Pitkien, viikonloppuisin ajettavien maantielenkkien keskinopeus on yleensä vähintään 25 km/h ja matka noin 150 kilometriin asti. Pitkien maantielenkkien luokitus on yleensä 4–5 eli haastavasta erittäin haastavaan.